Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 22.1.2013 | Suomen suurlähetystö, Ankara

Turkin hidastunut talouskasvu entistä riippuvaisempaa viennistä

OECD suosittaa uudistusten toteuttamista erityisesti työmarkkinoilla. Kuva: cocate.comOECD suosittaa uudistusten toteuttamista Turkissa erityisesti työmarkkinoilla. Kuva: cocate.com

Talouskasvu hidastui Turkissa vuonna 2012 merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Kasvun hiipumista selittää erityisesti kotimaisen kulutuskysynnän ja investointien vähentyminen. Rakenteelliset uudistukset ovat maan taloudelle tarpeen.

Talouskasvu hidastui Turkissa vuonna 2012 merkittävästi edellisvuoteen verrattunaKansainvälinen valuuttarahasto IMF ennakoi BKT:n kasvun jäävän Turkissa vuonna 2012 kolmeen prosenttiin ja alkaneena vuonna 3,5 prosenttiin.

Taloudellisen yhteistyön järjestö OECD on ennustanut vuodelle 2013 hieman tätä nopeampaa talouskasvua. Kasvun hiipumista selittää erityisesti kotimaisen yksityisen sektorin kulutuskysynnän ja investointien vähentyminen.

Viime vuosien voimakkaan talouskasvun myötä kauppa- ja vaihtotaseen alijäämä on kasvanut Turkissa huomattavan suureksi, mihin on kiinnitetty julkisessa keskustelussa runsaasti huomiota. Talouskasvun hidastuminen vuoden 2011 lopulta alkaen on kuitenkin asteittain tasapainottanut tilannetta, vaikka energian hinta on ollut edelleen kansainvälisesti korkealla tasolla ja huomattava osa Turkin kauppataseen vajeesta aiheutuu juuri energiantuonnista.

EU-maiden investoinnit vähentyneet

Vaihtotaseen osalta kumulatiivinen alijäämä oli tammi–elokuussa 2012 noin 36 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä on supistumisesta huolimatta edelleen merkittävä ongelma kansantaloudelle. Vuosina 2010–2011 toteutunut myönteinen taloudellinen kehitys oli suurelta osin riippuvaista ulkomaisesta pääomasta, sillä alhaisen kotimaisen säästöasteen seurauksena Turkki tarvitsee ulkomaista pääomaa investointien rahoittamiseen.

Tästä aiheutuva pääomataseen alijäämä lisää Turkin talouden haavoittuvuutta kansainvälisille suhdannevaihteluille. IMF kiinnitti Turkin kanssa käymissään vuosikonsultaatioissa huomiota Turkin riippuvuuteen ulkomaisesta rahoituksesta ja korosti tasapainottavan talouspolitiikan merkitystä.

Suorat ulkomaiset investoinnit Turkkiin vähentyivät vuonna 2012 edellisvuodesta. Turkin hallituksen keväällä 2012 julkistaman laajan kannustinpaketin yhtenä tavoitteena on ollut korjata tilannetta houkuttelemalla lisää investointeja erityisesti maan vähiten kehittyneille alueille.

Turkissa haasteena on kehittää investointi-ilmapiiriä siten, että erityisesti pidempiaikaisten ulkomaisten sijoitusten määrä saataisiin kasvamaan. Arvioiden mukaan Lähi-idän maista ja muualta Aasiasta peräisin olevien investointien kasvu ei ole toistaiseksi riittänyt paikkaamaan EU-maista Turkkiin tehtyjen investointien vähentymistä.

Viimeaikaisesta kehityksestä huolimatta Euroopan unioni on edelleen Turkin tärkein suorien investointien lähde. Vuoden 2012 alkupuolella miltei 78 prosenttia ulkomaisista suorista investoinneista oli peräisin EU-maista.

Turkin ulkomaankaupan kannalta mielenkiintoinen tekijä on nopeasti lisääntynyt kullan vienti Turkista mm. Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin. Esimerkiksi syyskuussa 2012 kullan ja muiden jalometallien viennin arvo oli peräti 1,6 miljardia dollaria.

