Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 6.2.2014 | Suomen suurlähetystö, Ankara

Lisääntynyt epävarmuus varjostaa Turkin maltillista talouskasvua

Maltillinen talouskasvu jatkui Turkissa viime vuonna, ja hallitus tavoittelee neljän prosentin bruttokansantuotteen kasvua 2014. Useat ulkopuoliset asiantuntijatahot ovat ennusteissaan varovaisempia.

Maailmantaloudessa käynnissä olevien muutosten seurauksena Turkin ja muiden nousevien talouksien asema on muuttunut aiempaa haastavammaksi. Turkin viime kesän laajojen mielenosoitusten ja vuoden lopulla julkisuuteen tulleiden korruptioepäilyjen seurauksena lisääntynyt epävarmuus on myös heijastunut talouteen.

Keskeisenä rakenteellisena ongelmana Turkin taloudessa on edelleen suuri vaihtotaseen alijäämä, mikä yhdessä lisääntyneen epävarmuuden kanssa on kiihdyttänyt liiran ulkoisen arvon heikentymistä. Tilanteen vakauttamiseksi Turkin keskuspankki joutui tammikuun lopulla kiristämään rahapolitiikkaansa ja nostamaan ohjauskorkoja.

Kuva: cocoate.com, Flickr.com, ccby 2.0
Turkin keskuspankki on tammikuun lopulla nostanut kuluvan vuoden inflaatioennustettaan 6,6 prosenttiin.
Turkin keskuspankki on tammikuun lopulla nostanut kuluvan vuoden inflaatioennustettaan 6,6 prosenttiin.

Maltillinen talouskasvu jatkui Turkissa viime vuonna, ja toteutuneen bruttokansantuotteen kasvun ennakoidaan olleen noin 3,7–3,8 prosenttia. Turkin valtiovarainministeri Mehmet Simsek on asettanut julkisuudessa vuoden 2014 kasvutavoitteeksi neljä prosenttia, mutta useat ulkopuoliset asiantuntijatahot pitävät hallituksen kasvutavoitetta nykyisissä olosuhteissa optimistisena.

Mahdolliset muutokset Yhdysvaltojen rahapolitiikassa ovat lisänneet riskiä talouskasvun hidastumisesta Turkissa ja muilla nousevilla markkinoilla. Viime kesäkuun laajojen mielenosoitusten ja joulukuussa julkisuuteen tulleiden korruptioepäilyjen seurauksena lisääntynyt epävarmuus on heijastunut myös talouteen.

Suhteellisen hitaan talouskasvun jatkuminen on heijastunut osaltaan työmarkkinoihin. Turkin virallinen työttömyysaste oli viime lokakuussa 9,7 prosenttia, mikä merkitsi hienoista kasvua vuotta aiempaan tilanteeseen verrattuna. Myös nuorisotyöttömyys on Turkissa lisääntynyt. Virallisten työttömyystilastojen luotettavuuteen ja vertailukelpoisuuteen on kuitenkin suhtauduttava varauksellisesti. Työttömyyden kausivaihtelut ovat perinteisesti suuria erityisesti maataloudessa sekä matkailu- ja rakennusalalla. Työmarkkinoiden haasteina Turkissa ovat lisäksi laaja epävirallinen talous, alityöllistettyjen määrä ja naisten alhainen työssäkäyntiaste.

Ulkomaankaupan osalta Turkin viennin arvo pysyi viime vuonna samalla tasolla kuin 2012. Samanaikaisesti tuonti ulkomailta lisääntyi yli 6 prosenttia.

Vientiteollisuudessa ajoneuvot ja autoteollisuuden komponentit muodostivat suurimman tuoteryhmän, ja niiden viennin arvo kasvoi 2013 lähes kaksi miljardia dollaria yhteensä yli 21 miljardiin. Ulkomaankauppatilastoja aiemmin sekoittanut kullan vienti sitä vastoin väheni merkittävästi ja samalla kullan tuonti ulkomailta lisääntyi. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kullan vienti on liittynyt maakaasun tuontiin Iranista. Turkin tärkeimpiä vientimarkkinoita olivat viime vuonna Saksa, Irak, Iso-Britannia ja Venäjä. Tuonti Turkkiin oli vastaavasti suurinta Venäjän ja Saksan ohella Kiinasta sekä Italiasta.

Vaihtotaseen alijäämä ja heikentynyt liira ajankohtaisina haasteina
Keskeisenä rakenteellisena ongelmana Turkin taloudessa on edelleen suuri kauppa- ja vaihtotaseen alijäämä, mikä on ollut uudelleen kasvussa viime vuoden keväästä alkaen. Lokakuussa 2013 kahdentoista kuukauden kumulatiivinen vaihtotaseen alijäämä oli noin 61 miljardia dollaria.

Vaihtotaseen alijäämän kasvu on osaltaan lisännyt huolta talouden riippuvuudesta ulkomailta saatavasta pääomasta. Turkin talouden ulkoinen epätasapaino yhdessä lisääntyneen epävarmuuden kanssa on kiihdyttänyt joulukuun lopulta alkaen maan valuutan liiran ulkoisen arvon heikentymistä erityisesti suhteessa dollariin ja euroon.

Maailmantaloudessa käynnissä olevien muutosten seurauksena Turkin ja muiden nousevien talouksien ulkoinen toimintaympäristö on samalla muuttunut aiempaa haastavammaksi, mikä on myös vaikuttanut liiran heikentymiseen.

Samanaikaisesti inflaatio on pysynyt Turkissa virallisen tavoitetason yläpuolella, ja tammikuussa 2014 kuluttajahintaindeksillä mitattu vuotuinen inflaatio oli lähes 7,5 prosenttia. Valuutan epävakaus on osaltaan lisännyt inflaatiopaineita, ja

Markkinoilla kritiikki Turkin keskuspankin harjoittamaa rahapolitiikkaa kohtaan on liiran heikentymisen myötä kasvanut. Tilanteen vakauttamiseksi ja inflaatioriskin hillitsemiseksi Turkin keskuspankki päätti tammikuun lopulla kiristää rahapolitiikkaansa ja nostaa ohjauskorkoja. Valtiovarainministeri Simsek arvioi päätöstä tärkeäksi Turkin uskottavuuden kannalta, vaikka korkojen nostolla nähdään olevan ainakin lyhyellä aikavälillä negatiivisia vaikutuksia talouskasvuun. 

Ulkomaisten investointien määrä laskusuunnassa

Suorien ulkomaisten investointien määrä Turkkiin on ollut edelleen laskusuunnassa. Vuoden 2013 tammi–lokakuussa investointeja tehtiin Turkin talousministeriön mukaan 7,4 miljardin dollarin arvosta, kun vastaavalla ajanjaksolla 2012 investointien arvo oli vielä lähes yhdeksän miljardia.

Odotukset muutoksista Yhdysvaltojen rahapolitiikassa ovat arvioiden mukaan osaltaan vähentäneet ulkomaisia investointeja Turkkiin viime keväästä alkaen. Turkin sisäpoliittinen tilanne on myös herättänyt rahoitusalalla ja kansainvälisten investoijien keskuudessa kysymyksiä maan liiketoimintaympäristön ennakoitavuudesta.

Päivitetty 10.2.2014

Takaisin ylös