Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Edustustojen raportit, 22.7.2014 | Suomen suurlähetystö, Addis Abeba

Etelä-Sudanin kriisi näkyy Etiopian Gambellassa

Etelä-Sudanin kriisin jatkuessa Etiopiaan on saapunut vuoden 2014 aikana jo 165 000 eteläsudanilaista pakolaista. Suurin osa pakolaisista on tullut Gambellan alueelle lounaisessa Etiopiassa.

Etelä-Sudanin tilanteen pahentuessa loppuvuodesta 2013 Gambellaan jouduttiin perustamaan kolme uutta leiriä ja lisäpainetta uusien leirien perustamiselle on. Kyseessä on pitkittynyt kriisi, jonka alueellista luonnetta YK-järjestöt korostavat. Etiopiaan odotetaan jopa 300 000 eteläsudanilaista pakolaista tämän vuoden loppuun mennessä.

Pakolaiset siirtyvät entistä useammin kriisin keskeltä naapurimaihin. YK-järjestöt korostavat, että rajan yli siirtyvän pakolaispaineen vuoksi humanitaarista tukea tulisi kohdistaa yhä enemmän Etiopiaan, Keniaan ja Ugandaan eikä pelkästään Etelä-Sudanin operaatioihin.

Pakolaiset tulevat Etiopiaan seitsemän eri kauttakulkupisteen läpi, joita on perustettu eri puolille Etiopian ja Etelä-Sudanin välistä rajaa.

Suurin osa pakolaisista on lähtöisin Ylä-Niilin ja Jonglein alueilta Etelä-Sudanissa. 95 prosenttia pakolaisista on naisia ja lapsia. 90 prosenttia on nuer-heimoon kuuluvia maanviljelijöitä ja paimentolaisia.

Eteläsudanilainen pakolaispoika Messi saa rokotuksen. Kuva: Sirpa Mäenpää
Isoveli katsoo huolissaan poliorokotusta saavaa Messiä. Tämä oli selvinnyt jo seitsemän päivän kävelyn kotoa leirille, rekisteröinnin eri vaiheet ja saanut ensimmäisen päivän keksit ennen kuin äiti saisi seuraavana päivänä viljaa kokkaamiseen. Kuva: Sirpa Mäenpää

Etiopia avoin pakolaisille

Etiopia noudattaa avointen ovien politiikkaa eikä rajoita pakolaisten saapumista rajan yli. Gambellan alueen pakolaistilannetta koordinoi Etiopian pakolaisviranomainen ARRA yhdessä YK:n pakolaispäävaltuutetun UNHCR:n kanssa.

Maailman ruokaohjelma WFP huolehtii leirien ruuanjakelusta ja on toimittanut kesäkuuhun 2014 mennessä yli 13 000 tonnia ruokatarvikkeita ja 90 tonnia energiakeksejä. Keksipaketit jaetaan pakolaisille heti rajalla.

Kehitysyhteistyövastaava Janne Oksanen Antonov-koneessa. Kuva: Sirpa Mäenpää
Addis Abeban suurlähetystön kehitysyhteistyövastaava Janne Oksanen Antonov-koneessa, joka oli lähdössä pudottamaan viljasäkkejä Etelä-Sudanin puolelle. Kuva: Sirpa Mäenpää

Leireillä toimivat myös Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM, YK:n lastenavun rahasto Unicef ja lukuisa joukko muita avustusjärjestöjä kuten Lääkärit ilman rajoja, Punainen Risti ja Pelastakaa Lapset.

UNHCR:n mukaan avustustyön koordinaatio toimii hyvin ja päällekkäistä toimintaa pyritään välttämään. Myös pakolaisten edustaja osallistuu kokouksiin, jotta apu saadaan vastaamaan mahdollisimman hyvin tarpeita. Leireille pyritään ottamaan mukaan uusia avustusjärjestöjä. ARRA tekee niistä tapauskohtaisesti päätöksen keskushallinnon tasolla.