Kultakauppa Iranin kanssa nostaa vientilukuja

Turkin varapääministeri Ali Babacan on julkisuudessa myöntänyt, että kultakauppa on kytköksissä kaasun tuontiin Iranista. Voimassa olevien talouspakotteiden vuoksi maksusuorituksia Iranin kaasutoimituksista ei voida tehdä dollareissa, vaan Turkin liiroissa, joilla Iran puolestaan ostaa Turkista kultaa.

Heikentyneen kotimaisen kulutuskysynnän ja investointien vuoksi Turkin talouskasvu on jatkossa aiempaa riippuvaisempaa viennistä. Vienti oli vuoden 2012 kuluessa kasvussa, ja esimerkiksi lokakuussa 2012 se kasvoi noin 11 prosenttia vuotta aiempaan tilanteeseen verrattuna. Myönteistä kehitystä voidaan tosin selittää suurelta osin nopeasti lisääntyneellä kullan viennillä.

Euroopan unionin asema Turkin keskeisenä vientimarkkina-alueena on edelleen heikentynyt, ja vuoden 2012 syyskuussa unionin jäsenmaiden yhteenlaskettu osuus Turkin viennistä oli laskenut noin 39 prosenttiin, kun vielä edellisvuonna vastaavana ajankohtana osuus oli 44 prosenttia. Tämän kehityksen taustalla ovat unionin jäsenmaiden taloudelliset ongelmat ja vähentynyt kysyntä Euroopan markkinoilla.

Samalla Turkin vienti Egyptiin ja muualle Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueelle on osittain toipunut arabikevään aiheuttamasta notkahduksesta, mutta esimerkiksi kauppavaihto Syyrian kanssa on romahtanut käynnissä olevan kansannousun seurauksena. Syyrian tilanteen vuoksi myös turkkilaisten tuotteiden maantiekuljetukset Lähi-idän markkinoille ovat keskeytyneet, ja yritysten kasvaneiden kuljetuskustannusten korvaamiseksi Turkin hallitus on ilmoittanut tuesta ro-ro-rahtialusliikenteelle Turkin ja Egyptin välillä.

Kotimainen kysyntä hiipunut

Kotimaisen kysynnän hiipuminen on johtanut myös tuonnin vähentymiseen, ja esimerkiksi lokakuussa 2012 tuonti Turkkiin väheni viime vuodesta yli viisi prosenttia. EU-maiden osuus Turkin tuonnista oli vastaavana ajankohtana noin 40 prosenttia.

Tuonnin supistuminen on hillinnyt inflaatiota, joka on kuitenkin ollut edelleen hallituksen asettaman viiden prosentin tavoitteen yläpuolella. Kuluttajahintaindeksillä mitattu vuotuinen inflaatio oli vuoden 2012 lokakuussa 7,8 prosenttia.

Talouskasvun hidastuminen on heijastunut myös Turkin ja Suomen väliseen kauppavaihtoon, mikä kehittyi Turkin ripeän talouskasvun ansiosta myönteisesti 2010–2011. Vuonna 2012 Suomen vienti Turkkiin supistui; tullihallituksen tilastojen mukaan vienti vähentyi tammi-syyskuussa 23 prosenttia edellisvuodesta.

Samalla ajanjaksolla tuonti lisääntyi maltillisesti, mutta kauppatase on pysyi edelleen Suomelle ylijäämäisenä. Suomen viennin supistuminen näyttää tilastoaineiston perusteella selittyvän ennen kaikkea investointihyödykkeiden, muun muassa sähköntuotannossa käytettävien koneiden ja moottoreiden vähentyneinä toimituksina.

Turkin luottoluokitus noussut investment grade -luokkaan

Turkin taloudellisen kehityksen vakautuminen, elintason nousu ja köyhyyden vähentyminen ovat tärkeitä selittäviä tekijöitä hallitusvastuussa vuodesta 2002 olleen AK-puolueen (oikeus- ja hyvinvointi) puolue) kannatukselle.

