Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 11.12.2012 | Suomen suurlähetystö, Mexico

Kuuban talous: Puhetta uudistuksista, lisää tekoja odotetaan

Kuuban talouden taivaalla riittää harmaita pilviä. Uudistukset etenevät hitaasti, ja hurrikaani Sandyn aiheuttamat tuhot ovat kiristäneet taloustilannetta entisestään. Jopa perinteisen ylpeydenaiheen, sosiaalisektorin, tilanne heikkenee. Kuuba hakee nyt uusia kumppaneita Venezuelan rinnalle.

Kuuban reformien polku on ollut mutkainen – askelia on viime aikoina otettu niin eteen kuin taakse.Kuuban reformien polku on ollut mutkainen – askelia on viime aikoina otettu niin eteen kuin taakse. Kuva: @Doug88888.

Useita vuosikymmeniä omaa talousmalliaan toteuttanut Kuuba on viime vuosina yrittänyt kääntyä talousuudistusten tielle. Kuuba reformin polku on kuitenkin ollut  mutkainen – askelia on otettu niin eteen kuin taakse.

Öljyä etsitään – toistaiseksi tuloksetta

Kuuba on asettanut suuret odotukset sille, että öljytulot pelastaisivat maan talouden umpikujalta. Talouden tilanne näyttää kuitenkin entistä synkemmältä nyt, kun useampi kansainvälinen öljy-yhtiö on ilmoittanut lopettavansa koeporaukset maan aluevesillä.

Koeporauksia ovat suorittaneet muun muassa espanjalainen Repsol sekä malesialainen Petronas yhdessä venäläisen Gazprom Neftin kanssa. Tällä hetkellä toiminnassa on ainakin Scarabeo 9 -lautta, joka on aloittanut poraukset Venezuelan PdVSA:lle syyskuun alussa. Mikäli poraukset osoittautuvat tuloksettomaksi nykyisellä sektorilla, Scarabeo 9 siirtyy porauksiin Brasiliaan. Seurauksena saattaisi pahimmassa tapauksessa olla ainakin muutaman vuoden poraustauko Kuuban aluevesillä.

Petrovietnam puolestaan on todennut odottavansa muiden, kolmea omaa sektoriaan lähellä tutkivien öljy-yhtiöiden tuloksia ennen kuin tekee päätöksensä omien koeporaustensa aloittamisesta. Intialainen ONGC Videsh taas etsii partnereita kahdelle sektorilleen jakaakseen syvän meren porausten aiheuttamat korkeat kustannukset.

Luontoäidin kova koura

Kuuba on yleisesti ottaen hyvin varautunut luonnonkatastrofeihin, mutta maan yli lokakuun lopussa pyyhkäissyt hurrikaani Sandy pääsi yllättämään viranomaiset ja koko maan monella tavalla. Sen aiheuttamat laajat tuhot kuristavat entisestään maan heikkoa taloutta. Hurrikaani vaikutti negatiivisesti yli kolmen miljoonan kuubalaisen elämään. Heistä ainakin 340 000 jouduttiin evakuoimaan kodeistaan. Materiaaliset menetykset ovat suuria. Infrastruktuuria ja asuntoja on tuhoutunut ja sato on menetetty laajoilla alueilla, mikä puolestaan saattaa vaikeuttaa maan ruokahuoltoa.

Myös sosiaalisektorin tilanne heikkenee

Kuuban talouden vaikeudet näkyvät jo muillakin yhteiskunnan sektoreilla. Kuuba on ollut vuosikymmenien ajan ylpeä sosiaalisektorin saavutuksistaan. Se on vielä tälläkin hetkellä yksi niitä harvoja Latinalaisen Amerikan maita, jotka ovat lähellä omien vuosituhattavoitteidensa saavuttamista. Sen nykyinen taloustilanne uhkaa kuitenkin erityisesti koulutus- ja terveydenhuollon saavutuksia. Eriarvoistuminen alkaa jo näkyä koululaitoksessa oppilaiden vanhempien varallisuuden mukaan.

