Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 9.7.2013 | Suomen suurlähetystö, Vilna

Liettuan EU-puheenjohtajuuden teemana luotettava, kasvava ja avoin Eurooppa

Liettuan 1. heinäkuuta alkaneen ja puoli vuotta jatkuvan EU-puheenjohtajuuskauden pääteema on luotettava, kasvava ja avoin Eurooppa. Liettua kohdistaa huomionsa Euroopan taloudelliseen uskottavuuteen, kestävämpään rahoituspolitiikkaan, yhteiseen pankkiunioniin sekä syvenevään rahaliittoon. Euroopan talouskasvua ja työllisyyttä halutaan vahvistaa muun muassa sisämarkkinoita kehittämällä.

Liettua on ensimmäinen Baltian maa, joka ottaa hoitaakseen EU-puheenjohtajuuden. Vaikka suurin osa päätöksistä tehdään Brysselin neuvotteluissa, tämä tarkoittaa monien muutosten ja, Lissabonin sopimuksen jälkeen, edelleen vastuuta neuvoston työskentelystä, yhteydenpitoa komissioon ja Euroopan parlamenttiin sekä EU-positioiden esittämisen kolmansille maille ja kansainvälisille organisaatioille.

Historiallista syvyyttä puheenjohtajuudella antaa se tosiasia, että Liettua itsenäistyi entisestä Neuvostoliitosta vasta 23-vuotta sitten. Avoimen Euroopan teema johdattaakin katseet EU-maiden itäisiin naapureihin ja toimivimpiin ulkorajoihin. Liettuan puheenjohtajuuskauden merkittävin tapahtuma on itäisen kumppanuuden huippukokous, joka pidetään 28. - 29. marraskuuta Vilnassa oheistapahtumineen. Huippukokous voi onnistuessaan avata laadullisesti uuden vaiheen EU:n naapuruusyhteistyössä.

Liettuan EU-puheenjohtajuuskauden yhtä pääteemaa Itämerta edustaa muun muassa puheenjohtajuuslogossa kuvaannollisesti vaaleansininen ympyrä. Itse ympyrä kuvaa EU:n yhtenäisyyttä ja tummansininen osa koko Eurooppaa. Logolla kokonaisuudessaan halutaan ilmaista yhteistyötä ja vakautta.

Liettuan EU-puheenjohtajuuslogoLiettuan EU-puheenjohtajuuslogolla halutaan viestiä EU:n yhteistyöstä ja vakaudesta.

Logossa on mukana myös Liettuan lipun värit punainen, vihreä ja keltainen. Liettualle itselleen tärkeitä kysymyksiä käsitelläänkin monilla aloilla. Keskeisimpiä tavoitteita Liettualle on päästä vahvemmin mukaan eurooppalaisiin energiaverkkoihin. Liettualle on tärkeää myös kehittää transatlanttista ulottuvuutta muun muassa EU:n ja USA:n kanssa solmittavan vapaakauppasopimuksen myötä.

Liettua on valmistautunut EU-puheenjohtajuuteen perusteellisesti. Maan johtavat poliitikot ovat matkustelleet paljon eri puolilla Eurooppaa ja käyneet muissakin maissa ja maanosissa. Liettuassa ovat käyneet monen maan korkea-arvoiset vieraat, valtiovierailulla Suomesta tasavallan presidentti Sauli Niinistö toukokuun puolessa välissä ja eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma 11. maaliskuuta Liettuan jälleenitsenäistymisen juhlapäivän kunniavieraana.

Liettuassa on käynyt myös moni virkamiestason vieras Suomesta ja muualta, kuten EU-toimielimistä jo ennen puheenjohtajuutta. Vieraiden määrä nousee koko ajan puheenjohtajuuskauden etenemisen myötä elokuun lomakautta lukuun ottamatta. Puheenjohtajuuskauden vieraiden kokonaismääräksi ennakoidaan jopa 30 000 ihmistä.

Perjantaina 5. heinäkuuta puheenjohtajuuskauden virallisissa avajaisissa olivat Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitėn johdolla läsnä muun muassa neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuy ja komission puheenjohtaja José Manuel Barroso.

Liettua isännöi puheenjohtajuuskaudellaan 22 korkean tason kokousta, 170 asiantuntijakokousta, 12 parlamentaarista tapahtumaa ja kymmenittäin kansalaisyhteiskunnan tapahtumia. Kokouskalenterit, logistiset ja muut ohjeet on jaettu hyvissä ajoin ao. yhdyshenkilöille ja tulevien kokousten osanottajille. Niihin voi perehtyä myös Liettuan omilla puheenjohtajuussivuilla.

Liettuan puheenjohtajuuskauden virallinen asialuettelo on tavanomaista puheenjohtajuuskautta raskaampi. Lisäaineksia antavat virallisen agendan ulkopuoliset kysymykset.

Liettua on Suomelle monin tavoin läheinen Baltian maa, jonka onnistuminen puheenjohtajuustehtävissä on myös Suomen etu.

Päivitetty 10.7.2013

Takaisin ylös