Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 1.11.2012

Valko-Venäjän taloustilanne epävakaistumassa – suomalaisyrityksille yhä mallisuorituksen mahdollisuuksia?

Devalvoitumisen, halpaenergian ja kriisilainoituksen turvin on Venäjään ja Kazakstaniin integroituvan Valko-Venäjän taloudellinen tilanne on kohentunut ja kilpailukyky parantunut.

Valko-Venäjän kansainvälinen kilpailukyky koheni ja kauppatase korjautui viime vuoden aikana. Kuva:  BBM ExplorerValko-Venäjän kansainvälinen kilpailukyky koheni ja kauppatase korjautui viime vuoden aikana. Kuva: BBM Explorer

Maan suunnitelmatalouden piirteisiin liittyvät epävakaustekijät voivat vahvistua, mikäli talouskasvua ja palkkoja paisutetaan valtiojohdon päätöksin kansainvälisestä markkinatilanteesta riippumatta.

Maa hakee muun muassa investointifoorumien avulla ulkomaisia sijoituksia valmistautuessaan aiempien ulkomaanluottojensa takaisinmaksujen kasvuun 2013–2015. Kannattaisiko maahan investoida? Liiketoimintaympäristö on kansainvälisessä vertailuissa parantunut. Riskejä ulkomaalaisyrityksille voi tuottaa maan imago, keskitetty päätöksenteko ja oikeussuojan puutteet. Yhteisen tulliunionin kautta voivat Venäjän WTO-jäsenyysvelvoitteet voivat alkaa kohentaa toimintaympäristöä myös Valko-Venäjällä.

Viime vuoden devalvaatioiden jälkeen Valko-Venäjän kansainvälinen kilpailukyky koheni ja kauppatase korjautui. Tavarakaupan osalta tänä vuonna elokuun lopussa oltiin noustu vuodessa nelisen miljardia euroa miinukselta plussan puolelle. Vienti on kasvanut tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana lähes neljänneksellä.

Viennistä suurinta osaa ja kasvuprosenttia muodostivat öljytuotteet. Suurin osa öljytuotteiden vientimäärän kasvusta muodostui ohentimista ja liuottimista, joista Valko-Venäjä ei tilitä tullimaksuja Venäjälle. Nyttemmin venäläiset ovat keskeyttäneet näihin jalosteisiin tarvittavan nafta-raaka-aineen toimituksia Valko-Venäjälle ja päättäneet vähentää öljynvientiä maahan vuoden viimeisellä neljänneksellä. Talouskasvun hidastumista odotetaan.

Euraasian kehityspankin raportissa (No. 5/2012) arvellaan, että Valko-Venäjän talouden epävakaustekijät vahvistuisivat hallituksen jatkaessa nykyisen viisivuotissuunnitelmansa toteuttamista (2011-15) budjettimenoja kasvattaen.

Menojen kasvu johtuu palkkojen ja eläkkeiden nostamisesta samalla kun rakentamista ja asumiskustannuksia subventoidaan valtion varoista. Valtiovalta pyrkii vauhdittamaan talouskasvua, vaikka siihen ei olisi vastinetta markkinoiden kehittymiseen nähden. Riski aiemman devalvaatio-inflaatiokierteen toistumisesta on raportin mukaan olemassa.

Valko-Venäjän aiempien (mm. IMF-) lainojen takaisinmaksu alkaa kasvaa ensi vuonna. Ihannetilanteessa nuo varat löytyisivät viennin ja ulkomaisten investointien kasvusta, mutta tähän saakka lähinnä vain venäläisen energian jalostettu jälleenvienti on saatu kasvuun. Asiantuntija-arviot ovat sen suuntaisia, että Valko-Venäjä joutuu yksityistämisten lisäksi hakemaan uutta luototusta kansainvälisistä valuuttarahastolta. 

Yritysten kannalta Valko-Venäjän tarjoama liiketoimintaympäristö sinänsä näyttää helpottuneen huomattavasti. Maa on noussut 69:ksi maailmanpankin (IFC:n) vertailussa, 22 pykälää viime vuoteen verrattuna. Kun ulkomaisten investointien houkuttamiseen on entistä enemmän tarvetta, Valko-Venäjällä pidetään investointifoorumeita, joista seuraava Minskissä 15.-16.11. pääministeri Myasnikovichin isännöimänä. Foorumiin odotetaan viittäsataa osallistujaa eri puolilta maailmaa, myös Suomesta.

Läntisten yritysten näkökulmasta pelkkien edullisten toimintaedellytysten, kuten erityistalousalueiden verohelpotusten houkuttavuutta voi heikentää se, että toiminta Valko-Venäjän kaltaisessa maassa voisi julkisuudesa johtaa yrityskuvan heikentymiseen.

