Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 9.7.2013 | Suomen suurlähetystö, Vilna

Valko-Venäjän riippuvuus Venäjästä kasvaa

Vuoden 2011 talouskriisistä toipunut Valko-Venäjä näyttää jälleen palanneen ulkomaisia talousasiantuntijoita huolestuttavalle tielle, jossa talouskasvua vauhditetaan löysällä rahapolitiikalla. Perinpohjaisten talousreformien puuttuessa kansainväliset rahoituslaitokset eivät suostu myöntämään maalle lisälainoitusta.

Valkovenäläisten kohonnut palkkataso on näkynyt kotimaisen kysynnän kasvuna, mutta maa on myös menettänyt valuuttansa devalvaatiosta vuonna 2011 saavuttamansa hyödyn.Valkovenäläisten kohonnut palkkataso on näkynyt kotimaisen kysynnän kasvuna, mutta maa on myös menettänyt valuuttansa devalvaatiosta vuonna 2011 saavuttamansa hyödyn. Kuva: BBM Explorer, Flickr.com, ccby 2.0
Raakaöljystä neuvoteltava vuosineljännesten välein

Valko-Venäjän 8,5 prosentin vuosikasvuun tähtäävän talouden kehitysnäkymiä varjostavat avoimet kysymykset sen elintärkeän tukijan, Venäjän, kanssa. Maan johto ei ole myöskään taipunut syvällisiin talousreformeihin, jotka ovat kansainvälisten rahoituslaitosten myöntämän lainoituksen ehtoina.

Kun talouskasvua lietsotaan kotimaista kysyntää kasvattamalla ja valtion tukemilla investoinneilla muun muassa mittaviin rakennuskohteisiin, vuoden 2011 inflaatio–devalvaatiokierteen toistuminen ei näytä poissuljetulta. Valko-Venäjän keskuspankin johtaja tosin kiistää tämän mahdollisuuden.

Tämän vuoden viimeistä neljännestä koskevaa öljyntuontisopimusta neuvotellaan paraikaa. Kolmannen vuosineljänneksen osuudesta (5,75 miljoonaa tonnia) on käyty pitkät neuvottelut ja valkovenäläispuoli on jo ehättänyt ilmoittamaan yhteisymmärrykseen pääsystä. Maan jalostamot tarvitsisivat vuositasolla 23 miljoonia tonnia venäläisöljyä toimiakseen täydellä kapasiteetillaan. Takaisin Venäjälle jalosteina vietäväksi määräksi on sovittu 3,3 miljoonaa tonnia.

Venäjä on ryhtynyt jaksottamaan raakaöljyn toimituksia etukäteen neuvoteltaviin vuosineljänneksiin, jotta se voisi paremmin valvoa valkovenäläisten jalostevientiä länteen. Valkovenäläiset välttivät aiemmin vientitullien tilittämisiä Venäjälle kirjaamalla osan länteen myytävistä jalosteistaan ohenteiksi tai liuottimiksi.

Öljyn ehtona yhteisyritykset venäläisten kanssa

Venäjän suurlähettilään mukaan lopullinen öljyn toimitusmäärä Valko-Venäjälle voi riippua siitä, suostuuko maa venäläisten esittämiin yksityistettäviin yhteisyrityksiin. Näitä ovat kuormurifirmoja MAZia ja KamAZia yhdistävä holdingyhtiö, Minskin traktoritehdas, kemikaalifirma Grodno Azot ja sähkötarvikevalmistaja AAT Integral.

Niin ikään Venäjä voisi suostua kahden miljardin dollarin lainaamiseen Valko-Venäjän hallitukselle, mikäli nämä rahat käytetään edellä mainittujen yhteisyritysten modernisointiin.

Valko-Venäjä ei ole toteuttanut venäläisten toiveiden mukaista yksityistämisohjelmaa. Neuvotteluissa se toivoo öljyjalosteiden vientitullien poistamista ja puolustusteollisuuden tuotteiden hankintamahdollisuuksia Venäjältä.

Valko-Venäjän taloustilanne riippuu kasvavasti Venäjän halpaenergia- ja lainatuen riittävyydestä, koska sen viennin kilpailukyky on heikentynyt. Lisäksi Venäjän ulkopuolelta tulevat investointivirrat ovat riittämättömät ja markkinaehtoisen lainarahoituksen kustannukset korkeat.

Kohoavat hinnat, heikentyvä kilpailukyky

Yksityiset venäläiset toki tuovat maahan yhä enemmän valuuttaa ostaessaan asuntoja ja datsoja (huviloita) sekä käydessään Valko-Venäjän lukuisissa kasinoissa ja sanatorioissa. Kotimaisen ostovoiman kohennuttua ja venäläiskysynnän kasvettua ovat asuntojen hinnat kohonneet ripeästi isoissa asutuskeskuksissa, ja rakennusbuumi on jatkunut valtio-omisteisten pankkien lainoitustuella.

