Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 16.12.2011 | Suomen suurlähetystö, Peking

Maailmassa ei toista valtiota jossa...

MongoliaKohti uutta tulevaisuutta

Maailmassa ei ole toista valtiota, missä talouskasvun uskotaan nousevan 15-20 prosenttiin vuodessa seuraavien vuosikymmenien ajan. Toisin kuin öljytuloillaan kasvavat autoritaariset Gulfin maat, Mongolia on kaivosteollisuuden ansiosta nouseva demokratia, jonka pääministeri Sukhbaatar Batbold haluaa nähdä kehittyvän Aasian uudeksi mallimaaksi.

Presidentti Tarja Halosen, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin ja suomalaisen liikemiesvaltuuskunnan elokuussa 2011 tekemä vierailu Ulaanbaatariin vahvistivat Suomen edellytyksiä osallistua Mongolian alkamassa olevaan kehitysprosessiin.

Samalla perinteiset käsitykset Mongoliasta on pakko siirtää syrjään.

Jättimäiset kaivoskoneet jylläävät Gobin tasankoja ja hiili- ja malmikuormat täyttävät rautatiet ja maatiet. Lisääntyvä vauraus näkyy pääkaupunki Ulaanbaatarin kaduilla, jotka ovat tupaten täynnä sekä vanhoja että uusia autoja. Pilvenpiirtäjiä nousee matalan ja nuhruisen, hieman venäläisilmeisen kaupungin keskelle.

Mongolian valtionkassaan kilisevät kupari-, hopea- ja kultaesiintymistä sekä hiilikaivoksista kertyvät tulot. Maan kymmenen suurimman mineraalivarannon arvo on nykyhinnoissa huikeat 2 800 miljardia dollaria, eli 420 kertaa suurempi kuin vuoden 2011 bruttokansantuote.

Vuodelle 2012 valmistellaan parhaillaan budjettia, jonka menopuoli on 70 prosenttia edellisvuotta suurempi. Aivan näin paljon tulot eivät kasva, vaan valtio ottaa lainoja investointien vauhdittamiseksi. Abu Dhabi Investment Council, Credit Suisse ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD ovat Mongolian rahoittajien joukossa.

Hallitus on teettänyt viisitoista suurta kehityssuunnitelmaa. Käytännössä lähes koko maan infrastruktuuri on rakennettava uudelleen – tai luoda nyt ensimmäisen kerran. Maanteitä aiotaan rakentaa 5 600 kilometriä ja erityisesti malminkuljetuksille välttämättömiä rautateitä yli 1 000 kilometriä. Luonnonvarojen kotimaista jalostusta varten halutaan pystyttää kuparisulattamo ja öljynjalostamo.

Suunnitelmat kattavat myös sosiaali- ja terveys- sekä opetussektorit. Vaikka lukutaito on 83 prosenttia, koulutetusta työvoimasta on pulaa. Tämän ohella maa- ja karjatalous halutaan saada tuottamaan nykyistä enemmän. Vain sadasosa maan pinta-alasta käytetään maatalouteen.

Suomella on Mongolian tarvitsemaa osaamista

Elokuussa vierailleeseen liikemiesvaltuuskuntaan osallistuivat Econetin, GTK:n, Kemiran, Konecranesin, Nokian, Normetin, Outotecin, Planmecan, Vaisalan ja Wallacin sekä Elinkeinoelämän keskusliiton edustajat.

Vierailu osoitti, että Suomella on paljonkin Mongolian tarvitsemaa osaamista. Yhteistyötä on joko aloitettu tai se on suunnitteilla metsäsektorilla, kaivosalalla ja porotaloudessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää kansanterveysyhteistyötä Mongolian kanssa, ja hyvän hallinnon ja oikeusjärjestelmän vahvistamista koskevasta hankkeesta on keskusteltu.

Vierailun aikana Mongolian geologisen keskuslaboratorion Suomen tuella uudistama laboratorio vihittiin käyttöön. Laitoksen kapasiteetti on hankkeen ansiosta lisääntynyt siinä määrin, että sen tulot ovat viisinkertaistuneet. Laitos toivookin hankkeelle jatkoa, jolla keskityttäisiin harvinaisten maametallien tutkimukseen. Mongoliassa maametalleja on ainakin kuutta lajia ja esiintymät ovat runsaita.

