Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 17.10.2012 | Suomen suurlähetystö, Luxemburg

Täällä Luxemburg – kansainvälinen talouden pikkujättiläinen

Tanja GrénTanja Grén

Pinta-alaltaan ja väkiluvultaan pienen Luxemburgin taloudellinen menestyskulku on osoitus siitä, että innovatiivisuus, ennakkoluulottomuus sekä pitkän tähtäimen suunnittelu ovat avain menestykseen. Vaikka maan resurssit ovat olleet vähäiset, se on ponnistanut köyhästä maasta rikkaiden joukkoon.

Terästeollisuudesta pankkimaailmaan

Luxemburgin talouskasvu seisoi kuusikymmentäluvulla vahvasti teräsjaloilla. Eteläisessä Luxemburgissa sijanneet terästehtaat houkuttelivat, ja niihin houkuteltiin, työntekijöitä niin Italiasta, Portugalista kuin Ranskasta. Seuraavalla vuosikymmenellä terästeollisuuden merkitys Luxemburgin taloudelle alkoi vähitellen hiipua, mutta edelleen terästeollisuudella on merkittävä sija yksittäisenä työllistäjänä.

Nykyisin Luxemburg tunnetaan kansainvälisenä finanssikeskuksena. Pankkisektori on ollut keskeisin talouden tukijalka 1980-luvulta lähtien. Vielä tuolloin viennistä kolme neljäsosaa muodostui tavaroista, mutta palvelujen osuus oli nopeassa kasvussa. Tänä päivänä niin vientiä kuin tuontia hallitsevat palvelut. Luxemburgin viennin erityispiirre onkin, että 80 prosenttia viennistä koostuu palveluista. Pankkipalvelut ja finanssisektori haukkaavat tästä leijonan osan, mutta niiden lisäksi viedään lukuisia muita palveluja, esimerkiksi kuljetuspalveluja sekä kommunikaatiosektorin palveluja.

Maan talouden vahva finanssipainotteisuus on herättänyt kysymyksiä siitä, mitkä ovat riskit eurokriisin keskellä. Toistaiseksi Luxemburgin talous porskuttaa kolmen A:n edestä. Mutta pilviä on kerääntymässä taivaalle ja kesällä luokituksen näkymiä muutettiin negatiiviseksi. Talouskasvuennusteita on kuluneen puolen vuoden aikana hilattu alaspäin, eivätkä näkymät ensi vuodelle ole niin valoisat kuin vielä muutama kuukausi sitten arvioitiin.

Työttömyysluvut (n. 6 prosenttia) ovat pysyneet toistaiseksi suhteellisen vakaina, mutta näkymät ovat niidenkin osalta pessimistiset. Erityinen huolenaihe on nuorisotyöttömyyden kasvu. Optimistisuutta ei lisää sekään, että konkurssien määrän odotetaan tänä vuonna yltävän ennätyslukemiin. Myös kotitalouksien tuloerojen kasvuun on kiinnitetty huomiota. Kaikesta huolimatta maan elintaso on yksi maailman korkeimmista, eikä eurokriisi näy edelleenkään suurherttuakunnan vauraassa ja hyvinvoivassa katukuvassa.

Kauttaaltaan kansainvälinen

Luxemburgin monikansallinen väestönrakenne saattaa yllättää. Väestöstä yli neljäkymmentä prosenttia on ulkomaalaisia. Pääkaupungin kansainvälisessä katukuvassa voi tavata jopa 170 eri kansallisuutta.

Turisti voi huoletta valita, millä kielellä haluaa asioida. Esimerkiksi kaupan kassalla lippurivi ilmaisee, kuinka monella eri kielellä kassatyöntekijän kanssa voi kommunikoida. Joillakin kassoilla lippuja voi olla kuusi tai seitsemän. Maan virallisten kolmen kielen lisäksi (luxemburgin kieli, saksa ja ranska) palvelua saa myös portugaliksi, italiaksi tai espanjaksi - ja englannillakin pärjää.

