Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Puheet, 21.3.2012

”Emme ole täällä yksinomaan kehumassa itseämme”

Valmiuspäällikkö Pasi Tuominen korosti yhteistyön merkitystä turvallisuusasioissa, kun hän otti vastaan Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean myöntämän Timanttiteko-palkinnon Tokion suurlähetystön puolesta 20. maaliskuuta.Tuominen muistutti myös, että kansalaisilla on ylisuuria odotuksia UM:n palveluista. Lähtökohtana on, että UM jakaa tietoa, jolla kansalaiset voivat itse auttaa itseään maailmalla.

Arvoisat Virve-päivän osallistujat, hyvät ystävät

Timanttiteko-palkinto on myönnetty nimenomaan Tokion suurlähetystölle. Valitettavasti sen edustajat eivät päässeet paikalle. Oli suuri kunnia olla mukana vastaanottamassa palkintoa edustuston puolesta.

Vuoden 2004 tsunamista ulkoministeriössä opittiin paljon. Keväällä 2005 valtion tiedonjulkistamispalkinnon sai Sukeltajat ry silloin käytössä olleen ”sosiaalisen median” luovasta käytöstä tsunamin jälkitilanteen tiedottamisessa. Sukellus.fi-verkkosivu toimi tuolloin tiedonjaon polttopisteessä. Ulkoasiainhallintoa kritisoitiin kankeudesta. Kun Tokion suurlähetystölle myönnettiin vuoden 2011 timanttiteko-palkinto, voidaan sanoa, että ympyrä on sulkeutunut. Sosiaalisen median luova hyödyntäminen oli palkinnon myöntämisen yksi pääperusteista.

Mitä oli tapahtunut 8 vuodessa?

Lyhyt vastaus: organisaatio on oppinut. Lähtötilanteen kuvauksena voi inhorealistisesti lainata Ahtisaaren raporttia. Entinen presidentti veti työryhmää, joka kävi vuoden 2004 tsunamin opetukset läpi. Tässä yhteydessä kannattaa korostaa, että huomiot eivät koskeneet vain ulkoministeriötä, vaan koko valtionhallintoa. Yhdessä raportin avainlauseista todetaan, ettei mistään löytynyt henkilöä, joka olisi varmasti tiennyt, ketkä ovat menossa mihin, milloin, mitä tekemään ja millä välineellä.

Ulkoasiainhallinto on toteuttanut kaikki Ahtisaaren raportin suositukset. Ministeriössä toimii useita päivystysrenkaita. Kriisin sattuessa tilannekuvahuone kokoaa ministeriön kaikki relevantit toimijat yhteen. Omaiskyselyitä varten on riittävä puhelinkapasiteetti. Konsulikomennuskunnat ovat valmiita lähtöön tuntien – ei päivien varoitusajalla. Kaikilla edustustoilla on valmiussuunnitelma Ja mikä tärkeintä, toimintaa harjoitellaan.

Japanissa tapahtui 11.3.2011 kello 7.46 suomen aikaa maan lähihistorian suurin maanjäristys. Siitä aiheutuneen tuhoisan tsunamin seurauksena yli 20 000 ihmisiä menetti henkensä. Tsunami vaurioitti vakavasti myös Japanin itärannikolla sijaitsevaa Fukushiman ydinvoimalaa ja aiheutti vakavan ydinvoimaonnettomuuden. Luonnononnettomuuden tapahtuessa Japanissa oleskeli satoja suomalaisia.

Mitkä olivat tavoitteet?

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS) mukaan ulkomailla tapahtuva suuronnettomuus, joka koskettaa suomalaisia, kuuluu ulkoasianministeriön toimivaltaan. UM:n velvollisuuksiin kuuluu ylläpitää
”valmiuksia suojella ja avustaa suomalaisia maamme ulkopuolella tilanteissa, joissa heidän turvallisuutensa on joutumassa tai joutunut uhatuksi.”

Konsulipalvelulain mukaisesti avustaminen tarkoittaa edustuston toimipiirissä oleskelevien suomalaisten henkilökohtaisen turvallisuuden suojaamista ja tarvittaessa evakuoinnin järjestämistä joko lähimmälle turvalliselle alueelle tai kotimaahan.

Lisäksi ulkoasianministeriön tulee varmistaa ( edelleen sitaatti YTS:stä) ”internetiä ja matkaviestimiä hyödyntävin tietoteknisin ratkaisuin, että ulkoasiainministeriöllä on riittävä kapasiteetti vastaanottaa tietoja väestöltä ja informoida sitä muun muassa päivitetyillä matkustustiedotteilla, jotka perustuvat ajan tasalla olevaan tilannekuvaan.”