Valtteja meillä on muitakin. Suomi vie jo nyt paperia Mongoliaan Venäjän kautta. Kuljetusaika on kolme viikkoa, kun merirahti Keski-Euroopasta Kiinan kautta kestää yli kaksi kuukautta. Suomella on sama raideleveys kuin Venäjällä ja Mongoliassa. Mongolian ulkomaankaupan volyymin noustessa Suomi voisi hyvinkin toimia Euroopan logistiikkakeskuksena.

Lisäksi Suomessa osataan rakentaa myös talvioloissa. Mongoliassa rakennustyömaat seisovat nykyään suuren osan vuotta. Potentiaali on valtava.

Riskejä ja mahdollisuuksia syytä punnita

Mineraalien ja hiilen maailmanmarkkinahinnat määräävät Mongolian tulotason. Suurin osa nykyisestä ja tulevaisuuden viennistä suuntautuu Kiinaan. Nykynäkymän mukaan Kiinan talous pyörii vakaasti eikä kysyntä tule laskemaan. Varsinkin hiili käy kaupaksi, koska Kiina on maailman suurin energian kuluttaja.

Mongolian pyrkii uudistamaan hallintoaan ja oikeusjärjestelmäänsä sekä omaksumaan eurooppalaisia normeja. Toistaiseksi ulkomaiset yritykset ovat havainneet puutteita ja hankekilpailuja on arvosteltu läpinäkyvyyden puutteesta.

Pitkäkestoisia ongelmia Mongoliassa ovat korruptio, laaja harmaa talous ja sosiaaliset ongelmat. Etenkin kaikilla yhteiskunnan tasoilla esiintyvä korruptio on vakava ongelma ja viime vuosina tilanne on huonontunut. Transparency Internationalin korruptiota mittaavassa indeksissä Mongolia oli vuonna 2010 sijalla 116 yhdessä mm. Tansanian, Guyanan ja Vietnamin kanssa. Listassa on yhteensä 178 maata. Korruptioon liittyy myös sisäpiirien suosiminen. Vain 2,8 miljoonan asukkaan maata kerrotaan hallitsevan viitisentoista perhettä.

Demokratiassa turbulenssit ovat mahdollisia. Joka kehitysprosessissa tapahtuu epäonnistumisia ja epäkohdat synnyttävät vastarintaa, mitä populistipoliitikko voi käyttää hyväkseen. Sellainen saattaa vielä nousta esiin Mongoliassa. Tosin maan oppositio sai syyskuussa 2011 läksyn tarttuessaan hallituksen Oyu Tolgoin kuparikaivoksen ulkomaisten sijoittajien kanssa tekemään sopimukseen. Oppositio huomasi nopeasti, että maa on nykyään kansainvälisen huomion kohteena ja että puoluepoliittiset ylilyönnit voivat vahingoittaa kansantaloutta. Sopimus jäi voimaan sellaisenaan.

EU-maiden edustajien käydessä Ulaanbaatarissa marraskuun lopulla tarjoutui tilaisuus korkean tason poliittisiin ja taloudellisiin keskusteluihin. Edellä todettujen seikkojen lisäksi havaitsimme, että näin nopeasti kehittyvä maa saattaa tukehtua omaan kasvuunsa. Jo nyt inflaatio uhkaa nousta yli 10 prosentin ja talouden ylikuumenemista tulisi välttää. Lisäksi koko maahan ulottuvat infrastruktuurityöt on voitava hoitaa niin, etteivät työt estä normaalia elämää. Nimenomaan toiminnan jatkumisen kannalta pääkaupungin katuverkoston ja talojen uudelleenrakentaminen tulee olemaan haasteellista.

Joka tapauksessa Mongolian tarjoamat kaupalliset mahdollisuudet ovat ainutlaatuiset. Suomi on saanut jalkansa oven rakoon oikeaan aikaan. Finpron Pekingin toimisto voi auttaa tällä hetkellä yrityksiä Mongolian markkinoille menoon liittyvissä asioissa. Lisäksi Finpro on analysoimassa, mitä palveluita sen pitäisi pystyä tarjoamaan suomalaisyrityksille ja miten sen tulisi olla läsnä Mongolian markkinoilla. Ulaanbaatariin on hiljattain perustettu myös yksityinen kaupallinen yhteystoimisto Fincenter (fincenter@magicnet.mn).

Suomea pidetään Mongoliassa hyvänä kumppanina ja maidemme väliset poliittiset suhteet ovat erinomaiset. Mikäli maan taloudelliseen kehitykseen halutaan osallistua, oikea hetki on nyt.


Ingmar Ström
Ministerineuvos
Suomen suurlähetystö, Peking


 

 

 

Päivitetty 16.12.2011

Takaisin ylös