Terveydenhuollossa puolestaan on jo pitkään ollut suuri pula lääkkeistä ja muista sairaalatarvikkeista. Kansanterveydellisesti on huolestuttavaa, että esimerkiksi kolera on tehnyt paluun Kuubaan sadan vuoden jälkeen. Dengue-kuumetapauksia puolestaan on raportoitu lähes sadassa kunnassa.

Eteen vai taakse?

Kaiken kaikkiaan viime kuukausina on vaikuttanut siltä, että reformien vauhti olisi hiipunut entisestään, mikä on lisännyt kansalaisten skeptisyyttä muutoksen suhteen. Hallitus nosti kesällä tuntuvasti tuontitulleja useiden sellaisten tuotteiden osalta, joita on tähän saakka tuotu maahan ”informaalisti”. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi matkalaukuissa maahantuodut vaatteet, joita myydään epävirallisissa, yksityiskodeissa pidettävissä ”kaupoissa”. Tämänkaltainen yritteliäisyys on lisääntynyt kovaa vauhtia varsinkin pääkaupunki Havannassa.

Hallituksen toimenpide on vaikuttanut negatiivisesti moniin pienyrittäjiin, jotka ovat riippuvaisia ulkomailla tuotetuista hyödykkeistä. Useiden asiantuntijoiden mukaan hallituksen keväällä antama lupaus siitä, että viiden vuoden kuluessa 40 prosenttia maan taloudesta olisi yksityisen sektorin hallussa, vaikuttaa tällä hetkellä epärealistiselta.

Ulkomaiset investoijat epäröivät

Kuvaavaa ulkomaisten yritysten toimintamahdollisuuksien ja heikentyneen liiketoimintaympäristön osalta on se, että yhteisyritysten määrä on aivan viime vuosiin saakka ollut laskeva. Kuubassa oli vuonna 2002 yli 400 yhteisyritystä, joissa oli ulkomaista pääomaa. Tällä hetkellä tällaisia yrityksiä on alle 250, joskin vuoden 2008 pohjakosketuksen (200 yritystä) jälkeen määrä on lähtenyt hitaaseen kasvuun.

YK:n Latinalaisen Amerikan talouskomission mukaan Kuuba on lähes ainoa alueen maa, johon suuntautuvat suorat ulkomaiset investoinnit ovat olleet viime vuosina laskussa. Positiivista on kuitenkin se, että hallitus ilmoitti heinäkuussa ryhtyvänsä talouslainsäädäntönsä uudelleentarkasteluun, erityisesti ulkomaisia investointeja koskevien säädösten osalta. Se lupasi muutoksia vuoden loppuun mennessä. Tavoitteena on, että ulkomaiset suorat investoinnit kasvaisivat ja yksityinen yrittäminen sekä uudet työpaikat lisääntyisivät.

Ulkomaisten investointien osalta prioriteettisektoreita ovat vesihuolto, sokeriteollisuus, energia ja ruoanjalostus. Viranomaiset eivät kuitenkaan juurikaan ole eritelleet maan linjaa suhteessa ulkomaisiin investointeihin. Niitä ohjaavat toistaiseksi kommunistisen puolueen kongressin huhtikuussa 2011 hyväksymät talouslinjaukset. Niiden mukaan ulkomaisten investointien on täytettävä seuraavat kriteerit: uuden teknologian hyödyntäminen; uudet johtamismenetelmät; vientimarkkinoiden laajentaminen; tuonnin korvaaminen; pitkäaikaisten luottojen varmistaminen; uusien työpaikkojen luominen; erityistalousalueiden luominen; yritysten ja ulkomaisten yhteistyöverkostojen synnyttämisen edistäminen.