Puoleen päivään mennessä eli vajaassa viidessä tunnissa maanjäristyksen alkamisesta ulkoasiainhallinto oli:

1) Avannut kriisinajan puhelinpäivystysnumeron 0800-0444 omaistiedusteluja varten;
2) Saanut hyvään vauhtiin Japanissa olevien suomalaisten tavoittamisen;
3) Varoittanut tsunamivaarasta kaikkia Suomen edustustoja Tyynen valtameren rantavaltioissa;
4) Ottanut käyttöön sosiaalisen median (Facebook & Twitter) lisäkanavana suomalaisten informoimiseksi ja tiedonvälitykseen;
5) Muuttanut ensimmäisen kerran Japanin matkustustiedotetta;
6) Antanut julkisuuteen ensimmäisen tiedotteen tapahtuneesta ja ministeriön toimista;
7) Kutsunut koolle valmiuspäällikkökokouksen saman perjantain iltapäiväksi;
8) Saanut aikaan toimivat yhteydet asianomaisiin viranomaisiin ja muihin tahoihin; Säteilyturvakeskus,
Seismologian instituutti, Valtioneuvoston tilannekeskus, Finnair, Ilmatieteen laitos, Suomen matkatoimistojen liitto ja matkanjärjestäjät

Eli lyhyesti sanottuna nyt tiedettiin alusta asti, mihin mennään, milloin, mitä tekemään ja millä välineellä.

Hyvät turvallisuuden ystävät,

Me ulkoministeriöläiset emme ole täällä yksinomaan kehumassa itseämme, vaan oppimassa yhdessä teidän kanssanne. Se on mielestämme koko yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusoivallus.

Koska suurlähetystön edustajat eivät ole paikalla, on syytä vielä alleviivata omaa oppimistamme nimenomaan Tokion edustuston toiminnan kautta.

Suurlähetystö reagoi kriisitilanteeseen erittäin nopeasti ja tehokkaasti. Kriisin hoito ja tiedottaminen aloitettiin välittömästi. Erityisen innovatiivista edustuston toiminta oli sosiaalisen median hyödyntämisessä edustuston muuta kriisiviestintää täydentämään. Innovatiivisyyden lisäksi tärkeää oli myös nopeus. Urbaanilegenda, että Tokion suurlähetystön facebookia olisi päivitetty heti järistyksen sattuessa kirjoituspöydän alle suojautuneena, ei sentään pidä paikkaansa. Sitä vastoin paikkansa pitävää on se, että ensimmäinen päivitys Tokiosta tehtiin Facebookiin 38 minuuttia maanjäristyksestä: 1. päivitys Tokion suurlähetystön Facebook-sivulle: Japanissa meneillään poikkeuksellisen suuri maanjäristys. Pyydämme seuraamaan Japanin viranomaisten ohjeita.

Kriisin pitkittyessä Suomen Tokion edustuston Facebook-sivuista muodostui kansalaisten tiedonsaannin kannalta tärkein yksittäinen tilannekuvatiedon lähde ja foorumi, jossa asiantuntijat, kymmenet tuhannet kansalaiset ja myös itse kriisialueella olevat suomalaiset pystyivät saamaan ja vaihtamaan tietoa. Sen ehdoton lisäarvo oli alueella olevien keskinäinen vertaistuki ja mahdollisuus auttaa toinen toisiaan. Lisäksi tavoitettiin suuri joukko sellaisia matkailijoita, joita ei muuten olisi tavoitettu.

Sosiaalisen median sisällöntuottaminen ei ollut yksinomaan Suomen Tokion edustuston harteilla. Siinä yhteistyötä tehtiin Team Finlandin parhaiden periaatteiden pohjalta; yhteistyössä Suomen Tokion kulttuuri-instituutin, Tekesin, VTT:n ja STUKin asiantuntemukseen nojautuen.

Sosiaalisen median hyödyntäminen kriisitilanteissa lisäkanavana on helposti ja yksinkertaisesti kopioitavissa oleva toimintamalli. Suomen Tokion suurlähetystön esimerkkiä voidaan hyödyntää muissakin yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Käsityksemme mukaan kokemuksesta on hyötyä myös yrityksille.

Selkeä johtaminen, viestinnän kytkeminen mukaan alusta lähtien, tilannekuvan arviointi yhteistyökumppanien kanssa sekä vuorovaikutuksen lisääminen kansalaisiin olivat tiivistettynä Japanin kokemuksesta saatu oppi.

Kansalaisten odotukset ovat nousseet sellaiselle tasolle, että emme valitettavasti pysty niitä kaikkia täyttämään. Ja vaikka olemme organisaationa paljon oppineet ja teemme kaiken minkä voimme paljon paremmin kuin 2004, niin ei UM olisi nytkään voinut pelastaa suomalaisia tsunamilta. Ja jos tällä Japanin tsunamilla olisi ollut lähes 200 suomalaista uhria, niin UM:ää olisi kohdeltu julkisuudessa aivan eri tavalla – riippumatta siitä miten hyvin olisimme onnistuneet omassa tehtävässämme.

Päätehtävämme on jakaa tietoa siitä, miten suomalaiset voivat itse auttaa itseään. Se korostaa viestinnän merkitystä. Tästä tiedonjakonäkökulmasta mm. perinteiset tiedotusvälineet eivät ole vastustaja, vaan yhteistyökumppani.

Lopuksi on vielä syytä korostaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi ulkoasiainhallinnon ja matkanjärjestäjien välinen yhteistyö on olennainen osa matkustusturvallisuuden kehittämistä. Haluamme kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita. Työ turvallisuuden hyväksi ei tule koskaan kokonaan valmiiksi. Sitä on kehitettävä jatkuvasti; yhdessä.

Kiitos – arigato!

 

 

Tämä dokumentti

Päivitetty 21.3.2012

Takaisin ylös