Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 3.1.2013

Pakistan – talouden haasteita ja mahdollisuuksia

Pakistan on maailman kuudenneksi väkirikkain valtio, jonka taloudesta on viime aikoina kuulunut positiivisia uutisia. Maa on normalisoinut kauppasuhteitaan Intian kanssa ja kehittänyt suhteitaan myös tärkeimmän kauppakumppaninsa EU:n kanssa. Viimeksi kuluneiden 3–4 vuoden aikana Karachin pörssi on ollut maailman tuottavin.

Pakistanissa on yli 20 miljoonaa internetin käyttäjää, mikä on 20. eniten maailmassa. Kuva: Raja IslamPakistanissa on yli 20 miljoonaa internetin käyttäjää, mikä on 20. eniten maailmassa. Kuva: Raja Islam

Suomen kiertävä suurlähettiläs Pakistanissa järjesti yhteistyössä Finpron ja Tukholmasta käsin toimivan Pakistanin Suomen-suurlähettilään kanssa 12.12.2012 Pakistanin haasteita ja mahdollisuuksia käsitelleen seminaarin Finlandia-talolla. Runsas osallistujajoukko, yli 70 yritysmaailman ja viranomaistahojen edustajaa, sekä vilkas keskustelu osoittivat, että ajoitus oli oikea ja tilaisuudelle oli tarvetta. Pakistan on tärkeä toimija Etelä-Aasian politiikassa ja taloudessa, ja ydinasevaltana sillä on myös laajempi globaali rooli.

Pakistan on maailman kuudenneksi väkirikkain valtio (noin 185 miljoonaa asukasta), jolla on erittäin strateginen sijainti Intian, Iranin, Kiinan ja Afganistanin naapurina. Afganistanin vakautta ei voida saavuttaa ilman Pakistanin myötävaikutusta, ja Pakistan–Intia -suhteiden kehitys puolestaan on tärkeässä asemassa niin Etelä-Aasian kuin myös globaalin vakauden kannalta. Pakistan ja Intia ovat ydinasevaltoja, jotka eivät ole toistaiseksi pystyneet sopimaan Kashmirin ongelmaa, joka juontaa juurensa maiden itsenäistymiseen 1940-luvun lopulla. Pakistanin julkisuuskuvaa leimaavat huonot uutiset, jotka liittyvät maan talouteen, demokratiaan, korruptioon, naisten asemaan, ihmisoikeuksiin, ääriliikkeisiin ja terrorismiin.

Intia-suhteissa uusia avauksia

On kuitenkin myös hyviä uutisia. Pakistan–Intia -suhteissa tapahtui vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla positiivista kehitystä, joka voi jatkuessaan lisätä alueen vakautta sekä talouskasvua merkittävällä tavalla. Intia ja Pakistan ovat normalisoineet kauppasuhteitaan kovalla vauhdilla, neuvotelleet uusia sopimuksia, jotka helpottavat yhteydenpitoa ja viisumeiden myöntämistä, sekä hyväksyneet toisilleen suosituimmuusaseman kaupassa. Maiden välillä on ollut useita ministerivierailuja. Intia tuki myös Pakistanin jäsenyyttä YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2012–2013. 

Kun Intian ja Pakistanin suhteet kehittyvät myönteisesti, voivat molemmat maat siirtää varoja asevarustelusta ja suurten armeijoiden ylläpidosta muun muassa kolutukseen, terveydenhuoltoon ja infrastruktuurin parantamiseen. Samalla myös maiden viholliskuva muuttuu. Pakistanin osalta tämä tarkoittaa sitä, että se voi suunnata enemmän voimavaroja sisäisen terrorismin torjuntaan ja ääriliikkeiden nujertamiseen.

Myös Pakistanin ja Afganistanin suhteet ovat kehittyneet myönteisesti ja maiden välinen yhteistyö on lisääntynyt. Pakistanin rooli Afganistanin vakauden saavuttamisessa on keskeinen. Maat ovat solmineet kauttakulkusopimuksen, joka mahdollistaa Afganistanille Pakistanin satamien käytön.

EU:n ja Pakistanin suhteet tiivistyvät

Euroopan unioni on Pakistanin tärkein kauppakumppani, ja niiden suhteet kehittyivät myönteisesti vuoden 2012 kuluessa. EU:n ja Pakistanin välinen yhteistyö perustuu vuoden 2004 yhteistyösopimukseen sekä vuoden 2012 toukokuussa sovittuun viisivuotissuunnitelmaan, jonka perusteella suhteita kehitetään kokonaisvaltaisesti. EU:n ja Pakistanin välisiä huippukokouksia on jo pidetty muutamia, ja korkean tason dialogia on tarkoitus jatkaa säännönmukaisesti.

