Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Ulkoministeriöläisten kirjoitukset mediassa, 25.9.2013

Vaatimus siviiliväestön ja lääkintähenkilökunnan, -tilojen ja -kuljetusten välittömän suojelun takaamiseksi Syyriassa

Kaikkien Syyrian konfliktin osapuolten on noudatettava kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vaatimuksia suojata siviiliväestöä kaikelta konfliktin aiheuttamalta väkivallalta kaikkina aikoina.

Moraalinen velvollisuutemme on muistuttaa heitä tämän vaatimuksen noudattamisesta sekä velvollisuudesta suojella lääketieteellisen ja humanitaarisen avun toimittamista sitä tarvitseville Syyriassa.

Siviiliväestöön kohdistuvan väkivallan on heti loputtava Syyriassa. Tämänhetkistä humanitaarista toimintaa on kiireellisesti laajennettava riippumatta poliittisista toimista konfliktin ratkaisemiseksi. Vaadimme, että konfliktin kaikki osapuolet:

  • alkavat välittömästi noudattaa velvoitettaan suojella siviiliväestöä sekä lääkintähenkilökuntaa, -tiloja ja -kuljetuksia,
  • sallivat välittömästi humanitaarisen avun esteettömän pääsyn koko maahan ja mahdollistavat sen toimittamisen perille,
  • takaavat viipymättä humanitaarisen avun toimittamiseen osallistuvan henkilökunnan turvallisuuden heidän tehdessä työtään.

Kuvittele miltä tuntuisi, jos kaupunkia, jossa asut, työpaikkaasi tai lastesi koulupaikkaa tuhottaisiin jatkuvasti. Ei kaikkea yhdellä kertaa, vaan hitaasti ja vähitellen, täysin ennalta arvaamattomalla tavalla.

Kuvittele millaista epävarmuutta ja stressiä pelkkä huomispäivän ajatteleminen aiheuttaisi. Tuhoutuuko seuraavaksi naapuritalo? Vai kenties oma taloni? Syyriassa asuville ihmisille tämä on traagista ja kestämätöntä todellisuutta.

Me haluamme ihmisten ympäri maailman ymmärtävän, että Syyriassa meneillään olevalla konfliktilla on kouriintuntuvia seuraamuksia tavallisille ihmisille. Joten vaikka suurin osa kriisiin liittyvästä keskustelusta ja uutisoinnista tuntuu keskittyvän poliittiseen ja sotilaalliseen tilanteeseen, emme saa unohtaa sen jokapäiväisiä vaikutuksia Syyriassa asuviin ihmisiin.

Syyrian järkyttävä konflikti on nyt jatkunut yli kaksi vuotta. Tuhansia siviilejä on kuollut joka kuukausi ja elossa selvinneiden humanitaarinen hätä on ennenkuulumaton, olivat he sitten Syyriassa tai sen naapurimaissa.

Konfliktin jatkuvasti kasvavat traagiset seuraukset järkyttävät meitä. Taistelut ja väkivalta ovat yltyneet kestämättömälle tasolle aiheuttaen sietämätöntä kärsimystä, ihmishenkien menetyksiä, pakolaisvirtoja, massiivista maansisäistä muuttoliikettä ja materiaalista tuhoa.

Huolimatta pyrkimyksistä lisätä kaikkien konfliktista kärsineiden siviilien suojelua Syyriassa ja sen naapurimaissa, humanitaarinen tilanne heikkenee edelleen dramaattisesti ja monet siviilit ovat yhä humanitaarisen avun tavoittamattomissa. Erityisen huolissamme olemme kaikkein haavoittuvimmista väestöryhmistä, etenkin naisista ja lapsista.

Numerot ovat paljonpuhuvia. Yli 100 000 ihmisen arvioidaan menettäneen henkensä sodan kuluessa ja 465 000 loukkaantuneen. Yli kaksi miljoonaa pakolaista, josta noin puolet lapsia, on jo lähtenyt Syyriasta, kun taas 4,3 miljoonaa ihmistä, josta kaksi miljoonaa on lapsia, on joutunut lähtemään kodeistaan, vaikka he vielä ovatkin Syyrian rajojen sisäpuolella. Ja nämä luvut kasvavat päivä päivältä.

