Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Uutiset, 21.3.2012

Maailman vesifoorumissa valmistauduttiin Rio+20-konferenssiin 

Tuhannet vesialan ammattilaiset ja valtioiden edustajat kokoontuivat viime viikolla Ranskan Marseillessa Maailman kuudenteen vesifoorumiin. Kolmen vuoden välein järjestettävän jättitapahtuman painoarvoa lisäsi valmistautuminen kesäkuussa Riossa pidettävään YK:n kestävän kehityksen huippukokoukseen.

Foorumia edeltävällä viikolla WHO ja Unicef ilmoittivat hyvän uutisen: vuosituhattavoite puolittaa ilman turvallista juomavettä elävien määrä on saavutettu etuajassa. Foorumin osallistujat toivoivat kuitenkin, ettei hyvä uutinen vie huomiota yhä tarvittavalta työltä vesikysymysten parissa.

Tavoitteen täytyttyäkin maailmassa elää edelleen 780 miljoona ihmistä ilman turvallista juomavettä. Edistys on ollut epätasaista sekä maiden välillä että niiden sisällä. Tuijotettaessa vain veden saatavuutta unohdetaan helposti kysymys sen laadusta. Lisäksi vuosituhattavoite ilman kunnollista sanitaatiota elävien määrän puolittamisesta laahaa pahasti perässä eikä sitä tulla saavuttamaan vuoteen 2015 mennessä.

On myös kysytty, ovatko turvallinen juomavesi ja sanitaatio perustarpeina jäämässä jalkoihin, kun veteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota luonnonvarana ja taloudellisen kehityksen edellytyksenä.

Kansalaisjärjestöt valmistautuvat tekemään EU:ssa kansalaisaloitteen vedestä ihmisoikeutena. Kuva: Ulla HakanenMyös oikeus veteen puhutti Marseillessa. Kansalaisjärjestöt valmistautuvat tekemään EU:ssa kansalaisaloitteen vedestä ihmisoikeutena. Kuva: Ulla Hakanen

Oikeus veteen puhuttaa niin kehitysmaissa kuin Euroopassa

Niin Marseillen poliittisen tason osuudessa kuin eri paneelikeskusteluissa nousi vahvasti esiin kysymys vedestä ihmisoikeutena.

Kansalaisjärjestöt kritisoivat loppuasiakirjaa siitä, että kompromissiteksti on ihmisoikeusnäkökulmasta vesittynyt. Marseillessa valtiot kuitenkin sitoutuvat nopeuttamaan veteen ja sanitaatioon liittyvien ihmisoikeusvelvoitteiden toimeenpanemista, seuraten YK:n yleiskokouksessa ja ihmisoikeusneuvostossa hyväksyttyjä päätöslauselmia.

Useissa puheenvuoroissa korostettiin sitä, että oikeuden veteen ja sanitaatioon on oltava osa vuoden 2015 jälkeistä kehitysagendaa. Euroopan unionin alueella puolestaan julkisen sektorin ammattiliitot ja muut kansalaisjärjestöt valmistautuvat tekemään oikeudesta veteen kansalaisaloitteen, kun se 1. huhtikuuta 2012  tulee mahdolliseksi.

Rio+20: sanojen sijaan kaivataan tekoja ja kunnianhimoa

Kesäkuussa Rio de Janeirossa pidettävä YK:n kestävän kehityksen huippukokous oli esillä monissa puheenvuoroissa.

”Riossa on syytä sopia konkreettisista aloitteista, kuten kestävän kehityksen tavoitteista. Tarvitsemme uuden kehikon joka saattaa sekä kehitys- että kehittyneet maat yhteen. Kyse ei ole vain oikeuksista, vaan myös velvollisuuksista,” linjasi Brasilian ympäristöministeri Izabella Teixeira.

”Brasilia on samalla kehitysmaa ja maailman kuudenneksi suurin talous, tämä tekee meistä hyviä sillanrakentajia,” Texeira totesi. Brasilia haluaa luoda tapahtuman jossa valtionpäämiesten lisäksi kansalaisyhteiskunta, elinkeinoelämä ja tutkimusyhteisö ovat kaikki mukana.

Tarvitaan vihreää kasvua

Marseillessa keskusteluihin osallistuivat hallitusten, parlamenttien ja paikallishallinnon edustajat, kansainväliset järjestöt, elinkeinoelämä sekä kansalaisjärjestöt. Kansalaisjärjestöillä oli kaupungissa myös oma vaihtoehtoinen vesifooruminsa.

Marseillen poliittisen tason osuudessa Suomen valtuuskuntaa johti ympäristöministerin valtiosihteeri Katariina Poskiparta, joka osallistui myös vihreää kasvua koskevaan pyöreän pöydän keskusteluun.