EU myönsi Pakistanille GSP-järjestelmän (Generalised System of Preferences, EU:n yleinen tullietuusjärjestelmä) puitteissa 15.11.2012 lukien tiettyjä tullietuuksia humanitaarisista syistä 31.12.2013 saakka. Etuudet käsittävät noin 25 % Pakistanin tuonnista EU:hun. On todennäköistä, että EU myöntää täyden tullivapauden kaikelle tuonnille Pakistanista vuoden 2014 alusta lukien (ns. GPS+). Näillä EU:n toimilla on merkittävä vaikutus Pakistanin viennin kehittymiselle ja taloudelle. EU:n ja Pakistanin välisen kaupan volyymi on tällä hetkellä noin 8 miljardia euroa vuodessa ja vahvasti Pakistanille ylijäämäinen.

Peruslähtökohdissa paljon positiivistakin

Pakistanissa on ollut demokraattisesti valittu hallitus vuoden 2008 vaalien jälkeen. Seuraavat parlamenttivaalit ovat keväällä 2013, ja ennakoidaan, että maan demokraattinen kehitys jatkuu. Ei ole havaittavissa merkkejä siitä, että maan armeija aikoisi puuttua maan hallintoon. Pakistanissa on monipuoluejärjestelmä ja noin 30 aktiivisesti toimivaa puoluetta.

Tietyillä alueilla Pakistanissa on suhteellisen hyvä infrastruktuuri. Maassa on 111 miljoonaa matkapuhelinliittymää, mikä on yhdeksänneksi eniten maailmassa väkilukuun verrattuna. Maassa on yli 20 miljoonaa internetin käyttäjää, mikä on 20. eniten maailmassa. Pakistanissa on 151 lentokenttää, kolme suurta satamaa, rautateitä lähes 8000 km ja päällystettyjä teitä 180 000 km. Maassa on myös suhteellisen paljon luonnonvaroja. Karachin pörssi on ollut maailman tuottavin viimeksi kuluneiden 3–4 vuoden aikana.

Naisten asema on kohtuullinen ja maan parlamentissa on 17,5 % naiskiintiö. Naisia on mukana myös liike-elämässä ja politiikassa. Muun muassa Suomen kunniakonsulit Lahoressa ja Karachissa ovat naisia.

Suomi–Pakistan -suhteissa on hyödyntämätöntä potentiaalia

Suomi ja Pakistan solmivat diplomaattisuhteet jo vuonna 1951, ja ensimmäinen Suomen suurlähetystö Islamabadissa avattiin vuonna 1989. Suurlähetystö suljettiin taloudellisista syistä 30.7.2012, ja kiertävän suurlähettilään toimisto avattiin ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osaston yhteyteen 1.9.2012. Kiertävä suurlähettiläs edistää Suomen asioita Pakistanissa Helsingistä käsin sekä useilla Pakistaniin suuntautuvilla matkoillaan.

Suomen kauppa Pakistanin kanssa oli vuonna 2011 noin 100 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli 55 miljoonaa euroa. Pakistanin-kaupan osuus on vain n. 0,1 % Suomen kokonaiskaupasta, joten parantamisen varaa on runsaasti. Pakistaniin on viety pääosin lannoitteita, dieselgeneraattoreita sekä viime aikoina matkapuhelimia.

Vaikka Pakistan ei ole Suomen kehitysyhteistyökumppani, on maahan ohjattu vuoden 2011 jälkeen noin 20 miljoonaa euroa kehitysyhteistyörahoitusta ja humanitaarista apua. Merkittävin yhteistyöohjelma on Maailmanpankin raja-aluerahasto, jonka avulla pyritään eri tavoin kehittämään Afganistanin rajaseutuja. Suomen panos rahastoon on 5,5 miljoonaa euroa.

Ilmatieteen laitos käynnisti syksyllä 2012 ulkoministeriön rahoituksella yhteistyön Pakistanin vastaavan virnanomaisen kanssa. Tavoitteena on parantaa Pakistanin tulvien torjuntaa muun muassa toimittamalla maahan kymmenen kappaletta automaattisia säähavaintoasemia.

Pakistania kannattaa seurata

Pakistanin talous ja erityisesti energiasektori tulevat vaatimaan suuria rakennemuutoksia ja investointeja, jotta maan talouskasvua saadaan vauhditettua nykyisestä noin kolmen prosentin tasosta. Rakennemuutosten läpiviemiseksi sekä ulkomaisten investointien lisäämiseksi Pakistan tulee tarvitsemaan myös erilaista tietotaitoa. Lähes 200 miljoonan ihmisen markkinat tulevat tarjoamaan myös suomalaisyrityksille huomattavia mahdollisuuksia, mikäli nyt lupaavasti alkanut myönteinen kehitys jatkuu. Pakistania kannattaa seurata – ajoittaisista huonoista uutisista huolimatta.

Päivitetty 4.1.2013

Takaisin ylös