Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 21.3.2012

Suomen rakennerahasto-osaamista vietiin Twinning-hankkeella menestyksekkäästi Makedoniaan

Makedonia hyväksyttiin EU:n hakijamaaksi joulukuussa 2005 ja Suomi on johdonmukaisesti tukenut jäsenyysneuvotteluiden avaamista Makedonian kanssa.

Euroopan unioni tukee Makedonian jäsenyysvalmiuksien kehittämistä IPA-rahoituksella (Instrument for Pre-Accession Assistance). Makedonian vuosittainen liittymistuki on viime vuosina ollut noin 100 miljoonaa euroa - vuonna 2012 noin 105 miljoonaa euroa. Osa tästä IPA-rahoituksesta käytetään Makedonian hallinnon ja lainsäädännön kehittämiseen. Keskeinen väline eri hallinnon alojen uudistamisessa ja lainsäädännön kehittämisessä ovat yhteistyönä toteutettavat Twinning-hankkeet, joita Suomen viranomaiset voivat toteuttaa yhteistyössä paikallisen kollegaviranomaisen kanssa. Länsi-Balkanilla suomalainen asiantuntemus on ollut erittäin kysyttyä erityisesti Kroatiassa.  

Makedoniassa Suomella on tähän mennessä ollut kolme hanketta, joista kaksi on ilmanlaadun seurantaan liittyvää hanketta. Toinen näistä hankkeista on edelleen käynnissä yhteistyössä Itävallan kanssa ja Ilmatieteen laitos on ollut erittäin tyytyväinen hankeen etenemiseen. Hankeen aikana lisäarvoa on tuonut se, että Makedonian ja Kosovon välinen yhteistyö on tiivistynyt ilmanlaadun seurannassa.

Avoin ja läpinäkyvä yhteistyö takaa tuloksellisen hankkeen

Makedonian hankkeen päätösseminaarin osallistujiaHankkeen päätösseminaarin osallistujia: hankeasiantuntija Heidi Lempinen UM, osastopäällikkö Radica Koceva CFCD, alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa TEM, neuvotteleva virkamies Marikki Järvinen TEM

Työ- ja elinkeinoministeriö on yhteistyössä Liettuan ESFA:n (European Social Fund Agency) kanssa vienyt rakennerahastoasiantuntemusta Makedoniaan viime ja kuluneena vuonna. Twinning-hanke on juuri päättynyt, ja sen tavoitteena oli perehdyttää makedonialaisia Euroopan sosiaalirahaston käyttöönoton hallinnointiin: ”EU Support for the preparation of the country to manage the European Social Fund through implementation of the Human Resources Development Component of IPA Instrument”. Hankkeen tuloksiin ollaan erittäin tyytyväisiä niin Suomessa kuin Makedoniassa. Hankkeen päätösseminaariin osallistuneen työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaan mukaan tulosten saavuttamista on edesauttanut makedonialaisten vahva sitoutuminen hankkeeseen sekä avoin ja läpinäkyvä yhteistyö eri osapuolten välillä.

Hankkeen projektipäällikkönä toimineella, neuvottelevalla virkamiehellä Marikki Järvisellä, on vahva asiantuntemus Twinning-projektien toteuttamisesta jo vuoden 2004 laajentumiskierroksen maista. Järvinen on toteuttanut yhteensä 15 eri rakennerahastohanketta ja toteaa tämän viimeisen hankkeen olleen erityisen onnistunut. Hankkeen saajapuolena oli Makedonian valtionvarainministeriön lisäksi työ- ja sosiaaliministeriö sekä opetus- ja tiedeministeriö. Ministeriöiden hallinnollinen kapasiteetti lisääntyi hankkeen myötä, mutta lisähenkilökunnan tarve on silti suuri. Hankkeen aikana syntyi mittava määrä koulutusmateriaalia tulevaa käyttöä varten hankehallinnon eri vaiheisiin. Viranomaisyhteistyötä tulisi jatkossa kehittää sekä käytäntöjä rakennerahastojen hallinnassa yksinkertaistaa ja järkeistää. Tärkeintä on Järvisen mukaan kuitenkin ollut makedonialaisten halu oppia ja hän toivookin, että muutoksen siemen on nyt kylvetty.

Makedonialaisten mielestä hanke on monella tavalla auttanut heitä näkemään, että asiat voi tehdä toisinkin – vaihtoehtoja on olemassa. Twinning-hankkeissa tarkoitus ei ole jäsenmaan järjestelmän siirtäminen vastaanottavaan maahan, vaan parhaiden käytäntöjen soveltaminen tästä järjestelmästä. IPA-koordinaattori Nadica Kostoskan mukaan pieni, jatkuva muutos saa aikaan usein enemmän kuin yhtäkkiset, dramaattiset muutokset.

Osallistumisen hyödyt ovat molemminpuolisia

Makedoniassa sijaiseva Mavrovo. Kuva: UMHankkeen päätösseminaari pidettiin kauniissa vuoristokylässä, Mavrovossa. Kuva: UM

Paikan päällä, Skopjessa, hanketta päivittäin koordinoi Uudenmaan ELY-keskuksen rakennerahastoyksikön päällikkö, Kaija Kattelus-Sorlie. Hankkeeseen osallistui yhteensä kymmenen asiantuntijaa, joista kahdeksan Suomesta ja kaksi Liettuasta. Reilun vuoden aikana keskimäärin kaksi asiantuntijaa viikossa oli Kattelus-Sorlien lisäksi ohjaamassa työtä ministeriöissä. Hankkeen päätösseminaarissa, kauniissa vuoristokylässä, Mavrovossa, tunnelma oli suorastaan haikea yhteistyön päättymisen vuoksi. Hankkeen aikana syntyneillä kontakteilla ja verkostoilla on kuitenkin tärkeä merkityksensä jatkossakin.

Twinning-hankkeet eivät ole vain suomalaisen asiantuntemuksen vientiä, vaan vaikutukset ovat molemminpuolisia. Osallistuminen hankkeeseen kehittää asiantuntijoiden omaa osaamispääomaa ja siten kasvattaa koko osallistuvan viraston tieto- ja taitotasoa sekä kansainvälistä kokemusta. Lisäarvona on mahdollisuus testata oman viraston toiminnan ja käytäntöjen soveltamista erilaisessa toimintaympäristössä sekä kehittää omaa toimintaa saadun palautteen ja virikkeiden pohjalta. Twinning-hankkeet ovat yksi kanava virastojen kansainväliselle profiloitumiselle ja omaan kansainväliseen toimintaympäristöön vaikuttamiselle. Kansallisesta sekä EU:n näkökulmasta tärkeää on saada hankkeiden kautta laajentumisprosessissa mukana olevista maista konkreettista tietoa eri hallinnon aloilta poliittisen päätöksenteon tueksi. Edustustotkin ovat löytäneet Twinningin kahdenvälisiä suhteita täydentävänä ja edistävänä toimintana.  

Twinning-hankkeita toteutetaan myös EU:n naapuruuspolitiikan maissa. Twinningin rinnalla on saatavilla myös lyhytaikaisen asiantuntija-avun instrumentti Taiex (Technical Assistance and Information Exchange Instrument).

Lisää aiheesta:

EU:n laajentumis- ja naapuruushankkeet - Twinning ja TAIEX

Päivitetty 21.3.2012

Takaisin ylös