Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 9.7.2012 | Suomen suurlähetystö, Vilna

Hyötyvätkö liettualaiset Visaginasin ydinvoimalahankkeesta?

Liettulaiset yritykset hakevat ydinvoimalahankkeeseen osallistumiseen toimintamalleja Suomesta. Kuva: digit-alLiettualaiset yritykset hakevat ydinvoimalahankkeeseen osallistumiseen toimintamalleja Suomesta. Kuva: digit-al

Optimistisenkin arvion mukaan liettualaisyritykset voisivat saada toteuttaakseen vain kolmasosan Visaginasin ydinvoimalan eri projekteista. Liettualaisyritysten suurimmat haasteet liittyvät kokemattomuuteen, verrattain pieneen kapasiteettiin sekä suureen määrään ulkomaisia kilpailijoita.

Liettualaisen 15.min.lt -portaalin toimittaja Egle Digryte pohtii 4. heinäkuuta julkaistussa artikkelissaan liettualaisyritysten mahdollisuuksia menestyä Visaginasin ydinvoimalaprojektin eri hankkeissa. Keskeiseksi vertailukohdaksi nousee pohdinnoissa Suomen esimerkki.

Liettualaisyrityksillä kova työ haastaa ulkomaiset yritykset

Liettuan hallitus yrittää houkutella liettualaisyrityksiä Visaginasin ydinvoimalahankkeeseen puhumalla suurista sopimuksista, mutta hallitukselta tuntuu unohtuvan se seikka, että liettualaiset joutuvat kilpailemaan hankkeista satojen ellei tuhansien isompien ulkomaalaisten yhtiöiden kanssa, joilla on enemmän kokemusta kuin liettualaisilla. Optimistisenkin arvion mukaan liettualaisyritykset voisivat saada vain kolmasosan Visaginasin ydinvoimalan eri hankkeista.

Visaginasin ydinvoimalahanke on suurin alueellinen rakennushanke vuosikymmeniin (noin 5-7 miljardia euroa), mutta Liettuan talousministeri Rimantas Zylius peräänkuuluttaa, että mikäli liettualaisyritykset haluavat osansa kakusta, on niiden ryhdyttävä tekemään kotiläksynsä hyvissä ajoin ennen tarjouskilpailuja.

Liettualaisyritysten innon tiellä näyttäisi olevan paljon esteitä, koska liettualaisilla yrityksillä ei ole kokemusta ydinvoimalainfrastruktuurin rakentamisesta. Niiden kapasiteetti on myös verrattain pieni verrattuna lukemattomiin isompiin ulkomaisiin kilpailijoihin. Vilnaan akkreditoidut suurlähettiläät ovat jo liikkeellä saadakseen yksityiskohtaisempaa tietoa hankkeiden sisällöstä.

Yritysten etsittävä kumppanuuksia

Ulkomaiset yhtiöt tulevat mitä todennäköisimmin voittamaan suurimmat tarjouskilpailut, ja ne tulevat palkkaamaan liettualaisia lähinnä vähäpätöisempiin tehtäviin, vaikka talousministeri näkeekin tässä erinomaisen mahdollisuuden markkinoida liettualaisyritysten osaamista suurille ulkomaisille yhtiöille:

“Teillä on ainutlaatuinen tilaisuus esitellä osaamistanne ulkomaalaisille yhtiöille, luoda kumppanuuksia, ja toimia välikätenä hankkeissa“. Samalla ministeri kuitenkin varoittaa sinisilmäisyydestä: “Olemme liian pieniä, meidän on etsittävä kumppanuuksia, koska teknologinen tasomme on rajallinen. Visaginasin hankkeessa kumppanuus on avainsana. Tiedän omasta kokemuksestani, etteivät liettualaiset yritykset ole kovin hyvä kumppanuuksissa“.

Visaginasin ydinvoimalaitoshankkeen johtaja Rimantas Vaitkus on ministerin kanssa yhtä mieltä kumppanuuksien ja yhteistyön merkityksestä Visaginasin voimalaitoksen urakointihankkeissa. “Hitachi painottaa koko ajan meille tätä samaa eli yhteistyökyvyn merkitystä. He aikovat työskennellä tuttujen urakoitsijoiden kanssa. Niinpä me aiomme keskustella sekä Hitachin että suurimpien rakennusyhtiöiden kanssa siitä, kuinka voimme pitää kiinni asetetuista aikatauluista ja budjettivaatimuksista“, Vaitkus sanoo.

Hankkeen vaikutuksia talouselämälle vaikea arvioida

Toimilupasopimuksen allekirjoittamista seuraa 236 miljoonan euron arvoinen tarjouskilpailu rakennusurakoitsijoille. On aika varmaa, ettei yksikään liettualainen rakennusyhtiö edes vaivaudu osallistumaan tähän tarjouskilpailuun. Sopimuksia tullaan tekemään eri yhtiöiden kanssa arviolta 1-1,5 miljardin euron arvosta, joista puolet arvellaan menevän rakennusyhtiöille ja loput suunnitteluun, lisensseihin ja erilaisiin insinööripalveluihin.

