Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Puheet, 21.1.2014

Ulkoministeri Tuomiojan puhe Tromssan Suomi-talon avajaisissa

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan puhe Suomi-talon avajaisissa Tromssassa 21. tammikuuta 2014

On loistava avaus Oululta perustaa Suomi-talo Tromssaan. 250 000 asukkaan Oulu on koko Pohjoiskalotin alueen keskus. Kaupunki on ottanut esimerkillisellä tavalla johtavan roolin myös kontaktien solmimisessa alueella yli maarajojen. Haluaisin nähdä useampien suomalaisten kaupunkien ja alueiden aktivoituvan samalla tavalla naapurimaidemme Norjan, Ruotsin ja Venäjän suhteen. Oulu toimii nyt suunnannäyttäjänä!

Oulussa on ymmärretty alueellisen yhteistyön merkitys menestyksen avaimena. Näinä aikoina, kun Suomi käy läpi suuria rakenteellisia muutoksia ja samanaikaisesti ympäröivässä Euroopassa vallitsevat vaikeat taloudelliset ajat, on tullut yhä tärkeämmäksi kääntää katse yli rajojen naapurialueiden suuntaan. Tiedon ja osaamisen tulee olla joustavaa ja liikkuvaa.

Läpi Norjan ja etenkin Pohjois-Norjassa on käynnissä poikkeuksellisen dynaaminen kehitys. Energiateollisuus on kehityksen moottori, mutta samanaikaisesti mineraaliteollisuus ja merenkulku ovat käymässä yhä tärkeämmiksi. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että kunnat kasvavat, mikä puolestaan edellyttää uusia asuntoja, infrastruktuuria, terveyspalveluja sekä muita kunnallisia palveluja. Mikäli lisään tähän Suomen vahvuuden arktisena osaajana offshore- ja energiateollisuudessa sekä energiatehokkuudessa, meriteollisuudessa ja merenkulussa, metalli- ja kaivosteollisuudessa, rakentamisessa ja teknologiassa, on helppo ymmärtää, että meillä on klassinen win-win -tilanne. Asetelmaa vahvistaa se seikka, että Suomessa on vapaana korkeasti koulutettua työvoimaa, kun taas täällä Pohjois-Norjassa vallitsee työvoimapula. Suomalaisella insinöörillä on taustanaan laadukas korkeakoulutus sekä tuore kokemus huippuyrityksistä.

On luonnollista, että Oulu on valinnut Tromssan Suomi-talon sijainniksi. Kaupungeilla on useita samankaltaisuuksia. Molemmat ovat vahvoja koulutus- ja tutkimuskaupunkeja. Oulun yliopiston yhteydessä toimii Thule-instituutti, joka on monitieteinen tutkimuskeskus ympäristö-, luonnonvara- ja pohjoisuusaloilla. Oulu Mining School puolestaan on yliopiston yhteydessä toimiva koulutus- ja tutkimusverkosto. On ollut ilahduttavaa kuulla yliopistojen viimeaikoina vahvistaneen yhteistyötään. Oulu ja Tromssa ovat ymmärtäneet, että kaikki mitä täällä pohjoisessa tapahtuu, vaatii korkeatasoista tutkimusta ja tietoa. Näin voidaan varmistaa, että se mitä tehdään, tehdään ympäristö huomioonottaen. Arktisen neuvoston sihteeristö sijaitsee Tromssassa ja kaupunki voi oikeutetusti kutsua itseään arktiseksi pääkaupungiksi.

Suomi-talon päätehtävä on auttaa suomalaisia yrityksiä tulemaan Norjaan. Suomi-talon taustalla ovat Oulun kunta, kaupungin kehityksestä vastaava liikelaitos BusinessOulu sekä Barents-keskus Finland, joka vastaa pohjoissuomalaisten kuntien ja alueiden etujen ajamisesta. Suomi-talo esittelee suomalaisyrityksiä ja niiden osaamista. Se tiedottaa yhteistyömahdollisuuksista suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Suomi-talo tarjoaa palvelujaan myös norjalaisille yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita viemään tuotteitaan Suomeen sekä informoi norjalaistoimijoita investointimahdollisuuksista Suomessa. Painopisteinä tulevat olemaan myös muun muassa koulutus, nuoren työvoiman liikkuvuus, logistiikka, matkailu ja kulttuuriyhteistyö. Eräs ajatus: Voisiko Suomi-talosta muodostua eräänlainen "ankkuripaikka" nuorille suomalaisille opiskelijoille ja työharjoittelijoille, jotka voisivat työskennellä joko talossa tai siirtyä sen kautta norjalaisille työpaikoille tai oppilaitoksiin?

Tavoite on, että Suomi-talo ei ole ainoastaan Oulun, vaan koko Suomen talo. Tämän eteen teemme nyt töitä. Projektit Norjassa ovat niin valtavia, että on tärkeää pystyä esittelemään koko Suomen asiantuntemus ja tarjonta.

Uskon Suomi -talon voivan edistää asioita sekä Norjassa että Suomessa niin, että kykenemme näkemään lähialueemme entistä avoimemmin silmin. Seurannaisvaikutukset saisivat mielellään levitä myös maiden rajojen yli, olivatpa ne sitten norjalaisen energiateollisuuden, suomalaisen kaivannaisteollisuuden tai matkailun seurannaisvaikutuksia.

Pohjoismaisessa yhteistyössä pyritään rajaesteiden poistamiseen. Suomi-talo on hyvä esimerkki pääsystä henkisten rajojen yli. Suomessa ollaan vielä hieman peloissaan Norjan kielimuurin suhteen. Vaikka kaikki suomalaiset ovat lukeneet ruotsin kieltä koulussa, norjan kielen melodian hahmottaminen saattaa olla aluksi vaikeaa. Suomi-talo osoittaa, että ainakin Oulu on päässyt tämän henkisen rajan yli. Toivon että saamme nyt koko Suomen mukaan tähän asiaan! Suomessa meidän pitää panostaa ruotsin kieleen ja voittaa kielimuurit!

Suomi-talon avaaminen sopii täydellisesti isompaan kuvaan. Suomelle arktisesta yhteistyöstä yleisesti sekä kahdenvälisestä yhteistyöstä Norjan kanssa on muodostumassa yhä tärkeämpi asia. Olemme parhaillaan kehittämässä arktista kahdenvälistä kumppanuutta Norjan ja Suomen välillä. Pääkohtia tässä kumppanuudessa voisivat olla opiskelija- ja tutkijavaihto, aktiivinen ja tiheä liikennedialogi sekä aktiivinen yhteistyö rajojen yli pohjoisessa, mukaan lukien työvoiman liikkuvuus. Suomi-talon avaaminen on tärkeä askel tämän kumppanuuden toteuttamisen edistämiseksi.

Haluan lopuksi kiittää Oulua, BusinessOulua ja Barents-keskus Finlandia tästä saavutuksesta. Haluan myös lausua sydämelliset kiitokset Tromssalle ja erityisesti kunnan edustajille, jotka ovat ottaneet meidät niin ystävällisesti vastaan ja antaneet vahvan tukensa jo suunnitteluvaiheesta lähtien. Toivotan Suomi-talolle onnea ja menestystä ja julistan sen täten avatuksi! Nostakaamme malja Suomi-talon kunniaksi!         

Tämä dokumentti

Päivitetty 27.2.2014

Takaisin ylös