Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 4.4.2013 | Suomen suurlähetystö, Vilna

Valko-Venäjän jätevesipuhdistamohankkeet etenevät

Valko-Venäjältä jokien kautta Itämereen kulkeutuvan jäteveden päästöt saadaan puhdistamoinvestoinneilla pienenemään kansainvälisten standardien mukaisiksi fosforin, typen ja orgaanisen materiaalin määrissä. Materiaalisten investointien lisäksi Valko-Venäjällä tarvitaan vesihuoltoon liittyvää koulutusta ja tiedonvaihtoa.

Valko-Venäjän kansallisessa ”Puhdas vesi” -ohjelmassa on typen ja fosforin osalta asetettu tavoitteeksi puolittaa nykyiset ravinnepäästöt. Kuva: ricky_1146Valko-Venäjän kansallisessa ”Puhdas vesi” -ohjelmassa on typen ja fosforin osalta asetettu tavoitteeksi puolittaa nykyiset ravinnepäästöt. Kuva: ricky_1146

Valko-Venäjän maa-alasta 45 prosenttia kuuluu Itämeren valuma-altaaseen. Saastuneen Itämeren ekologisen tilan parantamiseksi on vuodesta lähtien 1992 toteutettu Itämeren suojeluohjelmaa. Ohjelman investoinnein on merta pahiten saastuttaneiden kuormituslähteiden määrää (niin kutsuttuja ”hot spotteja”) saatu vähennettyä noin 60 prosentilla. Jäljellä olevista ongelmakohteista kolme sijaitsee Valko-Venäjällä (joenvarsikaupungit Brest, Grodno ja Vitebsk).

Valko-Venäjä on vuodesta 1997 ollut tarkkailijana Itämeren suojelukomissiossa Helcomissa. Maan hallitus vahvisti sitoumuksensa toimia Helcomin tavoitteiden mukaisesti vuonna 2010, jolloin se liittyi myös Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuteen (NDEP). NDEPiin Valko-Venäjän alkupanostus oli rahallisesti miljoona euroa, ja lisäksi se sitoutui ympäristön tilan parantamiseen kunnallisilla investoinneilla. Jäteveden puhdistus on myös yksi Valko-Venäjän vesistrategian pääkohdista.

Infrastruktuuri-investoinnit välttämättömiä

Useimmat Valko-Venäjän kaupunkien jätevesien puhdistamot ovat tekniikaltaan vanhentuneita ja kapasiteetiltaan riittämättömiä. Tarvittaviin investointeihin eivät kaupunkilaisilta perittävät vesimaksut ole riittäneet. Niiden korottamista on kuitenkin vältelty, koska pienituloisten asukkaiden (kuten eläkeläisten) kannatusta nykyhallinnolle ei haluta menettää. 

Kansainvälisesti katsottuna ympäristöinvestointeja Valko-Venäjältä Itämereen laskevien jokien saastekuormituksen vähentämiseksi pidetään kuitenkin kustannus-hyötysuhteeltaanniin merkittävinä, että niitä halutaan tukea. Tukea on kuitenkin ehdollistettu; esimerkiksi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) on pitänyt osallistumisensa edellytyksenä sitä, että jätevesimaksuja kuluttajille korotetaan lähemmäs todellisia kustannuksia. Ehdollistamalla investointituki pyritään saamaan aikaan kestäviä yhteiskuntapoliittisia vaikutuksia.

Kansainvälisellä tuella toteutettavien puhdistamoinvestointien kokonaismäärä Valko-Venäjällä tulee yltämään 65 miljoonaan euroon. Tavoitteena on vähentää jätevesipäästöjä EU:n ja Helcomin asettamiin standardeihin fosforin, typen ja orgaanisen materiaalin määrissä.

Kansainvälistä yhteistyötä laajalla rintamalla

Viime joulukuussa EBRDja Pohjoismaiden investointipankki (NIB)allekirjoittivat valkovenäläisten kanssa Minskissä 25 miljoonan euron lainasopimukset Grodnon ja Brestin kunnallisten vesilaitosten jätevesipuhdistamojen uudistamiseksi. Tämän lisäksi allekirjoitettiin kuluvan vuoden maaliskuussa 20 miljoonan euron lahjarahoitussopimukset, joista Ruotsin (SIDA) osuus on 13,6 miljoonaa ja Suomen 0,8 miljoonaa.