Olemme tyrmistyneitä siitä, että Syyriassa on käytetty kemiallisia aseita ja näin surmattu runsaasti siviiliväestöä mukaan lukien useita naisia ja lapsia. Tuomitsemme mitä jyrkimmin tällaisten joukkotuhoaseiden käytön. Kenen hyvänsä harjoittama kemiallisten aseiden käyttö missä tahansa tilanteessa rikkoo vakavasti kansainvälistä oikeutta ja on törkeä sotarikos. Tällaiset teot eivät saa jäädä rankaisematta ja siihen syyllistyneet on tuotava oikeuden eteen.

Kaikkien Syyrian konfliktin osapuolten on noudatettava kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vaatimuksia, joihin kuuluvat siviili- ja sotilaskohteiden erottelun, suhteellisuuden sekä inhimillisyyden periaatteet siviiliväestön suojelemiseksi kaikelta konfliktin aiheuttamalta väkivallalta kaikkina aikoina.

Moraalinen velvollisuutemme on pyrkiä vaikuttamaan kaikkiin sodan osapuoliin ja muistuttaa heitä tämän vaatimuksen noudattamisesta sekä velvollisuudesta suojella lääketieteellisen ja humanitaarisen avun toimittamista sitä tarvitseville Syyriassa.

Erityisen huolestuneita olemme siitä, että lääketieteellistä infrastruktuuria on vakavasti vahingoitettu tai tuhottu. YK:n mukaan 60 prosenttia julkisista sairaaloista on kärsinyt vahinkoa konfliktissa, useat niistä ovat pahasti vaurioituneita ja lähes 40 prosenttia on täysin käyttökelvottomassa kunnossa. Melkein 80 prosenttia maan ambulansseista on vaurioitunut ja, mikä huolestuttavinta, osaa niistä väärinkäytetään taistelutarkoituksiin.

Avustussaattueita pysäytellään säännöllisesti ja lääkintätarpeita takavarikoidaan. Väkivaltaisuuksiin osallistuvat hyökkäävät tarkoituksella potilaiden, lääkintähenkilökunnan, -tilojen ja -ajoneuvojen kimppuun. Lääkintätiloja, myös sairaaloita, käytetään taistelutarkoituksiin, ja joitain niistä käytetään jopa kidutus- ja pidätyskeskuksina.

Lääkintätilojen vahingoittumisen, pätevän terveydenhuoltohenkilökunnan puutteen ja epävarmuuden vuoksi useilta ihmisiltä puuttuu mahdollisuus saada säännöllistä sairaanhoitoa. Näin heiltä puuttuvat myös perussairaanhoitopalvelut, mikä asettaa erityisesti naiset ja lapset suureen vaaraan, kuten myös kroonisista sairauksista kuten diabeteksesta, korkeasta verenpaineesta tai sydänsairauksista kärsivät.

Myös rokotusohjelmien keskeytyminen, vesi- ja viemäriverkostojen vahingoittuminen sekä kotien ja väestönsuojien tuhoutuminen lisää merkittävästi tartuntatautien leviämisen vaaraa. Tietoja tuhkarokon ja ripulin leviämisestä on jo saatu.

Joissain tapauksissa avustuskuljetuksista on poistettu ihmishenkien pelastamisen kannalta välttämätöntä kirurgista välineistöä. Olemme myös nähneet liian monien siviilien kuolevan vammoihin, joista he olisivat selvinneet hengissä, jos lääketieteellistä apua olisi ollut saatavissa riittävän ajoissa. Samanaikaisesti humanitaarisen avun organisaatiot kohtaavat jatkuvasti vaikeita tilanteita yrittäessään päästä uhrien luo.

