Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 21.11.2011 | Ulkoministeriön kehitysviestintä

Itäisen Himalajan valtiot sopivat ilmastoyhteistyöstä

Bhutan, Intia, Bangladesh ja Nepal allekirjoittivat lauantaina julistuksen, jolla ne pyrkivät turvaamaan energia-, vesi- ja ruokavarantonsa sekä säilyttämään luonnon monimuotoisuuden.

Neljä itäisen Himalajan valtiota, Bhutan, Intia, Bangladesh ja Nepal, ovat päässeet yhteisymmärrykseen alueellisesta yhteistyöstä. Yhteistyön on tarkoitus turvata alueen energia-, vesi- ja ruokavaroja sekä säilyttää Himalajan seudun rikas luonnon monimuotoisuus.

Bhutanin pääkaupungissa Thimphussa lauantaina allekirjoitettu julistus ei vielä luo konkreettisia toimenpiteitä, mutta se antaa puitteet valtioiden väliselle työlle ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden edessä. Himalajan alueella ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustetaan olevan huomattavia.

Suomen Intian-suurlähettilään Terhi Hakalan mukaan aloite on alueellisesti merkittävä.

”Julistus on konkreettinen osoitus siitä, että maat yhdessä selkeästi määrittelevät tarpeet tällä alueella ja jakavat vastuuta, mikä takaa sen, että prosessi lähtee liikkeelle”, suurlähettiläs Terhi Hakala toteaa.

Bhutanin ilmastokokouksen isäntänä toiminut Bhutanin pääministeri Jigme Thinley kättelee Intian delegaation johtajaa Tishya Chatterjeeta. Kuva: Olli MoilanenKokouksen isäntänä toiminut Bhutanin pääministeri Jigme Thinley kättelee Intian delegaation johtajaa Tishya Chatterjeeta. Taustalla ovat myös maidensa puolesta julistuksen allekirjoittaneet Bangladeshin ympäristöministeri Hasan Mahmud (vas.), Nepalin ympäristöministeri Hem Raj Tater ja Bhutanin maatalous- ja metsäministeri Pema Gyamtsho (oikealla kuvan reunassa). Kuvat: Olli Moilanen

Julistus korostaa kestävän kehityksen merkitystä

Intialla on vetovastuu ruokaturvasta, Nepal vetää energia-asioita, Bhutan keskittyy biodiversiteettiin ja Bangladesh veteen.

Puitesopimus määrittelee kullekin alueelle tärkeimmät yhteistyöpisteet. Näitä ovat muun muassa tiedon jakaminen jokaisella neljällä alueella, paremmin ilmasto-olosuhteita kestävien viljelylajikkeiden kehittäminen ja valtion rajojen ylittävien luonnonsuojelualueiden perustaminen.

Julistus korostaa kestävän kehityksen merkitystä ja sitä, että alueen maat eivät ole itse vastuussa ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta.

Lauantaina allekirjoitettu julistus on jatkoa Etelä-Aasian maiden yhteistyöjärjestön SAARCin puitteissa aloitetulle prosessille. Se liittyy luonnollisesti myös globaaleihin ilmastonmuutosneuvotteluihin.

Prosessi on vielä alkuvaiheessa, mutta Hakalan mukaan on merkittävää, että maat ovat päässeet alueelliseen yhteisymmärrykseen.

Suurlähettiläs Terhi Hakala keskustelee Thimphun kokouksessa EU:n Intian-delegaation ministerineuvoksen Robert Donkersin kanssa.. Kuva: Olli MoilanenSuurlähettiläs Terhi Hakala pitää neljän Himalajan maan yhteistyöaloitetta merkittävänä. Hakala keskustelee Thimphun kokouksessa EU:n Intian-delegaation ministerineuvoksen Robert Donkersin kanssa.

Ilmastonmuutos ei tunne valtioiden rajoja

Kokouksen isäntänä toiminut Bhutanin pääministeri Jigme Thinley korosti puheessaan kestävän kehityksen merkitystä ihmiskunnan kohtalonkysymyksenä ja vaati uutta taloudellista paradigmaa, joka ottaisi huomioon luonnon arvon. Thinleyn mukaan juuri nyt, kun maailmantalous yskii, on otollinen ajoitus koko talousjärjestelmän uudelleen miettimiselle.

”Kun luonnolta otetun velanmaksun aika tulee, IMF:n tai Maailmanpankin pelastuspaketit eivät auta”, pääministeri tiivisti.

Sopimuksen kätilöinnissä tärkeässä roolissa ollut Bhutanin maatalous- ja metsäministeri Pema Gyamtsho puolestaan muistutti, kuinka kaikki neljä maata ovat ekologisesti yhteenkietoutuneita.

”On erittäin järkevää, että olemme kokoontuneet etsimään ratkaisuja yhdessä. Ilmastonmuutos ei tunne valtioiden rajoja”, Gyamtsho sanoi.

Neljän Himalajan maan ilmastokokous järjestettiin Bhutanin pääkaupungissa Thimphussa 19. marraskuuta.

Olli Moilanen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka osallistui Bhutanin ilmastokokoukseen. Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.

Suomella aktiivinen rooli Himalajalla

Suomi on rahoittanut Himalajan alueella ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä ohjelmia muun muassa Suomen WWF:n sekä ilmatieteenlaitoksen kautta. Nepalissa on lisäksi isoja kahdenvälisiä ohjelmia.

WWF on yksi teknisistä kumppaneista, joilta valtiot pyysivät asiantuntija-apua Thimphussa allekirjoitetun julistuksen taustaksi. WWF toimi asiantuntijana biodiversiteettiasioissa. Vesiasioissa asiantuntijana toimi puolestaan Himalajan alueella toimiva vuoristoalueiden tutkimukseen keskittyvä ICIMOD, energia-asioissa YK:n kehitysohjelma UNDP ja ruokaturva-asioissa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO.

 

Takaisin ylös