Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 6.6.2013 | Suomen suurlähetystö, Pristina

Kosovo panostaa bisnesilmapiirin parantamiseen

Kosovon taloudessa pääpaino on maan bisnesilmapiirin parantamisessa. Keskeisiä kysymyksiä ovat oikeusvaltiokehitys, byrokratia, korruptio ja infrastruktuurin kohentaminen. Rahoituksen ja lainanannon kalleus ovat hidastaneet yksityissektorin kehittymistä.

Kosovon matala palkkataso naapurimaihin verrattuna on maan valttikortti investointien houkuttelemisessa. Kuva: Umut Dünyası, Flickr.com, ccby 2.0Kosovon matala palkkataso naapurimaihin verrattuna on maan valttikortti investointien houkuttelemisessa. Kuva: Umut Dünyası, Flickr.com, ccby 2.0

Kosovon kauppa- ja teollisuusministeriö panostaa talouskehityksessä maan bisnesilmapiirin parantamiseen. Asiassa onkin tapahtunut edistystä: viimeisimmässä Maailmanpankin bisnesilmapiiri-maavertailussa Kosovo nousi ylöspäin 28 pykälää sijoittuen sijalle 119/138. Noussut rankkaus ei kuitenkaan kerro koko totuutta: Kosovon imago liikemiesten ja ulkomaalaisten investoijien silmissä on edelleen kehno ja byrokraattinen.

Suurimmat esteet talouskehityksen tiellä ovat tällä hetkellä poliittisia. Pohjois-Kosovon ratkaisematon tilanne on luonut turvallisuusvajeen, oikeusvaltioperiaatteen toteutumisessa on puutteita ja korruptio vaivaa koko yhteiskuntaa. Myös Kosovon kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan juuri korruptio on suurin este talouskehitykselle. Asenteita on muutettava laajalti, sillä korruptiotapauksista ei edes raportoida viranomaisille.

Toiveita maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa

Kauppa- ja teollisuusministeriössä uskotaan, että Kosovon ja Serbian välisten suhteiden normalisoituminen lisää investoijien kiinnostusta Kosovoa kohtaan. Potentiaalia on ennen muuta maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa. Alojen kehittäminen edellyttää merkittäviä investointeja, sillä maataloussektori on pientilavaltaista ja tuotteiden jatkojalostus hyvin vähäistä. Maatalouden kehittämiseen on paineita myös siitä syystä, että Kosovo tuo valtaosan ruuastaan ulkomailta; peräti 70 prosenttia kaikista prosessoiduista tuotteista on ulkomaista alkuperää. Kosovo ei myöskään täytä eurooppalaisia ruokaturvallisuuteen ja hygieniaan liittyviä standardeja.

Työvoimavaltaisen maataloussektorin kehittämisellä on merkitystä myös työttömyyden vastaisessa taistelussa. Työttömiä kaikista työnhakijoista on noin 35 prosenttia; nuorista, 15–24-vuotiaista vailla ansiotuloja on yli 70 prosenttia. Vaikka nuorisotyöttömyys on hälyttävissä lukemissa, nuori väestö on myös Kosovon etu. Kolikolla on toki myös toinen puolensa: nuorista on kannettava vastuu eikä opetussektori pysty vastaamaan haasteisiin. Pulmaksi on muodostunut kysynnän ja tarjonnan epätasapaino, jonka vuoksi yritykset joutuvat itse kouluttamaan uusia työntekijöitä. Valtion olisi satsattava nykyistä enemmän ammattikoulutukseen.

Kosovon matala palkkataso naapurimaihin verrattuna on maan valttikortti investointien houkuttelemisessa. Ministeriö korostaa myös diasporan merkitystä Kosovon talouskehityksessä. Ulkomailta Kosovon virtaavia rahalähetyksiä olisi ohjattava investointeihin, nyt rahat käytetään pääasiassa kulutukseen ja pienimuotoisiin rakennushankkeisiin. Hallituksessa on päästy yhteisymmärrykseen siitä, että diasporan investoinnit rinnastetaan ulkomaisiin investointeihin paremman oikeusturvan takaamiseksi.

Pohjois-Kosovossa huomio kiinnittyy Trepcan kaivoksiin

Pohjois-Kosovon mahdollisuudet ja potentiaali riippuvat ennen muuta poliittisesta kehityksestä. Alueella sijaitsevat Trepcan sinkki- ja lyijykaivokset, joiden omistajuussuhteiden ja velkojen käsittely on eelleen kesken. Sekä Serbialla että Kosovolla on eriäviä vaatimuksia kaivosten osalta. Kaivostoiminta loppui käytännössä vuonna 1999, mutta kaivoksilla sijaitsevat eräät Euroopan suurimmista lyijy-, sinkki- ja nikkelilöydöksistä.

Trepcan kunnostaminen edellyttää runsaasti investointeja ja yhteistyötä Serbian/Pohjois-Kosovon ja Kosovon välillä. Kosovossa Trepcan ongelmia on ratkonut yksityistämisvirasto (Kosovo Privatization Agency) ja toimintaa säännellään erityisen Trepca-lain mukaisesti. Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan lähitulevaisuudessa on tarkoitus säätää uusi, kaivosten investointeja ja hallintoa koskeva Trepca-laki.

