Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 23.1.2013

Tadzhikistanista Maailman kauppajärjestön 159. jäsen

Tadzhikistan hyväksyttiin Maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi joulukuussa 2012. Siitä tulee WTO:n toinen keskiaasialainen jäsenmaa Kirgisian jälkeen. Kesäkuussa 2013 ratifioitava liittyminen kehittää maan liiketoimintaympäristöä sekä edistää kansainvälisestä talouskriisistä hyvin toipuneen pienen talouden kauppaa ja investointeja. Tadzhikistan, jolla ei ole suoraa meriyhteyttä, on asettanut yleisiksi kehitysprioriteeteikseen energiavarmuuden ja kulkuyhteyksien varmistamisen muuhun maailmaan.

Tadzhikistanin pääkaupungissa Dushnambessa asuu noin 600 000 asukasta. Kuva: Tadzhikistanin pääkaupungissa Dushnambessa asuu noin 600 000 asukasta. Tadzhikistanin pääkaupungissa Dushnambessa asuu noin 600 000 asukasta. Kuva: Veni MarkovskiTadzhikistanin pääkaupungissa Dushnambessa asuu noin 600 000 asukasta. Kuva: Veni Markovski

Tadzhikistan on WTO-liittymisprosessinsa yhteydessä sitoutunut avaamaan markkinoitaan palveluille. Tämä sisältää tietokone-, televiestintä-, rakennus-, jakelu- ja ympäristöpalvelut sekä tutkimus- ja kehitystyön. Jäsenyyden myötä Tadzkihistanin teollisuustuotteiden tullit laskevat keskimäärin 7 prosenttiin ja maataloustuotteiden 12,6 prosenttiin. Tämän lisäksi maa on uudistanut lainsäädäntöään WTO -yhteensopivaksi.

Euroopan unioni on Tadzhikistanin viidenneksi tärkein kauppakumppani 8 prosentin kauppaosuudellaan. Suomen ja Tadzhikistanin välinen kauppa on toistaiseksi vähäistä. Suomen vienti Tadzhikistaniin on viime vuosina keskittynyt rauta- ja terästuotteisiin, paperiin sekä koneisiin ja sähkölaitteisiin. Tadzhikistanista tuodaan Suomeen vähäisiä määriä vaatetusta, kenkiä sekä huopaa.

Kokonaisuudessaan Tadzhikistanin viennistä 60 % koostuu puuvillasta ja alumiinista. Maalla on mittavia luonnonvaroja kuten uraania, elohopeaa, ruskohiiltä, lyijyä, sinkkiä, volframia, hopeaa ja kultaa. Tadzhikistanista on myös vastikään löydetty huomattava öljy- ja kaasukenttä. Luonnonvaroja ei ole tähän mennessä voitu täysipainoisesti hyödyntää maan lainsäädännön ja infrastruktuurin puutteista johtuen.

Charlotta Falenius

Päivitetty 25.1.2013

Takaisin ylös