Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 4.9.2014 | Ulkoministeriön kehitysviestintä

Siirtolaisten yrittäjäverkostot edistämään investointeja Kosovossa

Suomen rahoittama kehitysyhteistyöhanke edistää kosovolaistaustaisten yrittäjien verkostoitumista eri puolilla maailmaa. Verkostoa viriteltiin elokuun lopussa Suomessa.

"Suuri joukko kosovolaisia asuu ulkomailla. Heidän apunsa ennen sotaa, sodan aikana ja sen jälkeen on nostanut Kosovoa", sanoo Suomessa vieraillut Kosovon diasporaministeri Ibrahim Makolli.

Kosovosta lähteneiden siirtolaisten rahalähetykset vastaavat noin kymmenesosasta maan bruttokansantulosta. Joka viides talous saa rahalähetyksiä ulkomailta.

Kosovon diasporaministeri Ibrahim Makolli, kuva: Marja-Leena Kultanen
Arvostamme Suomen valtion ja kansan tukea Suomessa asuvien kosovolaisten auttamisessa, sanoo diasporaministeri Ibrahim Makolli. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Ministerin mukaan diasporalla, ulkomailla asuvilla siirtolaisilla, on tietotaitoa, jota maa tarvitsee.

"Meillä on ulkomailla paljon yrittäjiä. Haluamme auttaa heitä verkostoitumaan keskenään", hän kertoo.

Suomi rahoittaa hanketta, joka edistää ulkomailla asuvien kosovolaisten rahalähetysten ja sijoitusten ohjautumista köyhyyttä vähentävään ja työllisyyttä lisäävään toimintaan. Tähän asti rahalähetyksistä ovat hyötyneet lähinnä yksittäiset kotitaloudet.  

Diaspora Engagement for Economic Development -hanketta (DEED) toteuttaa YK:n kehitysohjelma UNDP ja Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM. Hanke on osa kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä.

Suomessa verkoston rakentaminen sai vauhtia kosovolaistaustaisten yrittäjien tapaamisessa, jossa diasporaministeriö kertoi maan tilanteesta ja liiketoimintamahdollisuuksista. Parhaimmillaan verkoston syntyminen voi olla päänavaus myös Suomen ja Kosovon väliselle kaupalle.

Valtaosa suomenkosovolaisten yrityksistä on ravintoloita ja muita pieniä perheyrityksiä, kertoo espoolainen ravintolayrittäjä Omer Nura. Hän oli yhteydessä noin sataan yrittäjään kootessaan yhteen Suomen verkostoa.

Saksan, Sveitsin ja Yhdysvaltojen
verkostot suurimpia

Kaikkiaan yrittäjäverkostoa on rakennettu jo 16 maassa. Suurimmat verkostot ovat kosovolaisten perinteisissä muuttomaissa Saksassa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa. Niissä on mukana suuren mittaluokan sijoittajia.

Eri maissa toimivat verkostot auttavat toisiaan kehittymään.

Toukokuussa Pristinassa järjestetyssä yritysverkostojen tapaamisessa tehtiin suunnitelmia satojen miljoonien eurojen yhteisinvestoinneista. Niillä voi olla huomattavaa vaikutusta kehitykseen Kosovossa, jonka vuosibudjetti on noin 1,6 miljardia euroa.

Yrittäjä Omer Nura, kuva: Marja-Leena Kultanen
"Me emme koskaan unohda, mistä olemme tulleet", espoolainen yrittäjä Omer Nura sanoo. Hän on saanut apua Suomen-verkoston kokoamiseen Iso-Britannian yrittäjäverkostolta. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Suurten investointien toteutuminen vie aikaa, sanoo IOM:n Roberto Cancel. Yritysverkosto on kuitenkin tuottanut jo tulosta.

"Esimerkiksi Saksan kosovolaisverkosto on investoinut hedelmien ja vihannesten kokoamiskeskukseen Länsi-Kosovossa. Sen rahoitukseen osallistui myös Kosovon maa- ja metsätalousministeriö miljoonalla eurolla", hän kertoo.

Saksalainen pankki, jolla on toimintaa myös Kosovossa, myöntää verkoston jäsenille Saksan markkinakorkojen mukaista lainaa Kosovoon suuntautuviin investointeihin. Korot ovat huomattavasti alemmat kuin Kosovossa.  Pankin paikalliset toimipisteet hyväksyvät vakuutena myös Kosovossa sijaitsevaa omaisuutta.

Itävallan yritysverkoston jäsenet kertovat Cancelin mukaan liikevaihtonsa kaksinkertaistuneen, kun sen jäsenet ovat alkaneet käydä kauppaa myös keskenään.

DEED-hanke yrittää edistää investointeja kahta kautta: erikoistalousalueet helpottavat investointien ohjaamista ja diasporan investointirahasto kokoaa resursseja ja hajottaa riskejä. 

Siirtolaiset silta kahden maan välillä

Investoinnit eivät liity vain rahaan, ministeri Makolli muistuttaa. "Kyse on myös kokemuksesta ja erilaisesta työn tekemisen kulttuurista."

Kosovo tarvitsee kipeästi investointeja, joiden myötä maahan syntyisi työpaikkoja.

"Meillä on nuori väestö, jonka keski-ikä on 29 vuotta. Työttömyys on iskenyt eniten nuoriin", diasporaministeri sanoo.

Yhteistyö Suomen kanssa kiinnostaa Kosovoa myös esimerkiksi lääketieteessä, koulutuksessa ja demokraattisten instituutioiden vahvistamisessa.

"Tuki ennen kaikkea auttaa meitä ottamaan omia askelia", Makolli tähdentää.

Marja-Leena Kultanen

Takaisin ylös