Monikansallisesta väestörakenteesta seuraa, että integraatiokysymykset ovat päivittäinen sisäpoliittinen keskustelunaihe. Luxemburg tekeekin pitkäjänteistä työtä integraation helpottamiseksi. Vierastyövoimaan luotettiin jo vuosikymmeniä sitten, eikä nykypäivänä Luxemburgin talous pyörisi ilman muualta tullutta työvoimaa.

Terästeollisuuden kukoistuskauden jälkeen Luxemburgin vetovoima ei ole vähentynyt, päinvastoin eurokriisin myötä tulijoita on enemmän kuin tarjolla olevia työpaikkoja. Portugalilaisten osuus väestöstä on lähes neljännes, lisäksi italialaisten ja ranskalaisten osuus on huomattava. Naapurimaista, joissa asumis- ja elinkustannukset ovat edullisemmat, käy päivittäin ns. frontalier -työntekijöitä Luxemburgin puolella töissä: heidän lukumääränsä on yli 150 000.

Päivittäinen työmatkaliikenne näkyy pitkinä jonoina rajoilla aamu- ja iltaruuhkien aikaan. Pääkaupungin infrastruktuuri on kovilla, sillä sen väkimäärä yli kaksinkertaistuu arkipäivinä. Pääkaupunkia halkovan rotkon ylittävät sillat muodostavatkin sumppuja ruuhka-aikoina. Työmatkalaisten lisäksi Luxemburg houkuttelee rekkoja ja ns. bensaturisteja tankkaamaan suurherttuakunnan puolella naapurimaita edullisemman polttoaineen vuoksi. Sanonta kuuluukin: pieni maa, suuret ruuhkat. Tässä yhteydessä on kuitenkin aiheellista korostaa myös sitä, että Luxemburg on edelläkävijämaa julkisen liikenteen kehittäjänä: verkosto on kattava, toimiva ja käyttäjille hyvin edullinen.

Luxemburg ja EU

Luxemburgista ei voine puhua mainitsematta sitä yhtenä EU:n perustajajäsenistä ja EU:n vankkana kannattajana ja kehittäjänä. Luxemburg hyötyy EU-jäsenyydestä monin tavoin.

Pienelle, avoimelle taloudelle yhteiset sisämarkkinat ovat lähes elinehto. Päivittäiselle työmatkaliikenteelle puolestaan aiheutuisi huomattavia vaikeuksia ilman sujuvaa rajanylitystä Schengenin sopimuksen ansiosta, muusta rajanylityksestä puhumattakaan.

Luxemburg on hyvillään siitä, että pääkaupungissa sijaitsee useita EU-instituutioita, mikä osaltaan nostaa pienen maan painoarvoa EU:ssa. Unohtaa ei sovi sitäkään, että Luxemburgin pääministerit ja politiikan vaikuttajat ovat toimineet keskeisellä sijalla Euroopan integraation edistämisessä niin menneinä vuosikymmeninä kuin nykypäivänä, kuten Pierre Werner, Jacques Santer sekä nykyinen pääministeri Jean-Claude Juncker.

Suomalaiset ovat löytäneet Luxemburgin nimenomaan maassa sijaitsevien EU-instituutioiden kautta. Luxemburgissa asuvien suomalaisten lukumäärä on moninkertaistunut Suomen liityttyä EU:n jäseneksi ja EU:n työpaikkojen avauduttua suomalaisille. Sen sijaan suomalaisyrityksiä Luxemburgissa ei juuri ole. Vaikka Luxemburgin markkinat ovat rajalliset, Luxemburgin etuna voi pitää lyhyitä välimatkoja Länsi-Euroopan sydämessä. Ylipäätään voi todeta, että Luxemburg on huomattavasti kokoaan suurempi kansainvälisen talouden toimija.

Tanja Grén, lähetystöneuvos
Suomen suurlähetystö, Luxemburg
15.10.2012

______________________________________________________ 

Päivitetty 17.10.2012

Takaisin ylös