Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 18.12.2012

Afrikka – uusi Aasia?

Team Finland -matkat Afrikkaan. | Suomalaiset yritysdelegaatiot vierailivat marras-joulukuussa ministerivetoisilla viennin- ja kansainvälistymisen edistämisen matkoilla kolmessa Afrikan mantereen maassa. Mittasuhteiltaan valtavan mantereen eri osat poikkeavat toisistaan suuresti, mutta on selvää, että sen taloudessa tapahtuu nyt paljon.

Ministeri Stubb todisti uuden suomalais-namibialaisen yhteistyöprojektin syntyä Windhoekissa.Ministeri Stubb todisti uuden suomalais-namibialaisen yhteistyöprojektin syntyä Windhoekissa. Kuva: Anna-Kaisa Heikkinen

Karttakirjat ovat kiehtovaa luettavaa. Ne ovat kuitenkin myös petollista luettavaa. Nappaapa käsiisi lähin karttakirja ja selaa esiin se karttakuva, jossa koko maailma on nähtävissä yhdellä aukeamalla. Afrikkaan mahtuisi silmämääräisesti arvioiden viitisentoista Suomea, eikö totta?

Väärin. Afrikkaan mahtuisi liki sata Suomea. Afrikkaan mahtuisivat itse asiassa koko Eurooppa, Yhdysvallat, Kiina ja Intia. Ja vielä jäisi reunoja ylikin. Afrikassa on 54 valtiota – yli neljäsosa maailman valtioista – ja yhteensä noin miljardi asukasta. Maanosan talouskasvu on jo vuosikymmenen ajan ollut globaalin keskiarvon yläpuolella.

Suomen Afrikan-vienti oli vuonna 2011 kuitenkin vain 1,2 miljardia euroa eli noin 2 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Tästä noin 60 % suuntautui Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja noin 40 % Pohjois-Afrikkaan.

Afrikan-markkinoihin halutaan nyt tarttua uudella tarmolla. Team Finland -vienninedistämisdelegaatiot vierailivat eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin johdolla marraskuussa Etelä-Afrikassa ja Namibiassa, joulukuussa Algeriassa.

”Afrikka on uusi Aasia”, ministeri Stubb sanoi avatessaan Suomi–Etelä-Afrikka -bisnesseminaaria Johannesburgissa. ”Aasian tiikerin jälkeen on Afrikan leijonan vuoro.”

Afrikka ei ole monoliitti, ja etenkin Saharan pohjois- ja eteläpuoliset afrikat poikkeavat toisistaan suuresti. Afrikan talousleijonanpoikasia on kuitenkin jo bongattu eri puolilla mannerta.

Läsnäolo Afrikassa vientilukuja suurempaa

Vaikka Suomen Afrikan-vientiluvut näyttävät kovin pieniltä, Afrikan-markkinoilla on toki jo pitkään nähty suomalaisia yrityksiä – ja myös suomalaisia menestystarinoita. Jalansijaa esimerkiksi eteläisessä Afrikassa ovat saaneet etenkin monet kaivosteollisuus- ja koneenrakennusyhtiöt, joista erinomaisia esimerkkejä ovat Etelä-Afrikan-matkan delegaatiossa mukana olleet Outotec, Metso ja Konecranes. Pelkästään nämä kolme yhtiötä työllistävät Etelä-Afrikassa suoraan ja välillisesti viisinumeroisen määrän ihmisiä.

Afrikan-markkinat ovat tässä suhteessa mainio esimerkki siitä, miten suomalaisyritykset ovat lokalisoituneet globaalisti. Pelkkiin vientilukuihin tuijottaminen ei kerro enää riittävästi siitä, mitä kaikkea suomalaisyritykset maailmalla tekevät.

”Meille on tärkeää, että synnytämme paikallista hyötyä ja kunnioitamme paikallisia arvoja. Suomalaisyritysten toiminta on vastuullista niin ympäröivää yhteiskuntaa kuin luontoakin kohtaan”, painotti Etelä-Afrikka–Namibia -matkan yritysvaltuuskuntaa johtanut Outotecin markkinatoiminnoista vastaava johtaja Robin Lindahl tavatessaan paikallisia päätöksentekijöitä.

Namibia puolestaan on aivan oma tapauksensa: ”Tämä on ainoa Afrikan maa, jossa Suomella todella on historia”, totesi ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston apulaisosastopäällikkö Heikki Tuunanen avatessaan Suomi–Namibia -bisnesseminaaria maan pääkaupunki Windhoekissa. ”Tälle pohjalle on hieno rakentaa.”