Talouspolitiikassa AK:n linjaa on luonnehdittu pragmaattiseksi, ja puolueen valtakaudella harjoitetun, kilpailun lisäämiseen tähtäävään politiikan seurauksena valtion historiallisesti merkittävä rooli Turkin teollisuudessa ja elinkeinoelämässä on asteittain pienentynyt muun muassa valtionyhtiöiden yksityistämisen seurauksena.

Asiantuntija-arvioiden mukaan talouspoliittinen päätöksenteko on viime aikoina henkilöitynyt entistä näkyvämmin pääministeri Recep Erdoğaniin. Talouspolitiikan sisällön osalta epävarmuus on lisääntynyt mm. Turkissa käynnissä oleva perustuslakiuudistuksen ja muiden ajankohtaisten sisäpoliittisten kysymysten seurauksena.

Hallituksen toteuttaman kurinalaisen raha- ja talouspolitiikan ansiosta Turkin valtiontalous on suhteellisen hyvässä kunnossa ja julkisen sektorin velka on useana peräkkäisenä vuonna alittanut selvästi Maastrichtin kriteerit.

Vuonna 2012 julkisen sektorin velan arvioitiin laskevan 36,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Yhtenä osoituksena talouteen liittyvien riskien pienentymisestä voidaan pitää luottoluokitusyhtiö Fitch Ratingsin marraskuussa tekemää päätöstä nostaa Turkin luottoluokitusta aiempaa korkeammalle tasolle (BBB-).

Päätös sai osakseen runsaasti julkisuutta, sillä kyseessä on ensimmäinen kerta vuoden 1994 jälkeen, kun Turkki on luokiteltu niin sanottuun investment grade -luokkaan. Yhtiön pääanalyytikko on kuitenkin medialle antamissaan haastatteluissa muistuttanut Turkin talouden olevan edelleen haavoittuvainen erityisesti mittavan vaihtotaseen alijäämän seurauksena.

Valtiontalouden haasteena julkisen sektorin menojen kasvu

Talouskasvun hidastuminen on kasvatti vuonna 2012 valtiontalouden alijäämää. Erityisesti verotulojen kasvu on Turkissa hyytynyt, ja esimerkiksi syyskuussa 2012 tulot lisääntyivät yhteensä vain 4,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Samanaikaisesti tuontituotteilta perityn arvonlisäveron tuotto pienentyi noin 15 prosenttia kulutuskysynnän heikentymisen seurauksena.

Turkin veronkantokyvyn heikkoudesta ja laajasta epävirallisesta taloudesta johtuen välillisillä veroilla on valtiontalouden kannalta korostunut merkitys. Talouskasvun hidastumisesta huolimatta julkisen sektorin menot ovat jatkaneet Turkissa kasvuaan muun muassa virkamiesten palkankorostusten ja sosiaaliturvajärjestelmän rahoitusvajeen vuoksi. Vuoden 2012 syyskuussa kasvu oli hieman yli 21 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Julkisen sektorin menojen kasvun seurauksena hallitus ennakoi valtionbudjetin alijäämän kasvaneen vuoden loppuun mennessä 2,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Valtiovarainministeri Şimşek arvioi jo aiemmin syksyllä hallituksen jäävän vuodelle 2012 asettamistaan tavoitteista ja samalla

todennut, että viennin kasvu on vientiyrityksille annettavien verohyvityksen vuoksi vaikuttanut kielteisesti valtion tuloihin.

Toisaalta myös valtion omaisuuden yksityistämisestä saadut tulot olivat hänen mukaansa jääneet ennakoitua pienemmiksi. Tilanteen korjaamiseksi Şimşek ilmoitti hallituksen pyrkivän hillitsemään jatkossa julkisten menojen kasvua nykyistä tehokkaammin ja mahdollisesti muuttavan yksityistämisstrategiaansa siten, että yksityistämisestä saatavat tuotot kasvavat.

Syksyn aikana hallitus korotti myös polttoaineilta (bensiini ja diesel), nestekaasulta ja alkoholilta perittäviä veroja. Myös kotitalouksien käyttämän sähkön ja maakaasun hintoihin kohdistui korotuksia.

