Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 28.2.2013 | Suomen suurlähetystö, Bangkok

Laosin talouskasvu – vesikuplako vain?

Laosista tulee maailman kauppajärjestön jäsen keväällä 2013. Pienen Kaakkois-Aasian maan talous on kasvanut viimeisen vuosikymmenen kohisten. Talouskasvu on kuitenkin ollut enemmän afrikkalaista kuin aasialaista - se on perustunut luonnonvarojen hyödyntämiseen ja vesivoiman rakentamiseen.

Laosin taloskasvu perustuu vesivoimaan. Kuva: WorldFishLaosin taloskasvu perustuu vesivoimaan. Kuva: WorldFish

Laosin talous on kasvanut viimeisen vuosikymmenen seitsemän prosentin vuosivauhdilla. Maailmanpankki odottaa talouskasvun myös jatkuvan samaa tahtia seuraavat vuodet. Maa näyttää saavuttavan YK:n vuosituhattavoitteet köyhyyden puolittamisesta sekä lapsikuolleisuuden ja HIV/AIDSin vähentämisestä. Laosin unelma kehittymisestä alemman keskitulotason maaksi vuoteen 2020 mennessä vaikuttaa mahdolliselta.

Pienen, vailla merirajaa olevan maan taloudellinen tulevaisuus näyttää numeroiden valossa kirkkaalta. Numerot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, komeista saavutuksista huolimatta Laosin talouskasvu kiipeää yksipuolista virtaa ylöspäin. Kasvu perustuu vesivoimalla tuotetun sähkön ja kaivannaisten vientiin.

Näiden kahden sektorin merkityksen viennistä odotetaan edelleen kasvavan siten, että vuonna 2020 lähes 80 prosenttia viennistä on vesisähköä ja mineraaleja. Jo nyt yli neljä viidesosaa suorista ulkomaisista investoinneista suuntautuu näille kahdelle sektorille.

Luonnonvararyntäys on harvoin johtanut kestävään talouskehitykseen. Myös ”Hollannin tulppaanitauti” uhkaa – luonnonvarasektoriin perustuva kasvu heikentää muiden vientituotteiden kilpailukykyä.

Kommunismin haasteet

Laos on yksipuoluejärjestelmä, joka toteuttaa omaa kommunistista talouspolitiikkaansa, eli määräystaloutta kapitalistisessa maailmanjärjestelmässä. Olennainen osa määräystaloutta on tietenkin korruptio; johtajat ovat aina tasa-arvoisempia kuin muut.

Tämä kommunismin perintö on estänyt yksityissektorin kehityksen ja vaurioittanut merkittävästi tuottavuuden kasvua. Vaikka ”uusi talousmekanismi” (New Economic Mechanism, NEM) 1980-luvun lopussa vapauttikin yksityissektorin osallistumaan talouteen, käytännössä tämä on näkynyt vain perheiden mikroyritysten nopeana kasvuna. Tutkimusten mukaan yli kolmasosa kotitalouksista pyörittää omaa mikroyritystään. Keskisuuria tai suuria yksityisiä yrityksiä ei ole kuitenkaan juuri syntynyt.

Suuret pelurit ovat pääsääntöisesti valtion monopoleja tai niiden peruja. Yksityissektorin dynamiikan puute näkyy myös tuottavuudessa. Maailmanpankin mukaan teollisuuden tuottavuus ei talouskasvun aikana ole käytännössä kasvanut lainkaan. Laosin työvoiman tuottavuus on pienempi kuin suurimmassa osassa vertailumaita ja alempi kuin bruttokansantuotteen taso edellyttäisi.

Laosin talouskehityksen suurin haaste näkyy selkeästi, kun kävelee Vientianen kaduilla ja vertaa sitä vaikkapa Kambodzhan Phnom Penhiin – paikallisen yritysmaailman dynaamisuudesta ei ole Vientianessa tietoakaan. Maan parin listatun yhtiön pörssi on komea rakennus, mutta elämää se ei edusta.

Aasialainen kasvupatteri?

Laosin naapurimaat ovat yleensä luoneet talouskasvunsa Etelä-Korean ja Taiwanin mallin mukaisesti, eli lähteneet halvan työvoiman voimin maailman tuotantolaitoksiksi. Laosin osalta tämä tuskin onnistuu.

Työvoiman heikko tuottavuus ja meren – eli satamien – puute lienevät liian suuria haasteita. Tämän takia Kiinaan vievät tekstiilitehtaatkin keskittyvät Kambodzhaan, eivät Laosiin.

Laosin kauppajärjestelmä on jo nyt varsin avoin ja vaikka maan liittyminen maailman kauppajärjestöön (WTO) huhtikuun alussa 2013 avaa kauppaa yhä enemmän, WTO-jäsenyys ei luo Laosille pääsyä merellisen logistiikan piiriin eikä lisää työvoiman tuottavuutta.

Maa itse näkee WTO-jäsenyyden hyvänä askeleena kohti alueellista talousyhteistyötä, johon myös vuonna 2015 aloittava Kaakkois-Aasian talousyhteisö (AEC, ASEAN Economic Community) tähtää. AEC:n merkitys Laosille lieneekin suurempi kuin WTO-jäsenyyden.

AEC-ajan avainkysymys Laosin kannalta on kilpailukyky. Moni pelkää jo nyt, että AEC:ssä Laos jää Kambodzhan, Thaimaan ja Myanmarin jalkoihin. Tosin kaikissa muissakin mainituissa maissa on iso pula pätevästä työvoimasta, mutta tuottavuus ja sitä kautta kilpailukyky ovat kuitenkin paremmat. Lisäksi Laos todellakin on pieni, Suomen kokoinen maa – kotimarkkinoiden varaan ei talouskasvua voi laskea.

Itse Laos näkee tulevaisuutensa Aasian energiapatterina, joka tuottaa ympäristöystävällistä sähköä naapurimaiden tuotantolaitoksille. Energiapatteritavoite tuskin kuitenkaan takaa osallistavaa ja monimuotoista talouskasvua, vaikka se varmasti yksipuoluevaltaiseen talousjärjestelmään sopiikin.

Suomalaisten yritysten mahdollisuudet

Laosissa voi menestyä, jos toimii luonnonvarasektorilla tai pääsee yhteistyöhön entisen tai nykyisen valtion monopoliyrityksen kanssa.

Suomalaisyritykset saanevat mahdollisuuksia vesivoiman kehittämisessä, kuten Pöyry on jo saanut. Lisäksi Stora Enso viljelee metsää hyvän kasvualustan maassa. Palveluihin ja luonnonvarojen ulkopuoliseen bisnekseen mukaanpääsy on kuitenkin hankalaa. Luontevia yksityissektorin partnereita ei juuri Laosissa ole. Eikä niitä tule, ellei maa siirry vesienergiakuplastaan todelliselle vapaalle yrittäjyyden tielle.

Päivitetty 1.3.2013

Takaisin ylös