Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 22.8.2013 | Suomen suurlähetystö, Vilna

Täällä Vilna – talouskriisin jälkeen kohti millaista kasvua?

Tiina HirvisaariTiina Hirvisaari

Verrattain nopeasta talouden elpymisestä ja vahvasta vienninkasvusta huolimatta on Liettua useiden muiden maiden tavoin vaikeiden kysymysten edessä: kuinka luoda kestävää talouskasvua, lisätä työllisyyttä ja vahvistaa viennin kilpailukykyä.

Maailmanlaajuinen talouskriisi koetteli voimakkaasti Liettuan taloutta ja yhteiskuntaa. Maan bruttokansantuote laski vuonna 2009 huomattavat 14,8 prosenttia ja vienti lähes 27,0 prosenttia. Vuoteen 2010 mennessä työttömyys oli noussut noin 18 prosenttiin. Vakauttaakseen maan talouden silloinen pääministeri Andrius Kubiliuksen johtama keskusta-oikeistolainen hallitus joutui tekemään vaikeita ratkaisuja. Sisäisen devalvaation myötä toteutettiin mittavia julkisen sektorin leikkauksia. Kansa ei ollut tyytyväinen vyönkiristykseen, joka ilmeni mielenosoituksina hallitusta vastaan. Vakauttamistoimia ja menojen leikkauksia pidettiin kuitenkin välttämättöminä, koska talouskriisiä edeltäneinä vuosina maan talous oli ylikuumentunut.

Julkisen talouden sopeuttamistoimien myötä on Liettuan talous nyt vakaammalla pohjalla. Maan talouskasvu on ollut vahvaa parin viime vuoden ajan; muiden Baltian maiden tavoin EU-alueen kärkeä. Vuonna 2011 Liettuan bruttokansantuote kasvoi 5,9 prosenttia, vuonna 2012 noin 3,7 prosenttia. Kuluvalle vuodelle povataan 2–4 prosentin talouskasvua. Liettuan talouskasvun veturina on toiminut viennin kasvu, joka on jatkunut vahvana huolimatta epävakaasta taloustilanteesta EU-alueella, jonne Liettuan kokonaisviennistä lähes 2/3 osaa suuntautuu. On myös huomattava, että Liettuan viennin rakenne on viime vuosien aikana pysynyt lähes muuttumattomana. Puolivalmisteiden osuus on suurin kattaen noin reilut puolet kokonaisviennistä. Kulutustarvikkeiden osuus on toiseksi suurin käsittäen noin neljänneksen viennistä. Tärkeimpiä vientituotteita ovat muun muassa mineraalituotteet, koneet, laitteet, sähkölaitteet ja kemian alan tuotteet.   

Vaikka Liettuan talouskasvu on ollut nopeaa ja useat makrotaloudelliset indikaattorit osoittavat maan talouskehityksen olevan oikeilla raiteilla, on Liettua useiden muiden maiden tavoin vaikeiden kysymysten edessä: kuinka luoda kestävää talouskasvua, lisätä työllisyyttä ja säilyttää tuotteiden kilpailukyky vientimarkkinoilla. Esimerkiksi Liettuan viimeaikaista viennin kasvua selittää osittain verrattain matalat palkkakustannukset. Tämä on mahdollistanut tuotteiden kilpailukykyiset hinnat vientimarkkinoilla. Pidemmällä tähtäimellä kilpailukyky ei kuitenkaan voi perustua vain mataliin palkkakustannuksiin, sillä palkkojen noustessa kilpailukyky heikkenee. Uusia toimia siis tarvitaan viennin kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Talouskasvulukujen taustalla piilee myös yhteiskunnallisia haasteita kuten työttömyys ja maastamuutto. Vaikka työttömyysluvut ovat asteittain laskeneet talouden elpyessä ollen nykyisellään noin 13 prosenttia, niin työttömyyden lasku ei yksin ole johtunut työllisyyden kasvusta, vaan myös maastamuutosta. Erityisesti nuoret, korkeasti koulutetut ovat muuttaneet työn perässä ulkomaille. Koulutetun ja ammattitaitoisen työvoiman maastamuutto ei ainoastaan herätä huolta osaavan työvoiman saatavuudesta, mutta myös vaikutuksista väestörakenteeseen, sillä maastamuuton myötä ikääntyvää väestöä on tukemassa pienenevä työvoima. 

Talouden ja yhteiskunnan haasteista käydään keskustelua Liettuassa. Nykyinen hallitus on asettanut tärkeimmiksi tavoitteikseen talouskasvun tukemisen, työllisyyden lisäämisen sekä maastamuuton vähentämisen että köyhyyden ja syrjäytymisen torjumisen. Talouskasvun ja kilpailukyvyn suhteen huomio kiinnittyy niin yritys- ja investointiympäristön parantamiseen kuin koulutuksen, tieteen ja uusien innovaatioiden tukemiseen. Tavoitteet ovat korkealla ja niiden toteuttamiseksi on edessä paljon työtä. 

Kestävän talouskasvun kehittämiseksi Liettuan omat resurssit eivät välttämättä ole riittävät. Tämän myötä korostuvat ulkomaisten yritysten ja investointien merkitys maan talouskehitykselle. Ulkomaiset investoinnit tuovat työpaikkojen lisäksi mukanaan myös tietotaitoa ja osaamista, jotka auttavat kehittämään Liettuan omaa tuotantoa ja talouden kilpailukykyä. Liettuassa on vahvaa kiinnostusta uusiin innovaatioihin ja korkeaan teknologiaan. Muun muassa suomalaiselle energia- ja ympäristösaamiselle on tarjolla potentiaalisia markkinoita.

Houkutellakseen ulkomaisia yrityksiä ja investointeja on kuitenkin uudistettava yritys- ja investointiympäristöä, kehitettävä avoimemmaksi yrityskulttuuria ja jatkettava korruption vastaisia toimia. Vaikka uudistukset ovat aikaa vieviä prosesseja, eikä niiden toteuttaminen ole yksinkertaista, kannattaa niihin kuitenkin panostaa. Liettuan omien resurssien ollessa rajalliset, ulkomaalaisten yritysten ja investointien merkitystä maan talouskasvulle ja kilpailukyvylle ei voi vähätellä.

Tiina Hirvisaari, projektiavustaja
Suomen suurlähetystö, Vilna
22.8.2013

Päivitetty 18.3.2015

Takaisin ylös