Grodnon puhdistamon osuus on 3,6 miljoonaa ja Vitebskin 2,7 miljoonaa euroa. Baranovichin ja Slonimin kunnat saavat molemmat 1,4 miljoonaa euroa tukea biokaasulaitoksien rakentamista varten. SIDA jakaa niin ikään 4,5 miljoonan teknisen asiantuntija-avun tukipaketin kolmen EBRD:n hankkeen kautta Vitebskiin, Baranovichiin ja Slonimiin, joissa myös Suomen tuki ulottuu muun muassa projektien toteuttamiseen ja organisaatiouudistuksiin. 

Lisäksi Itäisen kumppanuuden (NDEP Support Fund) kuuden miljoonan euron tuki kohdistuu Vitebskiin, Grodnoon ja Brestiin täydentäen EBRD:n ja NIBin joulukuista lainapakettia. Tähän sisältyvät myös EU:n ja 12 avunantajamaan osuudet. Lahjarahoitus kohdistetaan suoraan hankkeiden toteuttajaurakoitsijoille, jotka valitaan kansainvälisten tarjouskilpailujen kautta – joissa suomalaisasiantuntemuksellakin on mahdollisuutensa.

Jäteveden puhdistamoihin tehtävien materiaalisten investointien lisäksi Valko-Venäjällä tarvitaan vesihuoltoon liittyvää koulutusta ja tiedonvaihtoa, joka kohdistuu hallinnon ja toimintapolitiikkojen kehittämisen lisäksi liiketoimintapohjaisten rahoituskysymysten selvittämiseen.

Suomalaista osaamista arvostetaan

Näissä merkeissä Itämeren kaupunkien liiton (UBC) ympäristö- ja kestävän kehityksen sihteeristö Turusta järjesti Minskissä maaliskuussa informatiivisen asiantuntijaseminaarin ”Joint actions for clean water - Water Management Policy Forum”. UBC hallinnoi PRESTO-hanketta, jota EU rahoittaa Itämeriohjelmasta. PRESTO investoi tehostettuun ravinteiden poistoon jätevesistä neljässä valkovenäläisessä kaupungissa, Baranovitšissa, Grodnossa, Molodetšnossa ja Vitebskissä. John Nurmisen Säätiö johtaa hankkeessa tehtäviä teknisiä selvityksiä ja investointeja. Hankkeeseen kuuluu lisäksi Berliinin teknillisen korkeakoulun vetämä koulutusosio tehostetusta ravinteiden poistosta valkovenäläisille vesi-insinööreille. Hankkeessa ovat mukana myös Liettuan Kaunasin ja Latvian Daugavpilsin jätevedenpuhdistamot.

Valkovenäläisten jätevesiammattilaisten nykytilannetta voi luonnehtia vastaavaksi kuin pietarilaisilla oli Pietarin jätevesipuhdistamon investointia aikanaan hahmoteltaessa: aluksi ollaan sitä mieltä, että kaikki osataan ja hallitaan jo itse, ulkomailta tarvittaisiin vain rahaa. Sitten kun päästään tutustumaan ulkomaille nykyaikaisiin puhdistuslaitoksiin – kuten Pietariin – silmät avautuvat ja innostus yhteistyöhön sekä laajempiin organisatorisiin uudistuksiin kasvaa.

Venäjältä ja Baltian maista kokemusta keränneet suomalaiset ovat valkovenäläisille ymmärtäväisiä ja kannustavia kumppaneita investointien toteutuksessa. Jätevesipuhdistuksen kautta voimme puolestaan tutustua Valko-Venäjän eri kolkkiin ja avata uusia yhteistyönäkymiä suoraan alueellisiin asiantuntijapiireihin muun muassa Cleantech-konseptin edistämiseksi.

Ilkka Räisänen

Päivitetty 4.4.2013

Takaisin ylös