Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 14.6.2013

Kroatia liittyy EU:hun – miten voi maan talous?

Kroatiasta tulee heinäkuun alussa Euroopan unionin 28. jäsenvaltio. EU-jäsenyyden toivotaan vauhdittavan maan viime vuosina yskähdellyttä talouskehitystä ja edesauttavan talouden rakenneuudistuksia. Positiivista virtaa talouteen tuo suomalaisiakin Kroatiaan vetävä matkailusektori.

Kroatian tulevalta EU-jäsenyydeltä odotetaan paljon isojen markkinoiden, instituutioiden vahvistamisen ja EU-rahastojen valossa. Kuva: Sobrecroatia.com, Flickr.com, ccby 2.0Kroatian tulevalta EU-jäsenyydeltä odotetaan paljon isojen markkinoiden, instituutioiden vahvistamisen ja EU-rahastojen valossa. Kuva: Sobrecroatia.com, Flickr.com, ccby 2.0

Euroopan unioni laajenee 1.7.2013, jolloin Kroatiasta tulee sen 28. jäsenvaltio. Edellisen kerran EU laajeni vuoden 2007 alussa, jolloin sen jäseniksi tulivat Bulgaria ja Romania.

EU-jäsenyydeltä odotetaan Kroatiassa paljon, eikä vähiten talouden näkökulmasta. Noin 4,5 miljoonan asukkaan Kroatian talouskehitys on ollut miinusmerkkistä jo vuodesta 2009 lähtien. Euroopan unioniin liittymistä edeltävässä talousohjelmassaan (Pre-accession Economic Program, PEP) Kroatia ennusti talouden kasvavan tänä vuonna 1,5 %. Kroatian kuuden suurimman pankin pääekonomistien keskimääräinen, tammikuussa tehty talouskasvuennuste vuodelle 2013 on kuitenkin enää tasan 0 %. Pessimistisin pääekonomisti ennustaa talouden menevän -1,5 % pakkaselle.

Vaikka talous pysyisikin plussalla, ei se vielä riitä työmarkkinoiden tilanteen korjaamiseen, vaan työttömyys tulee kasvamaan. Viennin (+0,5 %) ja investointien (+3,9 %) ennustetaan lisääntyvän, mutta kasvua rajoittavat yksityisen kulutuksen ja valtion kulutusmenojen supistuminen. Korkealle kohonnut yksityinen ja julkinen velkaantuminen rajoittavat kasvumahdollisuuksia vielä tulevinakin vuosina. Inflaation odotetaan kuluvana vuonna keikkuvan kolmen prosentin kieppeillä.

Hallituksen keskeisiä talouspoliittisia teemoja ovat viime aikoina olleet makrotalouden tasapainottaminen sekä rakenteellisten uudistusten läpivienti liiketoiminta- ja investointiympäristön parantamiseksi ja työmarkkinoiden jouston lisäämiseksi. Kipeästi tarvittavien talouden rakenneuudistusten aikaansaamisessa ei kuitenkaan ole onnistuttu.

Laihaa lohtua taloustilanteeseen on tuonut se, että nykyisistä EU-jäsenistä Kroatiaakin huonomassa jamassa ovat Slovenia, Italia, Portugali, Kreikka, Kypros ja Unkari. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että tässä joukossa on kaksi Kroatian merkittävintä kauppakumppania, Slovenia ja Italia.

EU-jäsenyys ei ole ihmelääke talouden ongelmiin

Kroatian tulevalta EU-jäsenyydeltä odotetaan paljon isojen markkinoiden, instituutioiden vahvistamisen ja EU-rahastojen valossa. Vuosi 2013 tullee kuitenkin jatkumaan taantuman merkeissä, ja hallituksen olisi kyettävä rakenteellisiin talousuudistuksiin, jotta jäsenyydestä saataisiin kaikki irti.  Yleinen näkemys on, että Kroatian talous- ja elinkeinoelämä ei ole valmis astumaan EU:n kilpailukenttään, ja alkuvaiheessa etenkin Kroatian elintarvike- ja maataloustuotanto kärsivät.

Investointeja, talouden elvytyskeinoja ja kontakteja yrityskenttään  on haettu muun muassa ministerien yhteisen ProInvest-nimisen maakuntakiertueen kautta. Turismi, Kroatian talouden pelastusrengas, on yksi merkittävimmistä investointikohteista (400 miljoonaa euroa vuonna 2013), ja sektori omaa yhä kasvupotentiaalia. Myös elintarviketuotannossa ja kuljetussektorilla on kasvumahdollisuuksia.