Ministeri Alexander Stubb teki Windhoekissa kohteliaisuuskäynnin Namibian presidentti Pohamban luo. Kuva: Suomen Windhoekin-suurlähetystö Ministeri Alexander Stubb teki Windhoekissa kohteliaisuuskäynnin Namibian presidentti Pohamban luo. Kuva: Suomen Windhoekin-suurlähetystö

Windhoekissa saatiinkin todistaa myös yhden uuden liikekumppanuuden alkua: suomalainen Molok ja paikallinen Rent-a-Drum käynnistivät ministeridelegaation läsnä ollessa kierrätysalan yhteistyöhankkeensa. Rent-a-Drumin toimitilat tekivät vieraisiin vaikutuksen nykyaikaisuudellaan.

Mistä bisnestä?

Afrikan valtavilla markkinoilla olisi markkinatuntemusta ja -osaamista omaaville suomalaisyrityksille paljon tekemistä. Tässä muutamia esimerkkejä:

Etelä-Afrikan talouden kivijalkoihin kuuluvassa kaivosteollisuudessa riittää työtä. Maassa on jo tällä hetkellä noin 2000 kaivosta tai louhosta, ja sen todetut kaivannaisvarannot kuuluvat maailman suurimpiin. Teollisuuden edelleen kehittäminen edellyttää suuria investointeja muun muassa energiantuotantoon. Kaivossektorin kehittäminen ei kuitenkaan ole sujunut vailla sosiaalisia jännitteitä, kuten olemme uutisista viime kuukausina saaneet nähdä.

Suomalaiset koululaiset ja koulut tunnetaan myös Afrikassa, ja siksi koulutusviennille olisi saumaa. Etelä-Afrikassa ja Namibiassa mukana olleet suomalaistoimijat – Haaga-Helia, HAMK, TAMK ja Sanoma Learning – saivat todeta, että kysyntää olisi etenkin ammattikoulutuksen kehittämiselle ja opettajien koulutukselle. Samaa viestiä on kuultu myös Algeriassa.

”Ammattiosaajista on meillä pulaa. Hyvä ammattikoulutus takaa työpaikan, ja juuri työpaikkoja nuori väestömme tarvitsee”, totesi Etelä-Afrikan korkeakouluministeri Dr. Bonginkozi Emmanuel Nzimande tavatessaan suomalaisdelegaation. ”Tämä on myös suomalaisyritysten kannalta tärkeä yhteistyöalue – osaavia työntekijöitä on vaikea löytää, henkilöstöä täytyy kouluttaa itse”, täydensi Robin Lindahl.

Myös koulutuksen ICT-infrastruktuurissa olisi kehitettävää: ”Meillä opetetaan vielä Word Perfect viisi piste ykköstä”, lohkaisi yksi isännistä hymy suupielessään. Koulutus voisi siis olla mitä suurimmassa määrin sekä paikallistasoa että alueella toimivia suomalaisyrityksiä hyödyttävä yhteistyösektori.

Algerian-matkan bisnesseminaari veti väkeä. Öljyrikas maa etsii uusia yhteistyökumppaneita. Kuva: Pekka Huovila Algerian-matkan bisnesseminaari veti väkeä. Öljyrikas maa etsii uusia yhteistyökumppaneita. Kuva: Pekka Huovila

Algeriassa puolestaan kuultiin muun muassa maan tulevista panostuksista asuntorakentamiseen. Keskiluokalle halutaan rakentaa nopeasti laadukkaita ja energiatehokkaita asuntoja – tulevalla viisivuotiskaudella peräti 1,2 miljoonaa kappaletta. Algeria etsii tähän kumppaneita myös uusista eurooppalaisista ilmansuunnista.

Olemmeko jo myöhässä?

”Ruotsalaiset ja tanskalaiset ovat suomalaisia aivan valtavasti edellä”, totesi Etelä-Afrikassa toimiva skandinaavi, kun kysyin häneltä, miten suomalaiset Afrikan suurimman talousmahdin markkinoilla pärjäävät. ”Suomalaiset voisivat tehdä täällä paljon enemmän.”

Markkinoille ei kuitenkaan voi rynnätä suin päin, vaan kotityöt täytyy tehdä kunnolla. Toimintaympäristöissä riittää opiskeltavaa suuntaan ja toiseen. Ennakkoluuloihin ei kuitenkaan saa takertua. Esimerkiksi korruption suhteen on kiintoisaa tutkia Transparency Internationalin tuoretta vertailua. Nyt jo ylemmän keskitulon maaksi luokiteltava Namibia sijoittui tämän vuoden tutkimuksessa sijalle 58 (juuri Kroatian ja Slovakian edelle), mantereen talousveturi Etelä-Afrikka sijalle 69 (juuri Italian edelle) ja Suomen kolmanneksi tärkein Afrikan-vientimaa Algeria sijalle 105 (samalle sijalle Armenian ja Kosovon kanssa). Kiinan sijoitus oli 80. ja keskeisen kauppakumppanimme Venäjän 133.

