Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 10.11.2011

Libanonin kohtalona maantiede

Kolumni on julkaistu viikolla 42/2011 Pohjois-Suomen maakuntalehdissä.

Jo muinaiset foinikialaiset löysivät Libanonin sijainniltaan ja luonnonoloiltaan hyväksi asuinmaaksi. Siellä oli kaikkea, mitä kauppiaskansa tarvitsi hyvään elämään: pääsy merelle, seetripuuta laivanrakennukseen, hedelmälliset pellot ja kukkulat viininviljelyyn, ihanteellinen ilmasto kesät talvet.

Niin on yhä, mutta paljon on tapahtunut Libanonissa muinaisten foinikialaisten jälkeen kolmen vuosituhannen aikana. Välimeren rantamaa on ollut sittemmin houkutteleva kohde lukuisille ulkovalloille. Sen ovat valloittaneet aikoinaan, assyrialaiset, babylonialaiset, persialaiset, roomalaiset, arabit, turkkilaiset ja viimeksi ranskalaiset ennen Libanonin itsenäistymistä vuonna 1943.

Jollakin valtiolla voi siis olla liian hyvä sijainti. Poliittinen maantiede on koitunut Libanonin kohtaloksi myös sen itsenäisyyden aikana.

Vuodesta 1948 lähtien libanonilaisten elämään ovat vaikuttaneet eniten lähinaapureina israelilaiset, syyrialaiset ja palestiinalaiset. Nämä naapurit vaikuttavat nytkin eniten jopa Libanonin ulkosuhteisiin ja turvallisuuteen.

Eniten turvattomuutta libanonilaisille on koitunut naapuruudesta Israelin kanssa. Kun arabimaat vastasivat Israelin perustamiseen 1948 sodalla, Libanon osallistui siihen. Sen jälkeen maiden suhteet ovat olleet vain aseleposopimuksen varassa. Sekin on rikkoutunut monta kertaa, viimeksi kesäsodassa 2006.

Jo vuoden 1948 sodan seurauksena jopa satatuhatta palestiinalaista tuli ja jäi pakolaisiksi Libanoniin. Myöhemmin heitä on tullut lisää niin, että palestiinalaisia elää Libanonissa nykyisin jo 400 000, noin puolet leirioloissa.

Palestiinalaisten poliittinen ja aseellinen toiminta Libanonissa laukaisi tapahtumain kulun, josta ajauduttiin tuhoisaan sisällissotaan viideksitoista vuodeksi 1975 – 90. Siinä ainakin 150 000 libanonilaista sai surmansa ja satoja tuhansia pakeni ulkomaille.

Sisällissota houkutteli Libanonin taistelukentille kolme ulkovaltaa: Syyrian, Israelin ja Iranin. Näistä vain Syyrialla oli jonkinlainen kutsu tulla mukaan selkkausta rauhoittamaan.

Erikoisin poliittinen ja sotilaallinen toimija Libanonissa on Hizbollah, Iranin lahja libanonilaisille. Tämän Jumalan puolueen sotureita lähetettiin Iranista Libanoniin 1980-luvulla taistelemaan Libanonin shiialaisten riveissä. Paljon sotureita tuli jäädäkseen Levantin maahan.

Myös syyrialaiset tulivat Libanoniin vuonna 1976 lähes jäädäkseen. Sisällissota onnistuttiin lopettamaan ulkovaltojen välitysavulla vuonna 1990, mutta Syyrian johto jätti maahan jopa 40 000 sotilasta omatekoisiksi ”rauhanturvaajiksi”. Sotilaiden perässä ja suojeluksessa Libanoniin tuli töihin ja asumaankin paljon muita syyrialaisia, enimmillään satoja tuhansia.

Vasta vuonna 2005 poliittisten olojen muututtua Libanonissa ja sen lähialueilla Syyrian sotaväki vetäytyi pois Libanonista. Samalla Syyrian valtiojohdon ote Libanonin asiain hoidosta löystyi, muttei ole vieläkään kokonaan loppunut.

Nyt libanonilaisten suurimpia pelkoja on, että Syyrian selkkaus voi levitä aseellisiksi taisteluiksi myös Libanonin puolelle. Jos selkkaus täällä pahenee, se on mahdollista.

Vesa Jaakola

Kirjoittaja on ulkoministeriön lähetystöneuvos.

Päivitetty 10.11.2011

Takaisin ylös