Valko-Venäjän teollisuuden raportoidaan menettäneen markkinaosuuttaan IVY-maissa kilpailun kiristyttyä Venäjän WTO-jäsenyyden seurauksena, ja myymättömien tuotteiden varastot ovat paisuneet. Maailman kauppajärjestö IMF:n arvio BKT-kasvusta kuluvana vuonna on 2,1 prosenttia, joka näyttäisi käyvän yhteen Valko-Venäjän tilastokomitean raportoinnin kanssa, jonka mukaan viitenä ensimmäisenä kuukautena kasvu on ollut 1,1 prosenttia viime vuoden samaan aikajaksoon verrattuna.

Kun keskimääräistä palkkatasoa on nostettu 500 dollariin kuussa, Valko-Venäjä on menettänyt vuonna 2011 saavuttamansa devalvaatiohyödyn. Kasvutavoitteen saavuttamiseksi joko vientiä olisi lisättävä huomattavasti tai kotimaista kysyntää olisi kasvatettava.

Vientiteollisuuden kilpailukyky ei kuitenkaan ole riittävä. Myös vientituotteisiin käytettävät tuontipanokset ovat suhteellisesti kallistuneet. Kotimaisen kysynnän lisääminen lisälainoituksella kasvattaisi vaihtotaseen vajetta, kiihdyttäisi inflaatiota ja heikentäisi kilpailukykyä edelleen.

Paineet devalvointiin kasvavat

Ulkomailta saatavilla olevan luototuksen kalleuden takia liikkeelle on laskettu valuuttamääräisiä lainoja kotimaisille sijoittajille. Valtion velkapaperit ovat käyneet kaupaksi kotimaassa. Yrityksille on tarjolla Valko-Venäjän ruplamääräistä lainoitusta noin 40 prosentin vuosikorolla tai noin 10 prosentilla valuuttalainoja. Keskuspankki pyrkii alentamaan Valko-Venäjän ruplan eli BYR:n lainakorkoja yritysten valuuttariskin pienentämiseksi luottomarkkinoilla.

Keskuspankin valuuttareserviä on koetettu pitää noin 8 miljardin dollarin (noin 6 miljardin euron) suuruisena, jotta se kattaisi usean kuukauden tuonnin arvon. Valuuttavarantoon ja hienoisesti devalvoituvaan Valko-Venäjän ruplaan kohdistuu painetta kesälomakaudella, kun ihmiset matkustavat ulkomaille ja aiempien ulkomaisten lainojen takaisinmaksut erääntyvät. Vaihtotase on painunut pari miljardia dollaria (1,5 miljardia euroa) miinukselle ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Itärintamalta ei mitään uutta

IMF:n viimeisimmät konsultaatiot (12.6.) päätyivät toistamaan usein kuultua vaatimusta syvien rakennemuutosten sekä rahapolitiikan kiristämisen tarpeesta inflaatiotavoitteen asettamisineen. Valko-Venäjän keskuspankki ei kiistä rakennemuutosten tarvetta, mutta pyrkisi siihen asteittain.

Keskuspankin mielestä rahapolitiikan tiukkuus on hyväksyttävissä lyhyen aikaa, mutta pitkällä aikavälillä löysyys on sen mukaan tarpeen valtiojohdon asettaman talouskasvutavoitteen saavuttamiseksi. Inflaation hillintää keskuspankki toteuttaisi tiettyihin tuotteisiin kohdistetulla hintasäännöstelyllä.

Luottoluokittaja Moody’s vahvisti 14.6. Valko-Venäjälle edelleen B3-tason luokituksen, mutta myös heikentyvät luottokelpoisuusnäkymät, mikäli rahapolitiikkaa kevennetään hidastuneen talouskasvun pönkittämiseksi. Tällöin paineet maksutasetta kohtaan kasvaisivat jälleen. Toinen huolenaihe on Valko-Venäjän viennin valuuttatulojen tai muiden valuuttamääräisten rahoitusvirtojen mahdollinen ehtyminen seuraavan vuoden tai puolentoista aikana.

Tämä voisi vakavasti heikentää valtionvelan takaisinmaksumahdollisuuksia. Kolmas uhka on talouskasvun huomattava hidastuminen, jolloin valtion verotulot vähenisivät samalla kun sen menot ja muut velvoitteet kasvaisivat.

Kysyntää Venäjän korkeapalkka-aloilla

Valko-Venäjän kansansuosiota kysyvät presidentinvaalit pidetään vuonna 2015. Sitä edeltävät mittavien rakennusinvestointien valmistumisaikataulua tahdittavat jääkiekon MM-kisat ensi vuoden toukokuussa.

Valkovenäläiset elävät vielä tällä hetkellä tilastojen mukaan täystyöllistettyinä ja palkat ovat nousseet mahdollistaen entistä useammalle lomailun EU:ssa ja eteläisissä Schengen-maissa, joista etenkin Kreikka on kasvattanut suosiotaan. Nuorille osaajille on kysyntää myös Venäjän korkeapalkka-aloilla.

Ilkka Raisanen

Päivitetty 11.7.2013

Takaisin ylös