Opiskelun lisäksi on siis hyvä harjoittaa asioiden katsomista uudesta näkökulmasta. Onko Afrikka kaukana Suomesta – vai onko Suomi kaukana Afrikasta? Miten Suomi voi laajentaa pitkäaikaista läsnäoloaan monissa Afrikan maissa kehityskumppanuudesta myös taloudellisen yhteistyön eri sektoreille?

Maailma on muuttunut peruuttamattomasti. Kuten ministeri Stubb Johannesburgin Nelson Mandela -säätiössä pitämässään puheessa totesi: ”Maailmanpolitiikan ja -talouden mannerlaatat ovat liikkuneet uuteen asentoon. Myös Euroopan on katsottava Afrikan-taloussuhteitaan uudella tavalla. Suhteet eivät tällä hetkellä ole reilut.”

Team Finland edistää myös maakuvaa ja kulttuuria

Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita ja suomalaisten yritysten kansainvälistymistä muun muassa tämänkaltaisten viennin- ja kansainvälistymisen edistämisen matkojen kautta. Tämän lisäksi Team Finland -verkoston tehtävänä on edistää Suomeen suuntautuvia investointeja. Mutta ei tässä vielä kaikki: Team Finlandin tärkeänä tehtävänä on myös Suomen maakuvan edistäminen. Suomi ei ole vain taloutta, koneita ja oivia insinöörejä. Suomi on myös luovuutta, taidetta ja kulttuuria.

Etelä-Afrikassa näyttävän esiinmarssin teki suomalainen design. Maailman designpääkaupunkivuottaan päättävä Helsinki ja seuraava, vuoden 2014 maailman designpääkaupunki Kapkaupunki kohtasivat jälkimmäisen kotiareenalla. Helsinki esiintyi edukseen. Näiden kahden designpääkaupungin välisestä yhteistyöstä voi syntyä Suomen ja Etelä-Afrikan välisiin suhteisiin merkittävä uusi avaus, jota kannattaa vaalia.

Algeriassa Suomen suurlähetystö oli puolestaan järjestänyt Team Finland -yritysdelegaation vierailun yhteyteen itsenäisyyspäiväkonsertin, jossa esiintyi Anssi Karttusen Zebra-kvartetti. Konsertissa on mukana myös johtaviin nykysäveltäjiimme kuuluva Magnus Lindberg. Suomalainen musiikki sai loistavan vastaanoton myös pari päivää myöhemmin, kun se pääsi paraatipaikalla esiin Algerian 50-vuotisjuhlissa.

Suomen Algerian-suurlähettiläs Hannele Voionmaa, algerialaisministeri Mohamed Charfi ja ministeri Alexander Stubb pohjustavat Suomen itsenäisyyspäivän konserttia. Kuva: Pekka Huovila Suomen Algerian-suurlähettiläs Hannele Voionmaa, algerialaisministeri Mohamed Charfi ja ministeri Alexander Stubb pohjustavat Suomen itsenäisyyspäivän konserttia. Kuva: Pekka Huovila

Sokerina – tai muuna eineenä – pohjalla: Pretorian-suurlähettiläs Petri Salon ja Windhoekin-asiainhoitaja Anne Salorannan järjestämillä iltavastaanotoilla tarjoiltiin suomalaista villiruokaa. ”Wild food” eli suomalaisesta luonnosta tulleet raaka-aineet paikallisin lisäripauksin muuttuivat chef Sami Tallbergin käsittelyssä suussa sulaviksi Suomi-käyntikorteiksi.

Afrikka-teema jatkuu

Seuraava ministerivetoinen Team Finland -matka Afrikkaan tehdään toukokuussa 2013. Silloin matkaan lähtevät sekä eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb että kehitysministeri Heidi Hautala. Matkakohteita ovat Tansania ja Sambia, jotka molemmat ovat Suomen pitkäaikaisia kehitysyhteistyömaita. Molempien maiden taloudessa tapahtuu nyt paljon – voit lukea niistä lisää selaamalla tämän sivuston Afrikka ja Lähi-itä -osion uutisotsikoita kuluneen vuoden ajalta.

Samasta osiosta löytyvät myös Etelä-Afrikan- ja Namibian- sekä Algerian-matkojen monipuoliset, maiden taloustilannetta laajemmin valaisevat ennakkojutut.

Tutustu myös matkojen Storify-koosteisiin ja lue lisää avauksista Afrikkaan tuoreesta Kauppapolitiikka-lehdestä.

Anna-Kaisa Heikkinen

Päivitetty 6.8.2013

Takaisin ylös