Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 12.9.2011

Töissä UM:ssä: Jyrki, tietoyhteiskuntaneuvonantaja

Mitä tekee ulkoministeriön tietoyhteiskuntaneuvonantaja? Kysytäänpä tehtävään kolmen vuoden työvapaalta palanneelta Jyrki Pulkkiselta.

”Tiede, teknologia ja innovaatiot värittävät tietoyhteiskuntaneuvonantajan työtä. Avustan ulkoministeriön alueosastoja, jotka toteuttavat kehitysyhteistyötä. Ne tarvitsevat neuvoja kehitysyhteistyöhankkeiden valmistelun eri vaiheissa”, hän kertoo.

Toinen keskeinen tehtävä on auttaa koko ministeriötä ja valtioneuvostoa kehityspolitiikan luomisessa tietoyhteiskuntateemaan liittyen.

”Toimin usein myös Suomen kasvona kehitysmaita koskevissa tietoyhteiskuntakysymyksissä maailmalla”, Pulkkinen kuvaa työnsä kolmatta osa-aluetta.

Hän työskentelee kehityspoliittisen osaston toimialapolitiikan yksikössä, joka muun muassa antaa asiantuntijapalveluita kehitysyhteistyötä hoitaville osastoille ja yksiköille.

Tietoyhteiskuntaneuvonantaja Jyrki Pulkkinen, kuva: Marja-Leena KultanenTietoyhteiskunta- ja innovaatiosektori on tuonut uusia toimijoita kehityspolitiikkaan, Jyrki Pulkkinen sanoo. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Miksi ulkoministeriössä on tietoyhteiskuntaneuvonantaja?

”Nämä kysymykset nousivat osaksi kehityspolitiikkaa YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksien yhteydessä 2000-luvun puolivälissä”, kertoo työnsä 2004 aloittanut neuvonantaja.

Elokuun 2011 alussa ulkoministeriöön kansainvälisistä tehtävistä palanneen Pulkkisen työpäivät täyttyvät kumppanimaissa meneillään olevien hankkeiden asioissa. Tietoyhteiskuntaan liittyvien hankkeiden määrä on kasvanut viime vuosien aikana.

”Vietnamissa on juuri arvioitu iso hanke. Seuraan mitä arvioinnissa tulee esille ja miten se vaikuttaa jatkon suunnitteluun. Myös toisessa kumppanimaassa on käynnistymässä evaluointi.”

Pulkkinen osallistuu myös oman alansa kehitysyhteistyöhankkeiden valmisteluun ja avustaa kilpailutuksessa esimerkiksi sparraamalla asiantuntijatehtävien määrittelyjä.

”Työ on paljolti palavereja, keskusteluja ja sen arviointia, miten paras asiantuntemus tällä alalla saadaan käyttöön”, hän kuvaa.

Neuvonantajan työhön kuuluu vino pino dokumentteja. Suuri osa niistä liittyy Pulkkisen mukaan hankevalmisteluun ja kansainvälisten järjestöjen toimintaan. 

Hankkeiden toteutusta seurataan myös yhteistyömaihin tehtävillä matkoilla.

Uusia toimijoita kehityspolitiikkaan

Tietoyhteiskunta- ja innovaatiosektori on tuonut uusia toimijoita kehityspolitiikan pariin, Pulkkinen korostaa. Mukaan on saatu korkean teknologian toimijoita, joiden asiantuntemus on erittäin kysyttyä niin Suomessa kuin maailmallakin.

"Toivottavasti hankkeiden kautta saadaan uusia, innovatiivisia toimintamalleja, jotta yhteistyömaat pystyvät kehittämään talouttaan ja yhteiskuntaansa eteenpäin”, hän toivoo. ”Uusia mahdollisuuksia nuorille, työllisyyttä ja koulutusmahdollisuuksia tarvitaan siellä.” 

Sektori tuo Pulkkisen mukaan uuden toivon paremmasta, ei vain mietitä ankeutta ja tuodaan uutta näkökulmaa kehitysmaan arkeen ja toimintaan.

Menestystarinoista myönteistä otetta

”Menestystarinoita on olemassa maailmalla, ihmisiä jotka ovat pystyneet murtamaan köyhyyden kahleet”, hän muistuttaa. ”Tulee vaan systemaattisesti kehittää osaamista ja rakentaa sille pohjalle yhteiskuntaa niin julkishallintoa kuin yksityissektoria.”

Kehityspolitiikkaa koskevassa keskustelussa on Pulkkisesta liian usein masentava ote.

”Tällä sektorilla on positiivista toimintaa. Jos menee slummeihin ja katsoo mitä ihmiset haluavat, tajuaa että koulutus on keskeinen osaamisyhteiskunnan rakentajana. Köyhät tahtovat koulutusta ja haluavat käyttää tietotekniikkaa. He näkevät sen vaikuttavan suoraan elinolosuhteisiin ja työllistymiseen. ”

Paluu ison viraston arkeen ei ole sujunut mutkitta.

”Vaikea tulla ison laivan kansipojaksi, kun on ollut pienen laivan kipparina”, hän kuvaa siirtymistä kehitysmaiden tietoyhteiskuntaosaamista kehittävän kansainvälisen GESCI-järjestön toimitusjohtajan tehtävästä takaisin kehityspoliittiselle osastolle. Työskentely oman organisaation ulkopuolella tuo kuitenkin Pulkkisen mielestä uutta oppia ja kokemusta, joka hyödyttää kaikkia osapuolia.

”Neuvonantajan työ ei ole koko elämänura, eikä sitä voi ajatella tekevänsä loppuikäänsä. Se antaa kuitenkin mahdollisuuden työskennellä kehityskysymysten parissa ja asua Suomessa ”, Pulkkinen sanoo.

Tällä hetkellä Suomessa työskentely on tärkeää perhesyistä. ”Vaimoni on opettaja ja halusi tulla takaisin Suomeen töihin. Kehitysyhteistyössä ja UM:n tehtävissä tasapainoillaan usein puolisojen työn välillä.”

Paluu Suomeen osuu kiinnostavaan vaiheeseen, kun uuden hallituksen kehityspoliittista ohjelmaa luodaan.

Teksti: Marja-Leena Kultanen

Töissä UM:ssä -sarjassa kerrotaan ministeriössä Katajanokalla ja ulkomaanedustustoissa maailmalla työskentelevien ihmisten arjesta.

Päivitetty 12.9.2011

Takaisin ylös