Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 10.12.2013 | Suomen suurlähetystö, Pristina

Kosovo: Ihmiskaupan uhrien auttaminen järjestöjen harteilla

Kosovon parlamentti hyväksyi kesällä 2013 ihmiskauppalain. Sen toimeenpano on vielä kesken.

Ihmiskauppa on Kosovon merkittävimpiä ihmisoikeusongelmia. Se linkittyy usein järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Alaikäisiin kohdistuva ihmiskauppa on kasvussa, ja lasten hyväksikäyttö kerjäämisessä on suuri ongelma.

Ihmiskaupan ohella Kosovossa on myös noussut esiin tapauksia laittomasta elinkaupasta.

Myönteistäkin kerrottavaa on. Kosovon parlamentti hyväksyi kesällä 2013 ihmiskaupan vastaisia toimia ja ihmiskaupan uhrien suojelua koskevan lain.

Myös Kosovon poliisi on ollut erittäin aktiivinen ihmiskaupan vastaisessa työssä. Oikeuskäsittelyyn on kuitenkin edennyt vain muutama tapaus. Näistä yksi on pristinalaisen Medicus-klinikan tapaus, jossa tuomittiin viisi lääkäriä laittomasta elinkaupasta.

Lääkärit olivat houkutelleet elintenluovuttajia Turkista, Moldovasta ja Venäjältä käyttäen hyväksi heidän heikkoa taloudellista asemaansa. Asiakkaat olivat Israelista, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Saksasta; Kosovo toimi lähinnä rikospaikkana.

Elinkaupparinki paljastui luovuttajien asianmukaisen hoidon puutteen vuoksi, kun kotimatkallaan ollut turkkilainen luovuttaja tuupertui Pristinan lentokentälle.

Laitonta elinsiirtokauppaa koskevat tutkimukset ovat kuitenkin yhä kesken.

Parlamentti hyväksyi
ihmiskauppalain

Kosovon parlamentti hyväksyi kesällä 2013 lain ihmiskaupan vastaisista toimista ja ihmiskaupan uhrien suojelusta. Lain toimeenpanemiseksi Kosovo on esitellyt kansallisen toimeenpanosuunnitelman ihmiskaupan kitkemiseksi.

Suunnitelma jakautuu neljään osaan:

  • ennaltaehkäisyyn
  • suojeluun
  • syytteeseenpanoon ja rankaisuun
  • lastensuojeluun

Muun muassa tietoisuutta ihmiskaupan ongelmista ja siitä rankaisemisesta lisätään kampanjoilla. Syys-lokakuun vaihteessa vietettiin ihmiskaupan vastaista teemakuuta, ja sisäministeriö toteutti kuukauden mittaisen Open Your Eyes -kampanjan.

Tavoitteena on sisällyttää ihmiskauppateemat myös koulujen opetussuunnitelmiin sekä parantaa poliisin ja oikeuslaitoksen osaamista taistelussa ihmiskauppaa vastaan.

Avaa silmäsi -kampanjan verkkosivusto serbiaksi. Ruudunkaappauskuva.Open your eyes -kampanjan serbiankielinen verkkosivu.

Kampanjaa lukuun ottamatta työ on pahasti kesken. Keskeneräisyyden ohella ongelmana koko ihmiskauppaketjussa ovat puutteet sen tunnistamisessa. Useita tapauksia käsitellään esimerkiksi perheväkivaltana, vaikka kyse olisi ihmiskaupasta. Kosovon poliisi tunnistaa aiempaa paremmin ihmiskauppatapaukset, mutta kehitystä tarvitaan edelleen.

Sopeutumiseen liittyvät toiminnot ovat osa suojelua. Suunnitelma lupaa panostaa koulutukseen ja työllistämiseen, jotta yhteiskuntaan sopeutuminen on kestävää. Päävastuu toteuttamisesta on työ- ja sosiaaliministeriöllä, ja yhteistyötä tehdään usein kansalaisjärjestöjen kanssa. Käytännössä yhteistyö tarkoittaa vastuunsiirtoa.