Kosovossa herätti hiljakkoin suurta huomiota Serbian ja amerikkalaisyhtiö New Generation Powerin solmima investointi- ja kartoitussopimus Trepcan kaivoksilla. Yhdysvaltain ulkoministeriön antaman tiedotteen mukaan Serbialla ei ole oikeudellista toimivaltaa kaivoksiin. Kosovon kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole halunnut puuttua sopimuksen yksityiskohtiin ja menettelytapoihin; kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun ulkomaalainen yritys solmii sopimuksen Trepcan hyödyntämisestä Serbian kanssa.

Uudistuksia ja kansainvälisiä yhteyksiä

Rahoituksen ja lainanannon kalleus on osatekijä sille, että Kosovon yksityissektori ei ole kehittynyt odotusten mukaisesti. Sveitsin ja Itävallan perustamista lainatakuurahastoista on myönteisiä kokemuksia. Myös Euroopan unionin toimisto Kosovossa aloittaa samanlaisen, mikro- ja pienyrityksille suunnatun toiminnan.

Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan Kosovoon perustetaan lähiaikoina erityisiä talousalueita (economical zones). Laki on vihdoin hyväksytty ja alkuvaiheessa talousalueita tulee olemaan kolme kappaletta. Ministeriössä työskennellään lujasti myös yksityisen ja julkisen sektorin yhteishankkeiden edistämiseksi. Hallitus on perustanut Kansallisen talousneuvoston (National Economical Council), jonka työskentelyyn osallistuu myös Euroopan unioni.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on avainasemassa myös Euroopan unionin kanssa käytävissä vakaus- ja assosiaatiosopimusneuvotteluissa. Vaikka alkuvaiheessa lyhyen aikavälin kriteerien täyttämisessä, eritoten ministeriön vahvistamisessa ja toiminnan restrukturoinnissa esiintyi ongelmia, asiat on nyt ratkaistu. Kauppa- ja teollisuusministeriö on toivonut apua maan tilastojärjestelmän kehittämiseen; luotettavien tilastojen puute on vakava ongelma myös vakautus- ja assosiaatiosopimusta neuvoteltaessa.

Kosovon ja Turkin väliset vapaakauppasopimusneuvottelut ovat edenneet hyvin ja ne saadaan loppuun ehkä jo vuodenvaihteeseen mennessä. Kosovo tulee saamaan 5–10 vuoden pituisia poikkeusjärjestelyjä muun muassa maataloustuotantonsa suojelemiseen.

Energiasektorin tilanne ongelmallinen

Hallituksen energiastrategiassa olevan tavoitteen mukaan Kosovo on sitoutunut sulkemaan Pristinan ulkopuolella sijaitsevan hiilivoimalan, 1960-luvulla rakennetun Kosovo A:n. Se on Euroopan saastuttavin yksittäinen voimalaitos. Kosovo B on määrä peruskorjata siten, että laitoksesta saadaan ympäristöystävällisempi, EU-direktiivejä vastaava voimala. Kosovo aikoo myös rakentaa uuden, ”puhtaamman” ja modernimman hiilivoimalan lakkautettavan Kosovo A:n tilalle.

Kosovo A:n sulkeminen ei onnistu ilman taloudellista tukea. Myös asiantuntija-apu on tarpeen. Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan energiasektorin tilanne on ongelmallinen; Kosovon tuotantokapasiteetti on riittämätön ja kysyntä nousee jatkuvasti. Ismailin mukaan uusituvan energian kehittämismahdollisuudet ovat rajalliset, pikemminkin kysyntää tullaan leikkaamaan hintojen korotusten avulla.

Kosovossa järjestettiin vastikään energiakonferenssi, jossa Kosovo sai maksulupauksia 150 miljoonan euron arvosta. Euroopan komission lupaama 100 miljoonan euron suuruinen lupaus oli merkittävin, mutta lahjoitus edellyttää vielä jäsenmaiden hyväksyntää ja konkreettisia toimenpiteitä hallitukselta Kosovo A:n sulkemiseksi.

Maailmanpankki kanavoi Kosovon energiasektorille seuraavien kahden vuoden aikana noin 42 miljoonaa euroa ja Yhdysvallat 11,5 miljoonaa euroa teknisluontoiseen apuun. Euroopan investointipankki EIB:n neuvottelut Kosovon kanssa solmittavasta kehyssopimuksesta ovat loppusuoralla. EIB on aikaisemmissa yhteyksissä todennut aikovansa panostaa Kosovossa ennen muuta uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen.

Euroopan unionin erityisedustajan (EUSR) toimistossa on suunniteltu erityisen neuvoston perustamista Kosovossa toimivien eurooppalaisten investoijien ja yritysten tueksi. Kyseessä olisi siis eräänlainen ”eurooppalainen kauppakamari Kosovossa”.

Anne Meskanen

Päivitetty 6.6.2013

Takaisin ylös