Veronkorotusten arvioidaan heijastuvan lyhyellä aikavälillä kielteisesti yritysten ja sitä kautta myös Turkin taloudelliseen kilpailukykyyn.

Rakenteellisille uudistuksille tarvetta myös jatkossa

AK-puolueen valtakaudella Turkissa on toteutettu laajoja reformeja muun muassa pankki-, koulutus-, sosiaaliturva- ja terveydenhuoltosektoreilla. OECD:n arvion mukaan tehokas talouspolitiikka ja rakenteelliset uudistukset auttoivat Turkin talouskasvun elpymistä vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen, ja tämän seurauksena uusia työpaikkoja syntyi nopeasti.

Maailman talousfoorumin (WEF) julkistaman raportin perusteella myös Turkin taloudellinen kilpailukyky on viime vuosina parantunut. Vaihtotaseen alijäämän ja inflaation pienentäminen kestävälle tasolle edellyttää kuitenkin OECD:n mukaan pidemmällä aikavälillä Turkin ulkoisen kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävien rakenteellisten uudistusten jatkamista.  Samalla uudistusten vaikutuksia tulisi valmisteluvaiheessa arvioida nykyistä tarkemmin.

OECD suosittaa uudistusten toteuttamista erityisesti työmarkkinoilla. Vaikka työttömyys on Turkissa nopean talouskasvun myötä laskenut (virallinen työttömyysaste oli 2012 elokuussa 8,8 prosenttia), Turkin kilpailukyvyn ja tuottavuuden kannalta ongelmana on alhainen koulutustaso ja uusien työpaikkojen syntyminen epävirallisen talouden piiriin.

Työpaikkojen luominen nykyistä enemmän normaaleille säännellyille työmarkkinoille edellyttäisi OECD:n mukaan muun muassa nykyistä joustavampia työsopimuksia ja minimipalkasta sopimista hajautetusti. Naisten aktiivista osallistumista työmarkkinoille tulisi myös lisätä sosiaalipolitiikan keinoin kehittämällä muun muassa lasten päivähoitoa ja vanhustenhoitopalveluja.

Työvoiman osaamis- ja koulutustason nostamiseksi OECD suosittaa lisäksi koulutussektorin uudistusten jatkamista ja opetukseen suunnattavien resurssien lisäämistä.

Tuottavuus kasvuun kilpailua lisäämällä

Tuottavuuden kasvun kannalta olisi tärkeää edelleen nostaa teollisuuden jalostusastetta ja lisätä korkean teknologian tuotantoon sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan (T&K) suunnattavia resursseja. Tässä suhteessa Turkissa on jo tapahtunut myönteistä kehitystä, ja esimerkiksi korkean teknologian yritysten investoinnit tutkimus ja kehitystoimintaan ovat lisääntyneet.

Työmarkkinoiden ohella OECD kannustaa Turkkia lisäämään kilpailua energia-, telekommunikaatio- ja maataloussektoreilla. Sähkö- ja maakaasusektorin pitkään suunniteltu liberalisointi tulisi toteuttaa, jotta kilpailua kyettäisiin lisäämään sähkön tuotannossa, tukkukaupassa ja myynnissä.

Tällä hetkellä valtio-omisteiset yhtiöt hallitsevat yhä suurelta osin Turkin sähkömarkkinoita. Rakenteellisten uudistusten toteuttaminen ja erityisesti suurten sähköntuotantoyksiköiden ja jakeluverkkoyhtiöiden yksityistäminen on arvioiden mukaan hidastunut maailmantalouden kriisin seurauksena.

OECD:n mukaan kilpailun lisääminen myös tehostaisi vesi- ja tuulivoiman sekä pidemmällä aikavälillä ydinvoiman hyödyntämistä Turkissa. Telekommunikaatioalan osalta Turkki on avannut matkapuhelinmarkkinansa jo aiemmin, mutta muun muassa kiinteissä internet-laajakaistapalveluissa kilpailu on edelleen rajoitettua.

Päivitetty 22.1.2013

Takaisin ylös