Siviiliväestöön kohdistuvan väkivallan on nyt loputtava Syyriassa. Tämänhetkistä humanitaarista toimintaa on kiireellisesti laajennettava riippumatta poliittisista toimista konfliktin ratkaisemiseksi.

Haluamme ilmaista kiitollisuutemme useiden YK:n sekä muiden kansainvälisten ja paikallisten järjestöjen humanitaariselle henkilökunnalle, joka päivittäin vaarantaa henkensä paikan päällä toimittaakseen humanitaarisen avun tarvikkeita kaikille siviileille poikkeuksellisen vaikeissa olosuhteissa.

Haluamme myös kiittää aivan tavallisten miesten ja naisten rohkeutta ja solidaarisuutta, kun he yrittävät lievittää perheittensä ja lähimmäistensä kärsimyksiä näin vaikeissa ja järkyttävissä oloissa.

Vaadimme, että kaikki konfliktin osapuolet alkavat välittömästi noudattaa velvoitettaan suojella siviiliväestöä sekä lääkintähenkilökuntaa, -tiloja ja -kuljetuksia. Heidän täytyy välittömästi sallia ja mahdollistaa humanitaarisen avun esteetön pääsy koko maahan, mukaan lukien sairaanhoitopalveluiden ja humanitaarisen avun toimittaminen tasapuolisesti kaikille. Vaadimme kaikkia osapuolia takaamaan humanitaarisen avun toimittamiseen osallistuvan henkilökunnan turvallisuuden heidän tehdessä työtään. 

Vetoomuksen allekirjoittajat:

Lilianne Ploumen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri, Alankomaat

Julie Bishop, kansanedustaja, ulkoministeri, Australia

Didier Reynders, varapääministeri sekä ulko-, ulkomaankauppa ja eurooppaministeri, Belgia

Kristian Vigenin, ulkoministeri, Bulgaria

Nabil Fahmy, ulkoministeri, Egypti

José Manuel García-Margallo y Marfil, ulko- ja kehitysministeri, Espanja

Kristalina Georgieva, humanitaarisen avun ja kriisinhallintatoimien EU-komissaari, Euroopan komissio

Marty M. Natalegawa, ulkoministeri, Indonesia

Eamon Gilmore T.D., Tánaiste, varapääministeri ja ulko- ja kauppaministeri, Irlanti

Michael Spindelegger, varakansleri ja ulkoministeri, Itävälta

Evangelos Venizelos, varapääministeri ja ulkoministeri, Kreikka

Vesna Pusić, ensimmäinen varapääministeri sekä ulkoasiain- ja eurooppaministeri, Kroatia

Ioannis Kasoulides, ulkoministeri, Kypros

Edgars Rinkēvičs, ulkoministeri, Latvia

Jean Asselborn, varapääministeri ja ulkoministeri, Luxemburg

Charles Koffi Diby, ulkoasiainministeri, Norsunluurannikko

Radoslaw Sikorski, ulkoministeri, Puola

Miroslav Lajčák, varapääministeri ja ulkoministeri, Slovakia

Karl Erjavec, varapääministeri ja ulkoministeri, Slovenia

Heidi Hautala, kehitysministeri, Suomi

Didier Burkhalter, ulkoministeri, Sveitsi

Christian Friis Bach, kehitysministeri, Tanska

Surapong Tovichakchaikul, varapääministeri ja ulkoministeri, Thaimaa

Jan Kohout, ulkoministeri, Tšekki

Janos Martonyi, ulkoministeri, Unkari

Urmaes Paet, ulkoministeri, Viro

Artikkeli on julkaistu seuraavissa tiedotusvälineissä: Le Monde, Aargauer Zeitung, Corriere del Ticino, Le Temps, El Pais, Al Hayat ja muut arabimediat, Jutarnji List, Le Soir, De Morgen, The Australian, The Jakarta Post, Belgian ulkoministeriön verkkosivut.

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 25.9.2013

Takaisin ylös