Toinen riski muodostuu määräävässä asemassa myös taloudessa toimivan ylimmän valtiojohdon ennakoimattomista päätöksistä ulkomaalaisia kohtaan. Miten saada hyvitystä päätöksistä koituviin tappioihin tuomioistuinlaitoksen kautta, jos se ei ole riippumaton?

Ulkomaisissa oikeuskäsittelyissä yrityksen asemaan voi olla vaikutusta, jos se on toiminut EU:n tai USA:n rajoittavien toimenpiteiden kohteiksi ottamien yritysten tai liikemiesten kanssa. Moitittavaa voi piillä siinäkin, että Valko-Venäjällä työntekijöiden ja ammattiyhdistysten oikeudet eivät ole kansainvälisen työjärjestön hyväksymällä tasolla.

Venäjän liityttyä WTO:hon myös sen tulliliittokumppaniin Valko-Venäjään pitäisi kohdistua maailman kauppajärjestön jäsenyysvelvoitteet siten kuin Venäjä on jäsenyyssopimuksessaan niihin sitoutunut. Prosessi Valko-Venäjän kauppapolitiikan saamiseksi WTO:n ehdot täyttävälle tasolle voi olla hidas, mutta se on liikkeellä ja voi alkaa parantaa ulkomaalaisten yritysten asemaa.

Valko-Venäjän liiketoimintariskeihin nähden Suomi ja suomalaiset yritykset voisivat olla siinä suhteessa vahvoilla, että ne ovat kv. vertailuissa sijoittuneet hyvin noudattaessaan liiketoiminnan eettisiä periaatteita pelkkien juridisten normien lisäksi.

Mitä yritys voi itse tehdä välttääkseen riskejä?

Eettisiä normeja koskevien kansainvälisten suositusten perusteella voi myös toiminnalta Valko-Venäjällä odottaa lainmukaisuuden, pörssisääntöjen ja kilpailunäkökohtien puitteissa mahdollisimman suurta avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja jatkuvaa vuoropuhelua eri sidosryhmien välillä. 

Yritys voisi sitoutua tukemaan ja kunnioittamaan YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä ILO:n määrittelemiä työntekijöiden perusoikeuksia mm. liittymällä YK:n Global Compact –aloitteeseen, jossa edistyksellisimpiä valkovenäläisyrityksiäkin on jo mukana.

Se voi pyrkiä yhdistymisvapauden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden ylläpitämiseen vapaaehtoisin menetelmin, mikäli paikallinen lainsäädäntö rajoittaisi näitä oikeuksia. Suomalaisyrityksissä onkin yleensä vallalla syrjintä-, häirintä- ja kiusaamiskielto ja henkilöstön tasavertaisuus pätevyyden ja osaamisen perusteella.

Suomalainen yritys olisi Valko-Venäjälläkin turvallinen työpaikka soveltaessaan mahdollisimman yhtenäisiä työterveys- ja –turvallisuusnormeja.

Työntekijöiden ei olisi sallittua antaa tai vastaanottaa miltään sidosryhmältä lahjusta tai kynnysrahoja. Ainoastaan satunnainen, nimellisen arvoinen lahja tai vieraanvaraisuus voi olla hyväksyttävissä, ellei se aiheuta eturistiriitatilannetta.

Ympäristön suojelemiseksi suomalainen yritys pyrkii yleensä ympäristöä säästävään vähäpäästöisyyteen, korkeaan hyötysuhteeseen ja ylipäänsä kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan.

Yritys tekisi avointa, suomalaisiin käytäntöihin tutustuttavaa ja rakentavaa yhteistyötä viranomaisten ja sääntelyelinten kanssa. Se voi auttaa paikallisyhteisöjen tarpeisiin vastaamisessa aina kun mahdollista.   Yritys voi kannustaa työntekijöitä innovaatioihin sekä omien että muiden teollisoikeuksien suojaamiseen sekä myös kilpailulain säädösten täyttämiseen.

Kirjanpidolta edellytettäisiin virheettömyyttä silläkin kannusteella, että vilpillinen käytös taloudenpidossa johtaisi käytännössä irtisanomiseen ja mahdollisiin rikosseuraamuksiin. 

Yritys voi edellyttää vastaavia liiketoimintakäytäntöjä myös tavarantoimittajilta ja liikekumppaneilta, joihin suomalaisyritys voisi kohdistaa tätä koskevaa valvontaa.

Päivitetty 1.11.2012

Takaisin ylös