Matkailusektori hallitsee tämänhetkisiä ulkomaisia investointeja 40 prosentin osuudellaan; seuraavina ovat öljyala (10 %) ja maatalous/elintarviketeollisuus (7 %). Tämän perusteella ei ole yllättävää, että yhteisyritysten pääasialliset kumppanit tulevat Espanjasta ja Italiasta. Kolmosena ovat kanadalaiset. Yhteisyritysten myynnin arvo Kuuban kotimarkkinoille on kasvanut melko tasaisesti ja oli vuonna 2010 noin neljä miljardia euroa. Ulkomaankaupassa niiden merkitys on kasvanut nopeasti. Kun niiden viennin arvo vuonna 2006 oli hieman yli miljardi euroa, oli se vuonna 2011 jo noin 3,5 miljardia euroa.

Vallitseva näkemys Kuubassa viime vuosina on ollut se, etteivät ulkomaiset investoijat saisi kotiuttaa Kuubassa hankittuja tuloja ja voittojaan. Yhteisyritysten tehtävänä nähdään päinvastoin ulkomaisten resurssien kanavointi Kuubaan. Viranomaiset ovat kuitenkin pääsääntöisesti sitä mieltä, ettei ulkomaisia investoijia pidä syyttää kotimaisten yritysten kohtaamista vaikeuksista; kotimaiset yritykset eivät nimittäin tuota riittäviä määriä tuotteita, ja lisäksi tuotteiden laatu on usein ala-arvoinen. Sen vuoksi on parempi, että Kuubassa sijaitsevat ulkomaiset yritykset ottavat hoitaakseen kotimaisten yritysten jättämien aukkojen paikkaamisen.

Erityistalousalueista mainittakoon tällä hetkellä pisimmälle edennyt projekti, Puerto de Mariel, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Sen yhteyteen rakennetaan syväsatama, johon on pääsy 15 jalan syväyksen valtamerialuksilla. Sataman terminaalin kapasiteetti saattaa nousta jopa miljoonaan konttiin vuodessa. Sataman rakentamisesta vastaa brasilialainen jättiyritys Odebrecht.

Myös edistystä

Kuubalaisten talousasiantuntijoiden mukaan ulkomaisten tarkkailijoiden näkemys Kuuban täydellisestä halvautumisesta ei ole täysin paikkansa pitävä. Korkeimmalla poliittisella tasolla on tahtoa muuttaa Kuuban taloutta tulevina vuosina. Talouden uutta kehitysmallia suunnitellaan, sen pitäisi olla valmis pian. Tämän jälkeen määritellään strategia, josta käyvät ilmi muun muassa talouden kasvunopeutta koskeva tavoite ja talouden pääsektorit. Kokemuksia on haettu muun muassa Chilestä, Vietnamista, Uruguaysta, Costa Ricasta, Kiinasta ja Etelä-Koreasta. Prosessin pitäisi olla valmis vuoden 2013 kesäkuuhun mennessä.

Käynnissä olevista sektorikohtaisista reformeista on pisimmälle edennyt osuuskuntia koskeva reformi. Uusi laki on vastikään hyväksytty, joskaan ei vielä julkaistu. Kaikkiaan 300 kaupunkiosuuskuntaa koskevaa hanketta (muun muassa ravintoloita ja muita palveluita, pienteollisuutta) on hyväksytty. Toinen tärkeä reformien kohde on tukkukauppa, joka on osoittautunut pullonkaulaksi monelle muulle sektorille. Sitä koskevat päätökset on tarkoitus tehdä vuoden 2013 maaliskuuhun mennessä. Regulaattoreille annettujen ohjeiden mukaan ”kaikki vaihtoehdot on tutkittava ilman ideologisia rajoitteita”.