Tuhat uutta pakolaista päivässä

Kule 1 -pakolaisleirillä on noin 32 000 pakolaista. Leirille saapuu joka päivä tuhat uutta pakolaista ja leiri on UNHCR:n mukaan vastaanottokyvyn rajoilla. Leirille voidaan ottaa enintään 48 000 pakolaista.

Pakolaiset tulevat leirille Pagakin ja Burbleyn pakolaisten vastaanottoasemien kautta. Rajalle saapuvat pakolaiset rekisteröidään ja heiltä otetaan elektroniset sormenjäljet.

Lapset rokotetaan ja terveyspalveluita tarjotaan akuuteimmissa tapauksissa. Saapumispaikalta pakolaiset kuljetaan linja-autoilla leireille, joissa heistä otetaan valokuvat, heidät rekisteröidään toisen kerran perhekunnittain ja heille jaetaan ruokakortit.

WFP:n ruokakori sisältää viljatuotteita kuten riisiä ja bulguria sekä papuja tai linssejä. Kuva: WFP / Rein Skullerud

Lisäksi ARRA jakaa pakolaisille paketin, joka sisältää makuualustan, peittoja, kanisterin, keittovälineet, ämpärin, saippuaa ja moskiittoverkkoja.

Sadekausi huonontaa leirien oloja

Juuri alkanut ja marras-tammikuulle kestävä sadekausi vaikeuttaa leirien oloja. Leireillä ei ole tarpeeksi telttoja vastasaapuneille eikä ensisuojia voida rakentaa, koska kattoihin käytettävää kuivaa heinää ei ole saatavilla. Myös ruuanlaittoon tarvittavien polttopuiden kuivattaminen on vaikeaa.

Vesihuolto ja sanitaatio ovat vaikeita järjestää. Tällä hetkellä pakolaiset saavat veden tankeista, porakaivoja ei ole. Unicef on rakentanut myös kuivakäymälöitä.

Suurlähettiläs Sirpa Mäenpää Gambellan pakolaisleirillä. Kuva: Janne Oksanen
Leireille saapuvat pakolaiset ovat huonommin varustautuneita nilkkoihin ulottuvaan mutaan kuin suomalaiseen sadetakkiin ja kumisaappaisiin pukeutunut suurlähettiläs Sirpa Mäenpää. Kuva: Janne Oksanen

Olosuhteet ovat todella vaikeat ja kulkutautien kuten koleran leviäminen leireillä on todellinen uhka. Pakolaisilla on lisäksi jo entuudestaan paljon tarttuvia tauteja. Pakolaisten suuri määrä leireillä ja puutteelliset terveyspalvelut rasittavat myös yhä enemmän paikallisia klinikoita.

Kule 1 -leirillä ei ole vielä aloitettu opetusta. UNHCR joutuu toistaiseksi keskittymään hätä-apuun, mutta opetuksen järjestämistä suunnitellaan.

Mistä maata uusille leireille?

Keskeisin haaste on uusien maa-alueiden saaminen leirien käyttöön pakolaisvirran jatkuessa.

Gambellan osavaltion hallinto etsii aktiivisesti uusia alueita leirien sijoituspaikoiksi. Tilanne aiheuttaa jännitteitä paikallisen väestön keskuudessa. Niitä yritetään lievittää hankkimalla esimerkiksi polttopuut ja rakennusaineita paikallisesti ja palkkaamalla paikallisia erilaisiin tehtäviin leireille.

Etelä-Sudanin kriisi ja sieltä tuleva pakolaisvirta asettavat osavaltion presidentin GathuakTet Kehin mukaan Gambellalle isot haasteet. Hän toivoo, että Etelä-Sudanin kriisiin saadaan pikaisesti kestävä ratkaisu, jotta pakolaiset voisivat palata takaisin.

Janne Oksanen

Suomen humanitaarinen apu Etiopiaan ja Etelä-Sudaniin 2014, milj. euroa

Järjestö

Etiopia

Etelä-Sudan

UNHCR

1,5

WFP

1,0

1,2

Unicef (ml. alueellinen)

2,0

SPR (ICRC, IFRC)

4,0

WHO

0,5

Kirkon Ulkomaanapu

1,0

Fida International

0,1

Yhteensä

2,5

8,8

Takaisin ylös