Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 24.4.2012 | Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina

Tanska hahmottelee elinkeinoelämänsä globaalia kasvua

Tanska hakee elinkeinoelämän globaalia kasvuaLynette Dobson. ccby 2.0. Tanska haluaa turvata kilpailukykynsä myös tulevaisuudessa.

Tanskan hallituksen uusi strategia näkee kansainvälisen kasvun potentiaalia varsinkin neljällä erityisellä elinkeinoalueella.

Kasvupolitiikan tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset Tanskan elinkeinoelämän kansainväliselle kasvulle. Samalla maahan houkutellaan kansainvälisiä investointeja ja yritetään murtaa elinkeinoelämän kasvua haittaavat mahdolliset rakenteelliset esteet tuotantokehityksen alalla.

Elinkeino- ja kasvuministeri Ole Sohn johtaa kasvupolitiikan työryhmää, jonka tehtävänä on ollut tunnistaa ne elinkeinoelämän alueet, joilla on erityinen kasvupotentiaali ja joissa globaalit kasvumahdollisuudet ovat suurimmat.

Kasvustrategian päätavoitteena on julkisen sääntelykehyksen modernisoiminen ja siten elinkeino- ja kasvupolitiikan kehittäminen ja uudistaminen asianomaisilla kasvualoilla. Uudistuksella tähdätään nimenomaisesti työvoimapoliittisiin vaikutuksiin sekä kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Sidosryhmät aktiivisesti mukana

Kasvustrategiaa toteutetaan yhteistyönä sidosryhmien kesken. Sidosryhmät koostuvat asianomaisten ministereitten lisäksi mm. elinkeinoelämän yritysjohdon sekä tutkimuslaitosten ja yliopistojen edustajista. Näiden työryhmien odotetaan ehdottavan konkreettisia toimenpiteitä oman alan kasvukehityksen parantamiseksi ja tulevaisuuden rakenteellisten haasteiden identifioimiseksi.

Suositukset saattavat sisältää ehdotuksia asianomaisen kasvualan joustavammalle ja kasvuorientoituneemmalle julkiselle sääntelylle esimerkiksi koulutuksen, digitalisoimishankkeiden, julkisten hankintojen ja investointien, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeiden, markkinoinnin sekä vienti- ja investointipolitiikan alalla.

Työryhmien ehdotusten perusteella Sohnin johtama ministerikokoonpano laati kunkin kasvualan yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman.

Neljä painopistealuetta

Kasvustrategia painottuu neljälle elinkeinoalueelle, joilla puututaan erityisesti tuotantokehityksen rakenteellisiin kasvuesteisiin, kuten esimerkiksi rahoituksen puuttumiseen. Niillä myös voidaan panostaa erityisiin kasvuedellytyksiin, kuten hallinnollisten sääntöjen yksinkertaistamiseen tai hallinnollisten huojennusten myöntämiseen. Lisäksi panostetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvuedellytyksiin, esimerkiksi lainansaantiehtojen helpottamiseen ja vientitakauksien myöntämisedellytysten madaltamiseen.

  • Terveys- ja hyvinvointiala

Tanskassa on mittava lääketeollisuus ja maa on globaalin lääketutkimuksen ja -kehityksen tärkeimpiä toimijoita. Tanskalainen lääketeollisuus on johtava erityisesti diabeteksen-, Alzheimerin taudin- ja masennuksen hoitoalueilla.

Noin 90 % tanskalaisesta lääketuotannosta viedään kansainvälisille markkinoille ja lääkeala on maan tärkein yksittäinen vientialue. Tanskan asemaa houkuttelevana tuotannon kehittämisen maana halutaan edelleen vahvistaa. Varsinaisen lääketeollisuuden ohella Tanskan panostusta hyvinvointiteknologiaratkaisuissa ja -hankkeissa halutaan vahvistaa.

Hyvinvointiteknologiaratkaisut saattavat käsittää esimerkiksi teknisesti kehittyneitä hygienia- ja nostolaitteita taikka erilaisia digitaalisia ratkaisuja, joiden avulla seurantapisteestä (tavallisesti sairaala) voidaan seurataan kotona olevien potilaiden terveystilaa sekä samalla ennakoida mahdollisia sairauskohtauksia. Työryhmä aloittaa tehtävänsä myöhemmin keväällä.

  • Merenkulku- ja varustamoala

 Tanskalla on pitkät perinteet merenkulku- ja varustamoalalla.Tanskan asemaa merenkulkuvaltiona halutaankin vahvistaa. Alan tuotannollisesta ja kaupallisesta merkittävyydestä johtuen, julkisen sääntelykehyksen uudistamisella on mittavat vaikutukset.

  • Muotoilu- ja luova kasvuala

Alalla edistetään Tanskan etuja huonekalutuotannossa, muodissa, muotoilussa, arkkitehtuurissa ja elokuvatuotannossa. Luova ala on mittava, n. 85 000 hengen, työllistäjä Tanskassa ja kattaa n. 7 % osuuden maan kokonaisviennistä. Haasteina nähdään erityisesti sijoituspääoman houkutteleminen, puutteellinen luova näkökulma koulutusohjelmissa sekä puuttuva synergia luovan alan ja kaupallisen sekä tuotannollisen alan kesken.

  • Vesi- bio-, ympäristö ja energia-ala

Panostuksen kohteena ovat innovatiiviset ratkaisut, joissa huomioidaan erityisesti fossiilisten energiatuotteiden kulutuksen vähenemisen. Tanskassa on entuudestaan mittava tuulivoima-ala ja vihreitä teknologiaratkaisuja halutaan laajentaa muihin ympäristöystävällisiin aloihin. Työryhmä aloittaa tehtävänsä myöhemmin keväällä.

Vaikutukset heijastuvat myös muille alueille

Tanskan kaksi suurinta työnantajajärjestöä, Dansk Industri ja Dansk Ehreverv, ovat kiittäneet kasvustrategia-aloitetta ja yhteistyömuotoa. Samalla on kuitenkin pienten työmarkkinajärjestöjen keskuudessa herännyt kritiikkiä siitä, että kasvualueet valitaan poliittisin perustein.

Elinkeino- ja kasvuministeriön mukaan kasvutoimenpiteistä on kuitenkin odotettavissa nk. ”spill over -effect”, jotka ovat omiaan vahvistamaan elinkeinoelämän kasvuedellytyksiä laajemminkin yhteiskunnassa, vaikka itse kasvupoliittinen aloite kohdistuu etukäteen määritettyihin kasvualueisiin. Useat kasvupoliittiset haasteet, kuten esimerkiksi ammattitaitoisen työvoiman puuttuminen, ovat ongelmana monella elinkeinosektorilla.

Teollisuutta ei unohdeta

Kasvustrategialla halutaan tiedealojen ohella painottaa erityisesti myös perinteistä tuotantoalaa. Koska tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat kiinteästi kytketyt juuri teollisuus- ja muun tuotannon kehitykseen, tämän alan kasvumahdollisuudet ovat siten yhtä tärkeässä asemassa.

Päivitetty 24.4.2012

Takaisin ylös