Maataloussektorin kokonaisvaltaista reformia on esitetty ulkomaiden suunnalta jo pitkään, sillä maatalous on yksi Kuuban talouden kulmakiviä, mutta sen tulokset ovat hyvin synkkiä. Maatalousministeriön suunnalta on yhä vielä valiteltu muun muassa Neuvostoliiton hajoamisesta aiheutuneita ongelmia. Maatyöläisen maksimiviljelyala on 77 hehtaaria. 80 prosenttia sadosta on myytävä valtionyritykselle.

Uusia tukijoita etsitään

Kuuba on edelleen taloudellisesti hyvin riippuvainen Venezuelasta, minkä vuoksi huolestuneisuus maan presidentti Hugo Chávezin jatkosta tämän sairauden vuoksi kasvaa koko ajan. Samanaikaisesti Brasilian merkitys on kasvanut kovaa vauhtia, samoin kuin keskustelu siitä, mitä mahdollisia erityisetuja brasilialaisille on myönnetty.

Kuten edellä mainittua, brasililainen jättiyritys Odebrecht rakentaa jo muun muassa kansainväliset nykyvaatimukset täyttävää syväsatamaa Havannan länsipuolelle. Marraskuun alussa ilmoitettiin, että se on tehnyt 13 vuoden mittaisen sopimuksen, jonka myötä se saa operoitavakseen sokeritehtaan. Odebrecht on ensimmäinen ulkomainen yritys, joka pääsee operoimaan tälle Kuuban näkökulmasta strategiselle sektorille, joka oli pitkään yksi sen talouden selkärangoista. Yksi maailman suurimpia linja-autonkorien valmistajia, Marcopolo, puolestaan ilmoitti lokakuun lopulla kaavailevansa tehtaan perustamista Kuubaan.

Kiina on jo jonkin aikaa ollut Kuuban merkittävimpiä talouskumppaneita; tällä hetkellä se on Venezuelan jälkeen kakkossijalla. Varautuakseen Venezuelan mahdolliseen suunnanmuutoksen Kuuba on viime aikoina ponnistellut vahvistaakseen edelleen taloudellisia suhteitaan Kiinaan. Presidentti Raúl Castro teki virallisen vierailun Pekingiin heinäkuun alussa ja tapasi koko Kiinan korkeimman johdon. Tässä yhteydessä hän varmisti ainakin kolmen taloudellisen yhteistyösopimuksen lisäksi uusia luottoja maalleen; näiden perusteella Kuuballe myönnettäneen jatkossa myös sen kipeästi kaipaamia korottomia luottoja.  Vain puolta vuotta aiemmin myös Kuuban varapresidentti Marino Murillo, joka on maan talousreformien ”isä”, oli vieraillut Kiinassa. Kiinalaiset investoivat varsinkin liikenne-, öljy-, kodinkone- ja ICT-sektoreille. Kiina on jo nykyisellään merkittävä Kuuban luottojen lähde. Kiinalaiset ostavat Kuubasta pääasiassa raaka-aineita.

Castro vieraili heinäkuussa myös Vietnamissa. Vietnamin merkitys Kuubaan kauppakumppanina on kasvussa. Kuuba tuo pääosan peruselintarvikkeestaan eli riisistään Vietnamista, joka puolestaan tekee öljyporauksia Kuuban aluevesillä. Kuvaavaa kahdenvälisen suhteen muutoksesta ja samalla Kuuban taloudellisen tuotannon romahduksesta on, että kuubalaiset opettivat aikoinaan vietnamilaisia viljelemään kahvia – ja tänä päivänä Kuuba tuo kahvia Vietnamista.

Raúl Castro vieraili viime kesänä Kiinan ja Vietnamin jälkeen myös Venäjällä. Venäjän merkitys ei ole noussut lähellekään entisen Neuvostoliiton tasoa. Venäjä on nykyisellään Kuuban yhdeksänneksi suurin kauppakumppani. Vuonna 2011 kahdenvälisen kaupan arvo oli ainoastaan 224 miljoonaa dollaria.

Päivitetty 10.12.2012

Takaisin ylös