Paikalliset yhtiöt – pääasiassa kuljetus- ja rakennusliikkeet – voisivat parhaillaankin tarjota noin 30 prosenttia kaikista hankkeeseen liittyvistä palveluista. Talousministeriö arvioi, että paikallisilla ja alueellisilla yhtiöillä voisi olla kapasiteettia tarjota palveluksiaan suunnittelussa, perusinfrastruktuurin valmistelutöissä, yleisissä rakennus- ja asennustöissä sekä apulaitteiden ja rakennustarvikkeiden toimituksessa. Lisäksi tulee olemaan tarvetta muihin palveluihin ja infrastruktuuriin. Vaikka näiltä hankkeilta odotetaan selkeää piristysruisketta paikalliseen talouselämään, on niiden todellista arvoa vaikea vielä tässä vaiheessa arvioida.

Hallitus on julistanut Visaginasin ydinvoimalahankkeen luovan 6000 uutta työpaikkaa, mutta liettualaisen Visaginasin Atgaja -ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Linas Vainius on skeptinen ottaen vertailukohteeksi Suomen. “Kun Suomessa aloitettiin uuden ydinvoimalan rakentaminen, työvoimasta vain 23 prosenttia oli suomalaista, ja vain neljännes investoinneista säilyi Suomessa. 6000 työntekijän panosta tarvitaan vain rakennushankkeen huippusesonkina, ei koko hankkeen ajan“, Vainius linjaa.

Teräskomponentit valmistetaan Puolassa

Liettuan talousministeriö ja Enterprise Lithuania suunnittelevat aloittavansa insinööri- ja rakennusyhtiöille suunnatun ohjelman ensi syksynä. Osa ydinvoimalahankkeen kustannuksista tullaan kattamaan EU:n rakennerahastoista. Kaikki yhtiöt, jotka ovat kiinnostuneet osallistumaan Visaginasin ydinvoimalahankkeeseen voivat ilmoittautua ja rekisteröityä Hitachin kotisivuilla (www.hitachiasd.com).

Yllämainittujen liettualaisyritysten omien puutteiden lisäksi suuri haaste on Hitachin oma strategia. Liettuan median aikaisemmin keväällä saamien tietojen mukaan Hitachi suunnittelisi valmistavansa Visaginasin ydinvoimalan komponentit Puolassa. Hitachi ei siis edes harkitsisi investoivansa Liettuaan, koska sillä on tytäryhtiö Puolassa: Hitachin omistama GE Energy tuottaa suuria teräsmoduuleja voimalaitoksiin.

Liettualaiset hakevat toimintamalleja Suomesta

Yli 80 liettualaista metalli-, kone- ja laitevalmistusyhtiötä käsittävän teollisuusjärjestö Linpran toimitusjohtaja Henrikas Mykolaitis toteaa, että kotimaisia yhtiöitä kiinnostaa ennen kaikkea kokemuksen kartuttaminen, ei niinkään lupaukset suurista tuloista. Yritysten edustajat ovat osoittaneet kiinnostustaan suomalaisia toimintamalleja kohtaan ydinvoimalan rakentamishankkeessa. Suomessa tällaiseen hankkeeseen osallistuu lukematon määrä yrityksiä, noin 2000–5000, joista vajaa puolet työskentelee samanaikaisesti. Tällaisten hankkeiden implementointi vaatii monitasoista organisaatiota ja urakoitsijaverkostoa.

Mykolaitis uskoo kuitenkin, että japanilaiset ottavat johtaakseen turvallisuus- ja tehokkuussyistä itse reaktoria koskevat keskeiset hankkeet. Liettualaiset voisivat sen sijaan saada hoitaakseen perusrakennustöitä, kuten perustukset ja asennukset. Keväällä Linpra solmi yhteistyösopimukset Liettuan energiainstituutin ja rakennusliiton kanssa tavoitteena osasiivun saaminen Visaginan hankkeesta. Myös Suomeen on luotu suhteita.

“Suomessa työskentelee satoja puolalaisia ja tshekkiläisiä yrityksiä, ja ne odottavat saavansa urakoita myös Liettuasta. Sen vuoksi meidän on tehtävä omat kotiläksymme mahdollisimman huolellisesti. Tarvitaan osaavaa työvoimaa, yritysten on tehtävä kovasti töitä ammattitaitonsa eteen ja investoitava itseensä“, Mykolaitis varoittaa.

Hän toivoo myös valtiolta vetoapua, koska monilta liettualaisilta yhtiöitä puuttuu itseluottamusta: “Meidän on rohkaistava omia yrityksiämme olemaan kunnianhimoisia kehittämään toimintatapojaan ja teknologisia ratkaisuja, jotta voisimme kilpailla menestyksekkäästi ulkomaisten yhtiöiden kanssa. Myös valtio hyötyy uusien työpaikkojen myötä saatavien verotulojen kautta“, Mykolaitis viittaa Suomen esimerkkiin.

Hän uskoo joillakin liettualaisilla yrityksillä olevan riittävästi ammattiaitoa osallistuakseen Visaginasin hankkeisiin: “Teollisuutemme liikevaihto on vuositasolla 7 miljardia Liettuan litiä (2 miljardia euroa), eli kapasiteettia kyllä löytyy. Ainoa ongelma on puute saatavilla olevista nuorista osaavista asiantuntijoista“, Mykolaitis sanoo.

Päivitetty 11.7.2012

Takaisin ylös