Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 19.11.2013

Suomi hakee Tyynenmeren allianssin tarkkailijaksi

Suomi on päättänyt hakea tarkkailija-asemaa Tyynenmeren allianssissa (Alianza del Pacífico). Asia julkistettiin allianssin perustajajäsenmaiden Helsingissä 7. marraskuuta järjestämässä seminaarissa.

Allianssi on Chilen, Kolumbian, Meksikon ja Perun vuonna 2011 perustama vapaakauppaan perustuva talousalue. Allianssin jäsenvaltiot pyrkivät dynaamisin toimin yhdenmukaistamaan ja edistämään vapaakauppaa Tyynenmeren alueella ja laajemminkin.

Liiketoimintaympäristöltään houkutteleva maantieteellinen alue tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Tarkkailijajäsenyys mahdollistaa Suomelle muun muassa helpomman tiedonsaannin alueen kehityksestä ja osallistumisen järjestön tapahtumiin.

Kyseisten maiden imago Suomessa painottuu usein kielteisiin uutisiin. Todellisuus on kuitenkin paljon tätä suppeaa kuvaa monipuolisempi. Perustajajäsenmaiden taloudet ovat vakaita, niiden keskimääräinen talouskasvu on 4,3 prosenttia ja niillä on laaja ostovoimainen väestö. Allianssi käsittää 209 miljoonaa ihmistä, yli kolmasosan Latinalaisen Amerikan väestöstä, ja noin 35 prosenttia mantereen bkt:sta.

Maiden sisäistä byrokratiaa on karsittu ulkomaisten sijoitusten houkuttelemiseksi.  Maailmanpankin ”Ease of doing business” -arviossa Latinalaisesta Amerikasta allianssin maat ovat kaikki viiden kärjessä, vain Puerto Ricon kiilatessa Chilen jälkeen toiseksi.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb vieraili yritysvaltuuskunnan kanssa Kolumbiassa ja Meksikossa keväällä 2013. Vierailu vahvisti, että Latinalaisen Amerikan vakaan ja korkean talouskasvun maat tarjoavat hyviä kauppamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Allianssi tavoittelee syvää integraatiota kevyillä rakenteilla

Allianssi tähtää viennin monipuolistamiseen sekä syvään ja laajaan integraatioon jäsenmaiden välillä tavaroiden, henkilöiden, palveluiden, investointien, infrastruktuurin ja energian sektoreilla. Yhteistyö rakentuu jäsenmaiden jo olemassa olevien vapaakauppajärjestelyjen pohjalle.

Perustajajäsenet allekirjoittivat keskinäisen vapaakauppasopimuksen 25. syyskuuta 2013. Sopimus vapautti voimaan astuessaan 92 prosenttia maidenvälisestä kaupasta lopun 8 prosentin vapautuessa 3–7 vuoden siirtymäajalla. Alkuperäsäännöissä noudatettava täysi kumulaatio, yhtenäistettävät terveys- ja kasvinsuojelumääräykset, teknisten kaupan esteiden poistaminen ja kaupan menettelyjen helpottaminen ovat keinoja tavoitteessa helpottaa tavaroiden liikkuvuutta.

Palvelukaupassa noudatetaan syrjimättömyyden periaatetta rajan yli tapahtuvassa kaupassa. Palvelukauppa kattaa muun muassa sähköisen kaupankäynnin, telepalvelut sekä meri- ja laivakuljetukset ja rahoituspalvelut. Edistystä liiketoiminnan helpottamisessa on saavutettu muun muassa poistamalla viisumivaatimukset ja luomalla yhteinen pörssi. Synergiaetuja tavoitellaan myös yhteisillä suurlähetystöillä ja kaupallisilla edustustoilla. Ensimmäinen yhteinen kaupallinen toimisto on perustettu Istanbuliin Turkkiin ja vastaavaa suunnitellaan Casablancaan Marokkoon ja Mumbaihin Intiaan. Pysyvää sihteeristöä tai muita institutionaalisia rakenteita ei ole suunnitteilla.

EU:lla on allianssin jäsenmaiden kanssa eritasoisia vapaakauppasopimuksia. Niihin sisältyvät markkinoillepääsy- ja etablointisäännökset mahdollistavat EU:n yrityksille tasavertaisen toimimisen kaikissa allianssin jäsenmaissa. Eroja saattaa kuitenkin olla riippuen siitä, missä allianssin jäsenmaassa toiminta tapahtuu.

Meksiko on maailman suurin espanjankielinen valtio, jonka väestöstä yli 60 prosenttia kuuluu alati kasvavaan ostovoimaiseen keskiluokkaan. Liittovaltion maantieteellinen sijainti kahden valtameren ja Yhdysvaltain markkinoiden vieressä on poikkeuksellisen hyvä. Meksiko on myös NAFTA:n jäsen. 

Peru on alueen voimakkaimmin kasvava talous, ja sen on arvioitu nousevan yhdeksi alueen suurimmista talouksista. 

Kolumbian turvallisuustilanne on parantunut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja maa on panostanut sosiaaliseen kehitykseen. Tämä edesauttaa yritystoimintamahdollisuuksia. Suomi avasi Bogotaan yhteystoimiston syksyllä 2013 tukemaan suomalaisten yritysten vientiä.

Chilen talous ja yhteiskunta on vakaalla pohjalla, ja sen tavoitteena on nousta kehittyneiden maiden joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Tähän tavoitteeseen pyritään esimerkiksi panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen.

Allianssi on herättänyt paljon kiinnostusta sekä alueella että maailmanlaajuisesti. Costa Rican ja Panaman jäsenyys on lähellä ja tarkkailijajäseniä on tällä hetkellä 25, mukana myös Yhdysvallat, Kanada, Australia, Kiina ja seitsemän EU-jäsenvaltiota (Espanja, Portugali, Ranska, Italia, Saksa, Hollanti, Iso-Britannia).

Teksti: Anna Huovila, Niina Nyrhinen ja Kim Luotonen
Latinalaisen Amerikan ja Karibian yksikkö

Päivitetty 21.11.2013

Takaisin ylös