Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 15.7.2013 | Ulkoministeriön kehitysviestintä

Sääennusteet pelastavat henkiä Himalajalla

Suomen Ilmatieteen laitoksen ja Nepalin sekä Bhutanin meteorologian laitosten yhteistyö nostaa ennusteiden tasoa, jotta maiden asukkaiden olisi helpompi varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Himalaja, Nepal. Kuva: Martti Lintunen.Himalajan alueen maille ilmastonmuutos on vakava kysymys. Kuva: Martti Lintunen.

Globaali ilmastonmuutos näkyy jo Himalajan alueen maissa. Aikaisemmin pysyvän lumipeitteen alla olleet vuoret ovat nyt lumettomia, ja epätavalliset sääilmiöt aiheuttavat sekä kuivuutta että tulvia.

Himalajan alueen maille ilmastonmuutos on vakava kysymys. Nepal on maailman ilmastonmuutoksen haavoittuvuusindeksissä neljännellä sijalla, ja myös Bhutan on erityisen haavoittuvainen.

Suomi on rahoittanut Nepalin säähavaintopalveluiden kehittämistä instituutioiden välisen IKI-yhteistyön avulla vuodesta 2010. IKI-instrumentti on osoittautunut hyödylliseksi yhteistyömuodoksi viranomaisten välisessä yhteistyössä.

Vuonna 2010 alkanut yhteistyö Suomen Ilmatieteen laitoksen ja Nepalin meteorologian laitoksen välillä on onnistuneesti uudistanut sääpalveluiden tuottamiseen Nepalissa käytettävää teknologiaa ja kehittänyt henkilöstön osaamista.

Yhteistyö jatkuu ja laajenee nyt myös Bhutaniin. 

Maanviljely säiden armoilla

Himalajan alueen maissa valtaosa väestöstä saa elantonsa maataloudesta.

Ilmastonmuutoksesta kärsii eniten vuoristossa asuva köyhin väestönosa. Monet ovat jo joutuneet muuttamaan pois asuinalueiltaan maanviljelyn edellytysten heikennyttyä tai maanvyöryjen ja tulvien takia.  Tulvavaroituksilla ja evakuoinneilla pystytään pelastamaan ihmishenkiä, mutta ei satoa.

Lumen ja jään sulamisvesiin perustuva maanviljely kärsii ilmastonmuutoksesta myös siksi, että säännöllisten monsuunisateiden ennustamisesta on tullut entistä vaikeampaa.

Himalajan jäätikköjen sulaminen kiihtyy ilmaston lämpenemisen myötä, minkä johdosta jäätikköjärvet lisääntyvät ja laajenevat. Purkautumistulvat ovat merkittävä katastrofiriski sekä Bhutanissa että Nepalissa.

Huonot tiedot heikentävät turvallisuutta

Nepalissa on tällä hetkellä varsin rajallisesti saatavana säätietoja ja ennusteita. Katastrofien ennaltaehkäisy ja varoitusjärjestelmien kehittäminen ovat keskeisiä kysymyksiä Nepalissa.

Sääpalvelujen kehittäminen on erittäin tarpeellista, sillä noin 500 nepalilaista menettää henkensä luonnononnettomuuksissa vuosittain. Taloudellisten vahinkojen määräksi arvioidaan noin 8 miljoonaa euroa vuosittain.

Nepalin meteorologian laitos ei vastaa tämän päivän vaatimuksia laitteiltaan tai toiminnaltaan. Laitos ei myöskään toimi kellon ympäri. 

Myös suurimmalla osalla lentokentistä on vajavaiset tiedot lentosäästä. Tietojen puuttuminen on riski lentoturvallisuudelle.

Nepalissa, kuten monessa muussakin kehitysmaassa, säähavaintopalveluja tuottavia valtionhallinnon organisaatioita ei arvosteta tarpeeksi. Ne toimivat yleensä vähin resurssein ja teknisesti puutteellisin varustein. Ilmastonmuutoksen myötä tarve laitosten kehittämiseen on kuitenkin tiedostettu.

Säähavaintopalvelujen parantaminen lisää yhteistyötä

Bhutan on yksi Aasian pienimmistä ja suljetuimmista yhteiskunnista.

Bhutanin sääolosuhteet ovat hyvin samankaltaiset kuin Nepalissa, mutta säähavaintopalvelujen organisointi ja tekninen varustelu ovat lähtötasoltaan heikompia.

Bhutanin hydrometeorologisten palveluiden laitoksen toiminta kattaa säähän, ilmastoon, maatalouteen ja veteen liittyviä mittauspalveluita.Suomen Ilmatieteen laitoksen kanssa alkavan uuden viranomaisyhteistyön pääasiallinen tavoite on vahvistaa henkilöstön kapasiteettia. Tarkoitus on päästä sääennustuksissa kolmen päivän ennustusten tekoon.

Tehostetuilla palveluilla pyritään vähentämään ilmastonmuutoksesta aiheutuvia haittoja sekä luonnononnettomuuksien aiheuttamia menetyksiä.  

Nepalin ja Bhutanin IKI-hankkeet on tarkoitus toteuttaa pitkälti yhteistyössä, mikä vahvistaa sääpalvelujen alueellista yhteistyötä.Hankkeiden yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 1,0 miljoonaa euroa jaettuna vuosille 2013–2015.

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Muualla verkossa

Päivitetty 15.7.2013

Takaisin ylös