"Suomessa vihreällä taloudella edistetään kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja ja ekoinnovaatioita sekä uusiutuviin energiavaroihin ja ekosysteemipalveluihin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien luomista. Vihreässä taloudessa ympäristöhaasteet voidaan muuttaa myös taloudellisiksi mahdollisuuksiksi," Poskiparta totesi totesi Suomen puheenvuorossa.  

Keskustelussa painotettiin sen tärkeyttä, että talousjärjestelmä tukee resurssitehokkuutta. Vihreä kasvu voi stimuloida markkinoita. Vihreän kasvun edistämisessä tärkeitä työkaluja ovat luonnonvarojen käytön hinnoittelu, verot ja haitallisten tukien poistaminen.  

Osallistujat totesivat, että nyt tarvitaan kauaskantoista ajattelua, jossa sovitetaan yhteen kestävän kehityksen tavoitteet ja vuosituhattavoitteet. Yrityksillä pitäisi olla kannustimia, joilla rohkaistaan kestävää kehitystä palveleviin investointeihin. Kehitysmaat ovat huolissaan siitä, että vihreää kasvua käytetään protektionismiin.

Kumppanuuksilla eteenpäin

Suomi oli Marseillessa ensimmäistä kertaa läsnä näkyvästi omalla paviljongilla, joka esitteli suomalaista vesialan osaamista ”Solving Problems Globally. Together” -otsikolla. Tärkeänä tekijänä vesikysymysten ratkaisemisessa nousee esiin yhteistyö eri toimijoiden – niin julkisen kuin yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan – kesken.

Keskustelua yhteistyöstä Itämeren kuormituksen vähentämiseksi Suomen paviljongilla. Kuva: Ulla HakanenYhteistyöstä Itämeren kuormituksen vähentämiseksi keskusteltiin Suomen paviljongilla. Kuva: Ulla Hakanen

Paviljongissa esiteltiin muun muassa kumppanuushanketta, joka alentaaa Pietarin jätevesikuormitusta. Pietarin vesilaitoksen johtaja Felix Karmazinov kiitteli Suomen tärkeää roolia hankkeen eteenpäin viemisessä. Pietarin kaupungin fosforikuormitus on alentunut neljännekseen 1980-luvun alun tasosta ja Suomenlahden itäosan tila on parantunut tuntuvasti.

"Paikallinen sitoutuminen ja omistajuus on ollut menestyksen avain. Tavoitteet voidaan saavuttaa, jos löydämme win-win-ratkaisuja, muodostamme pitkäaikaisia kumppanuuksia, ja toimien säädännöllinen, rahoituksellinen ja ympäristöllinen perusta ovat kestäviä," valtiosihteeri Poskiparta totesi.

Esimerkkinä vesialan kehitysyhteistyöstä esittäytyi Etiopian maaseudulla toteutettava COWASH-hanke. Siinä on luotu malli, jolla ruohonjuuritason vesikomiteat järjestävät kylille vesihuoltojärjestelmän mikrolainoilla. Esittelytilaisuudessa yleisö jaettiin kahteen joukkueeseen väittelemään hankkeen tuloksekkuudesta.

Etiopian viranomaisia ei asiasta enää tarvitsee vakuutella, sillä Etiopia ottaa mallin käyttöön Amharan lisäksi muissakin osavaltioissa.

COWASH - puolesta vai vastaan?  Kuva: Harri MattilaCOWASH - puolesta vai vastaan? Kuva: Harri Mattila

Rajavesiyhteistyö Suomen vahvuuksia

Paviljonki täyttyi ääriään myöten ja keskustelu kävi vilkkaana muun muassa patohankkeista Niras Oy:n järjestämässä paneelikeskustelussa Sinisen Niilin vesivarojen käytöstä. Maailman makean veden varoista peräti 60 prosenttia on usean valtion alueella sijaitsevissa vesistöissä.

”YK:n vuodelta 1997 oleva yleissopimus kansainvälisten vesistöjen muuhun kuin liikennekäyttöön soveltuvista säännöistä on saatava nopeasti voimaan,” peräänkuulutti Ranskan pääministeri François Fillon foorumin avajaisissa.

Suomi sai ympäristökeskus SYKE:n järjestämässä sivutapahtumassa eri tahoilta runsaasti kiitosta tuestaan sekä 1992 Helsingissä solmitulle UNECE:n rajavesisopimukselle että työstään 1997 YK:n sopimuksen voimaansaattamiseksi. Kehitysyhteistyötä rajavesien osalta Suomi tekee Sinisen Niilin lisäksi esimerkiksi Keski-Aasiassa ja Mekongin alueella.

Lisää aiheesta

Päivitetty 21.3.2012

Takaisin ylös