Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 10.12.2012 | Suomen suurlähetystö, Nikosia

Täällä Nikosia – Tukipaketti ja aurinkoa

Anna-Mari HämäläinenAnna-Mari Hämäläinen

Kypros tunnetaan Suomessa perinteisesti Välimeren turistikohteena, mutta viime aikoina saari on saanut huomiota aurinkoisen kelinsä lisäksi talouskriisin myötä. Kypros haki juuri EU-puheenjohtajuuskautensa alla kesäkuussa EU:lta tukipakettia, jolla se saisi pääomitettua pankkejaan ja paikattua valtiontalouttaan. Taloustilanne on siis vaikea, mutta kyllä sitä aurinkoakin riittää edelleen – myös kuvainnollisesti.

Kypros sai nauttia vuosikymmenien ajan talouskasvusta, kunnes kansainvälinen talouskriisi iski. Erityisesti tilanne Kreikassa, johon Kyproksella on läheiset suhteet, on aiheuttanut harmaita hiuksia Välimeren itäosissa sijaitsevalla saarella. Kreikan velkojen leikkaus ajoi Kyproksen pankit tilanteeseen, jossa ne eivät enää selvinneet ilman valtiolta saatavaa lisäpääomitusta. Samaan aikaan valtio ei pystynyt kattamaan omia menojaan, ja resepti tukipyynnölle oli valmis.

Turismi, tuonti ja finanssipalvelut talouden ytimessä

Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Synkkien talousuutisten keskellä olemme saaneet kuulla, että turismi on jälleen ollut nousussa. Erityisesti venäläisten turistien määrä on ollut kasvussa. Suomestakin Kyproksen valitsi viime vuonna lomakohteekseen pari tuhatta henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Ja mikäs siinä – sää suosii matkailijaa enimmän osan vuodesta, euromaasta tulevan ei tarvitse laskea valuuttakursseja, eikä paikallisia kieliä tarvitse osata, sillä englannillakin pärjää.

Finanssisektori on toinen Kyproksen talouden tukijalka turismin ohella. Kyproksen pankkisektori on moninkertaisesti sen BKT:n kokoinen, ja pankkien ympärille on noussut mittava joukko erilaisia kirjanpito-, verosuunnittelu- ja muita palveluja tarjoavia yrityksiä. Kypros on pyrkinyt uudistamaan rahanpesun vastaista lainsäädäntöään erityisesti vuoden 2004 EU-jäsenyyden myötä. Kypros on vakuuttanut myös talouskriisin yhteydessä kansainvälisten rahoittajien kanssa käydyissä neuvotteluissa hoitavansa lainsäädäntökehyksen kuntoon niin, että läpinäkyvyys lisääntyy ja valvonta on tehokas. Nykytilanne onkin maalle eräänlainen testi, jossa sillä on tilaisuus osoittaa käytännössä olevansa luotettava toimija.

Kypros on voittopuolisesti tuontipainotteinen maa, joka tarjoaa toimintamahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Valion juustot ovat suosittua herkkua, ja monessa talossa kerrosvälit taitetaan Koneen hissillä. Uuden sysäyksen Suomen ja Kyproksen väliseen liiketoimintaan tuo kaksinkertaisen verotuksen estävä sopimus, joka allekirjoitettiin marraskuussa. Vuoden 2014 alusta alkaen sovellettava sopimus helpottaa maiden välisiä investointeja sekä tiedonvaihtoa viranomaisten välillä.

Kahtia jaettu saari

Kyproksesta puhuttaessa pitää muistaa sen erityinen tilanne. YK:n rauhanturvajoukot ovat olleet saarella jo 1960-luvulta, ja saaren läpi kulkee YK-joukkojen valvoma niin kutsuttu vihreä linja. Sekä kyproksenkreikkalaiset että kyproksenturkkilaiset ovat olleet saarella jo vuosisatojen ajan, mutta vuoden 1974 Turkin sotilaallisen väliintulon jälkeen saaren kyproksenturkkilainen yhteisö on asuttanut pääasiassa Kyproksen pohjoisosaa ja kyproksenkreikkalainen yhteisö on keskittynyt Kyproksen tasavallan hallituksen valvonnassa olevaan eteläosaan.

Pohjoisosan kyproksenturkkilainen yhteisö julistautui itsenäiseksi tasavallaksi vuonna 1983, mutta itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. Suomi, kuten koko kansainvälinen yhteisö Turkkia lukuun ottamatta pitää Kyproksen tasavaltaa Kyproksen laillisena hallituksena. Koko saari on virallisesti EU:n aluetta, mutta pohjoisosassa alueella, joka ei ole Kyproksen tasavallan hallussa, ei sovelleta EU:n lainsäädäntöä.

Neuvotteluja saaren jälleenyhdistymisestä on käyty jo vuosikymmeniä, mutta ratkaisua ei yrityksistä huolimatta ole vielä saatu aikaiseksi. Vaikka pöydällä on lukuisia vaikeita ratkaistavia asioita, yhdestä asiasta kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä – jälleenyhdistyminen toisi lisää liiketoimintamahdollisuuksia kaikille.

Valta vaihtuu, mikä muuttuu?

Kyproksella järjestetään presidentinvaalit helmikuussa 2013, eikä nykyinen presidentti Demetris Christofias ole ehdolla. Mielipidemittauksia johtaa oikeistolaisen DISY-puolueen ehdokas Nicos Anastassiades, joka on puhunut talouden rakenteellisten muutosten ja Kyproksen kilpailukyvyn palauttamisen puolesta.

Muuttaako uusi presidentti maan suuntaa, vai onko kansainvälisen talouden paine liian kova? Osviittaa tulevasta antaa joka tapauksessa kansainvälisten lainaajien kanssa sovittava talouden sopeutusohjelma, joka ohjaa hallituksen toimintaa muutaman seuraavan vuoden ajan. Vielä tuntematon mahdollisuus ovat vastikään Kyproksen aluevesiltä löytyneet maakaasuvarat, joiden toivotaan tuovan sekä työtä että tuloja ja vielä energiavarmuuttakin. Uudistuksia joka tapauksessa tarvitaan ja odotetaan, jotta aurinkoa riittää jatkossakin – myös kuvainnollisesti.

Anna-Mari Hämäläinen, avustaja
Suomen suurlähetystö Nikosiassa
10. joulukuuta 2012

______________________________________________________  

Päivitetty 29.1.2013

Takaisin ylös