Kosovon hallinto on lanseerannut järjestöjen ja turvakotien luoman standardin turvakotien vähimmäistasosta. Standardi määrittelee muiden toimien ohella sopeuttamisen minimivaatimukset. Niiden mukaan turvakotien on hoitosuunnitelman yhteydessä tehtävä myös suunnitelma kouluttautumisen, taloudellisen itsenäisyyden ja muiden työllistämistä edistävien toimien osalta.

Järjestöt patistavat
valtiota toimiin

Yhdysvaltain ihmiskauppaa tarkastelevan raportin (2012) mukaan Kosovo ei kuitenkaan pysty täyttämään edes ihmiskaupan poistamisen vähimmäisvaatimuksia.

Heikkouksista kertoo se, että turvakodit ovat pääasiallisesti kansalaisjärjestöjen vastuulla. Kaikki turvakodit saavat kuitenkin tukea hallinnolta, joskin vähän. Vain yksi turvakoti on täysin julkisomisteinen, ja kaikki turvakodit palvelevat vain naisia ja lapsia.

Vastuukysymyksissä Kosovon hallinto saa piiskaa myös kansalaisjärjestöiltä, jotka ovat tyytymättömiä sen toimintaan.  Kosovon turvakotikoalition puheenjohtajan Naime Sherifin mukaan sopeuttaminen yhteiskuntaan on koko prosessin heikoin lenkki.

Sherifi vaatii hallinnolta vahvempaa panostusta etenkin uhrien taloudellisen itsenäisyyden edistämiseen. Hänen mukaansa sopeuttamisvastuu pitäisi olla viranomaisilla, toiminnot määritelty lainsäädännössä ja rahoitus valtiolta.

Turvakodeilla on oma "oppisopimusjärjestelmänsä", ja ne tekevät yhteistyötä yksityisyritysten kanssa taloudellisen itsenäisyyden lisäämiseksi. Turvakodin asukkaalle tehdään työsopimus yritykseen kuudeksi kuukaudeksi. Turvakoti maksaa puolet ja yritys toisen puolen kuluista.

Open your eyes -kampanjasivusto albaniaksi. Ruudunkaappauskuva.Open your eyes -kampanja kiinnittää huomiota lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan ihmiskauppaan. Verkkosivusto albaniaksi.

Tulokset eivät ole kestäviä. Yritykset lopettavat työsuhteen oppisopimuskokeilun jälkeen lähes poikkeuksetta. Syyt ovat taloudellisia.

Sekä sisä- että työ- ja sosiaaliministeriöt ponnistelevat, mutta panokset ovat heikkoja. Sisäministeriö on esimerkiksi pyytänyt kansalaisjärjestöiltä tietoa ihmiskaupan uhreista ja tehnyt toimintasuunnitelmia, mutta ei ole vielä toimeenpannut niistä mitään. Työ- ja sosiaaliministeriön tarina on sama, joskin työ- ja sosiaaliministeriö ohjaa uhreja ammatillisiin koulutuksiin.

Ammatillisen koulutuksen ongelmat heijastelevat koko Kosovon taloudellisen tilanteen heikkoutta: koulutustarjonta on suppeaa, koulutukset eivät ole räätälöityjä tai joustavia eikä niissä oteta huomioon, että naisilla on usein lapsetkin hoidettavanaan. Koulutus ei välttämättä johda työllistymiseen. Ihmiskaupan uhrien usein matala koulutustaso hidastaa osaltaan koko prosessia.

Sekä viranomaiset että kansalaisjärjestöt panostavat koulutuksessa ainakin nimellisesti yrittäjyyteen. Kansalaisjärjestöt järjestävät muun muassa tietokonekursseja.

Parantamisen varaa myös
kansalaisjärjestöillä

Kehittämisen varaa on myös kansalaisjärjestöjen toiminnassa. Taloudellista toimeliaisuutta tukeva koulutus keskittyy perinteisten naisvaltaisten ammattien edistämiseen kuten kampaamotoimintaan, leipomoihin ja sihteeripalveluihin.

Järjestöjen toiminta ei kaikilta osin ole läpinäkyvää. Suomen aiemmin tukema turvakoti esimerkiksi syyllistyi väärinkäytökseen, ja Suomi lopetti tuen.

Parannettavaa on myös järjestöjen keskinäisessä yhteistyössä.

Aino Friman

Päivitetty 10.12.2013

Takaisin ylös