Myös ensimmäiset konkreettiset askeleet liiketoiminnan helpottamiseksi on otettu. Esimerkiksi yli kolmen miljoonan euron investoinnit vapautetaan kymmeneksi vuodeksi voittoverosta. Lisäksi yrityksen perustaminen on tehty aikaisempaa edullisemmaksi.

Kroatian virallinen työttömyysaste oli huhtikuussa noin 20 %. Nuorisotyöttömyys on noin 45 %, mikä on Euroopan kolmanneksi korkein luku Espanjan ja Kreikan jälkeen. Kuluttajien näkemykset maan taloudesta ovat pessimistisiä. Valtion työntekijöiden lomarahoja on leikattu ja bruttopalkkoja alennettu 3 %. Samaan aikaan energian ja ruuan hinta on kohonnut. Teollisuustuotanto supistui 5,5 % vuonna 2012. Työttömien työnhakijoiden määrä on ylittänyt ns. psykologisen rajan ja on yli 350 000.

Kroatian väestön ikärakenteessa tapahtuu samanlaisia muutoksia kuin Suomessa: eläkeikäisten määrä kasvaa. Työssäkäyvien määrän supistumista pyritään hidastamaan eläkeiän nostolla; suunnitelmissa on nostaa eläkeikä 65:stä 67 ikävuoteen. Valtion resurssit eivät pitkällä aikavälillä riitä kattamaan väestön vanhenemisesta ja heikosta työllisyystilanteesta aiheutuvia lisäkustannuksia.

Luottoluokituksen lasku aiheuttaa lisäpaineita

Myös kansainväliset luottoluokituslaitokset ovat kaataneet kylmää vettä hallituksen niskaan: ensin joulun alla Standard & Poor's alensi Kroatian luottoluokitusta (BBB-) junk-kategoriaan BB+. Tammikuun lopussa myös Moody’s teki saman. Hallitus sai eniten kritiikkiä siitä, ettei valtiontalouden rahoitusta (muun muassa sosiaaliturva, telakkatuet) voida laskea pelkkien verotulojen varaan. Työnantajien verotaakka on jo nyt kovin raskas eikä uusiin veronkorotuksiin ole varaa – varsinkaan, jos samaan aikaan halutaan lisätä työllisyyttä. Työnantajien mukaan verotusta tulisi alentaa, veronmaksukuria vahvistaa, sosiaaliturvaetuja järkeistää ja työlainsäädäntöä joustavoittaa.

Käytännössä luottoluokitusten huonontuminen johtaa korkojen nousuun maassa, joka on jo entisestään kovin velkaantunut ja joka käyttää velkoja korkojen maksuun. Kroatian julkisen velan osuus on ylittänyt Maastrichtin kriteerit eli 60 % vuotuisesta bruttokansantuotteesta.

Talouskehityksen jarruna ovat tällä hetkellä pääosin kotimaiset tekijät: työvoima on alueellisessa vertailussa kallista, työlainsäädäntö jäykkää, tuottavuuden kehitys hidasta, vientitarjonta heikkoa ja ulkomaiset investoinnit vähäisiä. Vuonna 2013 taloutta rasittavat lisäksi kasvavat julkiset korkomenot, EU-jäsenyydestä tulevat kustannukset ja kasvava budjettialijäämä.

Suomen ja Kroatian taloussuhteissa näkyy matkailun kasvu

Suomen vienti Kroatiaan vuonna 2012 oli 53,4 miljoonaa euroa, tuonti Kroatiasta 16,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 lukujen valossa kauppavaihto oli laskusuuntaista, mutta matkailu Suomesta Kroatiaan on edelleen kasvussa.

Talouden taantumasta huolimatta suomalaisyritysten mielenkiinto Kroatiaa kohtaan on kasvanut. Muutamilla suomalaisilla yrityksillä (kuten NSN, Metso) on toimisto Kroatiassa, mutta useimmat ovat markkinoilla paikallisen edustajan kautta. Yhteensä Kroatiassa toimii noin 15 suomalaista (tytär)yritystä sekä 40 suomalaisyritysten paikallisedustajaa. Loppuvuodesta 2012 Kroatian markkinoille saapuivat uusina pelureina Alma Media, joka osti Kroatian johtavan työpaikkaportaali MojPosaon, työvaatepalvelutarjoaja Lindström sekä franchising-myymälän Zagrebiin avannut Stockmann-ryhmään kuuluva muotiketju Lindex. Suomella olisi kuitenkin enemmänkin tarjottavaa kaikilla Kroatian pääinvestointisektoreilla, joita ovat energia, ympäristö ja liikenne, ml. tietoliikennesektori.

Laura Stojic

Päivitetty 14.6.2013

Takaisin ylös