Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 21.11.2012 | Suomen suurlähetystö, Vilna

Investointeja Valko-Venäjälle?

Valko-Venäjä pyrkii tarjoamaan investointikohteita myös ulkomaisille sijoittajille. Länsieurooppalaisten investointihaluja kuitenkin heikentävät oikeussuojan epävarmuus, valuutanvaihtopakko ja ammattitaitoisimpien työntekijöiden kasvava maastamuutto.

Minskissä 15.–16. marraskuuta järjestetyn investointifoorumin perusteella on pääteltävissä, ettei Valko-Venäjä tällä hetkellä kuulu länsieurooppalaisten sijoittajien ykköskohteisiin: foorumin 250 osallistujayrityksestä vain nelisenkymmentä oli länsieurooppalaisia. Kaukaisimpiin osallistujiin kuului muun muassa Qatarin puolustusvoimien rahasto, jonka ilmoitettiin investoivan hotelli- ja urheiluhalliprojektiin Minskissä.

Foorumin yhteydessä käytyjen keskustelujen perusteella vaikuttaa siltä, että länsimaiset yritykset suosisivat tällä hetkellä mahdollisimman nopeasti kassavirtaa tuottavia investointikohteita, joita lähinnä greenfield-kohteisiin fokusoituneilla valkovenäläisillä on vähän tarjolla. Greenfield-kohde tarkoittaa investointia, jossa tuotantotilat ja toimintamalli tuotetaan puhtaalta pöydältä.

Kiinalaisia puolestaan näyttävät Valko-Venäjällä kiinnostavan pidemmän tähtäyksen sijoituskohteet, kuten raaka-aineet esimerkiksi sellu- ja kartonkituotantoon sekä elintarvikkeet, kuten kalankasvatus. Persianlahden maista tulevilla sijoittajilla näyttää olevan ylimääräistä ja riskisijoituksiinkin hajautettavissa olevaa rahaa, jolle etsitään kohteita myös Valko-Venäjältä.

Valko-Venäjällä on länsieurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna kolme sijoittajan riskiä nostavaa tekijää:

(1)   Arvaamattomasti ja jopa takautuvasti muuttuva lainsäädäntö. Tällä tavalla toteutettiin viimeisimmäksi Kommunarka- ja Spartak-suklaatehdasyritysten osakeomistusten jälleenvaltiollistaminen. Foorumia isännöinyt pääministeri Mikhail Mjasnikovitsh kertoi, ettei yrityksiä aikanaan yksityistettäessä otettu huomioon niiden kaikkia omaisuusarvoja. Pääministeri vakuutti, että kyseessä on yksittäistapaus, eikä Valko-Venäjällä tehdä muita vastaavia sijoittajan asemaa horjuttavia ratkaisuja. Lakia ei kuitenkaan ole ainakaan vielä korjattu.

(2)   Ulkomailta saatujen valuuttatulojen pakollinen vaihtaminen paikallisvaluutaksi pörssissä 30 prosentin osuudelta. Foorumissa puhuneen talousministeri Nikolai Snopkovin mukaan käytäntöä ei ole mahdollista muuttaa nykyisessä taloustilanteessa, joka vaatii maalta riittäviä valuuttareservejä.

(3)   Ammattitaitoisen työvoiman menetys ulkomaille, etenkin Venäjälle. Työvoiman vapaa liikkuvuus Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin välillä on johtanut Valko-Venäjän tappioksi kiristyvään palkkakilpailuun etenkin IT-alalla.

Ensi vuonna Valko-Venäjä tavoittelee suoria ulkomaisia investointeja yli 20 miljardin dollarin arvosta, kertoi foorumia isännöinyt pääministeri Mjasnikovitsh. Hänen mukaansa foorumiin 33 maasta tulleilla osallistujilla voisi olla kiinnostusta investointeihin muun muassa hotelli-, energialaitos- ja puunjalostussektoreilla.

Foorumin veikeimpiin osuuksiin kuuluivat nuorten yrittäjien englanniksi pitämät palopuheet omien investointiehdotustensa puolesta. Pääomatarvetta olisi muun muassa koirien virustauteja ehkäisevän rokotteen saamiseksi valtaville maailmanmarkkinoille. 

Foorumin aattona 14. marraskuuta Suomen Vilnan-suurlähettiläs Marja-Liisa Kiljunen emännöi Minskin-yhteystoimistossa suomalaisille yritysmaailman edustajille suunnatun ensimmäisen Team Finland -tapaamisen, jossa oli mukana myös Finpron edustaja Vilnasta. Paikalla oli toistakymmentä yritysedustajaa, muun muassa Olvi Oyj:n Lidskoe Pivo ja Sorainen Law Offices. Suomalaiset ovat Valko-Venäjällä yhä enimmäkseen tarkkailuasemissa.

Lisätietoa: http://www.investinbelarus.by/en/invest/

http://www.sorainen.com/en/Seminars&nID=405

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2012/10/26/olvin-myynti-sujui-baltiassa-ja-valko-venajalla/201240714/170

Päivitetty 21.11.2012

Takaisin ylös