Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 5.9.2011

EU-maat suomalaisin silmin: Slovenia - Suomen linjoilla

Suomi on Slovenialle mallimaa. Myös EU-asioissa. Suomi koetaan kooltaan sellaiseksi, että pienen Slovenian on helppoa siihen samaistua. Slovenian suunnitellessa EU-jäsenyysneuvotteluidensa yhteydessä EU-asioiden valmistelujärjestelmäänsä katsoivat he kertomansa mukaan mallia Ranskasta ja Suomesta. Lopulta päädyttiin kopioimaan Suomen malli, koska tämä koettiin Ranskan järjestelmää joustavammaksi. Toki on mahdollista, että tämä tarina kerrotaan ranskalaisille hieman eri tavalla.

Slovenia irtautui Jugoslaviasta ja itsenäistyi kesäkuussa 1991. Itsenäistymisjulistusta seurasi lyhyt 10-päivän sota, joka ei jättänyt samanlaisia syviä arpia kuin naapurimaissa. Slovenia oli jo Jugoslavian aikana selvästi vaurain ja teollistunein osavaltio. Slovenian osavaltiossa asui vain 8 prosenttia  Jugoslavian liittotasavallan kansalaisista, mutta alueella tuotettiin yli 25 prosenttia koko Jugoslavian BKT:sta. Teollisen edistyksellisyyden osoittaa myös se, että muutamat yritykset onnistuivat vaikeassa itsenäistymistä seuranneessa siirtymässä suunnitelmataloudesta markkinatalouteen, joista esimerkkeinä suksitehdas Elan, suomalaisen UPO:n pari vuotta sitten ostanut kodinkoneita valmistava Gorenje sekä menestyneet lääkealan yritykset.

Slovenia on johdonmukaisesti itsenäisyytensä aikana pyrkinyt ja päässyt keskeisin länsimaisiin ytimiin. Maa liittyi EU:hun ja Natoon vuonna 2004, euroon vuonna 2007 ja viime vuonna OECD:hen. Juuri 20-vuotista itsenäisyyttä juhlistaneessa maassa onkin nyt uuden pohdinnan paikka. Kun asetetut tavoitteet ovat täyttyneet ja keskeisiin kerhoihin on päästy, on seuraavaksi mietittävä ,mitä asioita Sloveniaa haluaa niissä ajaa ja edistää.

Määrääkö nyt Beograd vai Bryssel

Slovenia on pyrkinyt Suomen tavoin olemaan niin sanottu. hyvä oppilas EU:ssa ja direktiivien täytäntöönpanoaste on korkea. EU:n suosio kansalaisten keskuudessa on yleiseurooppalaisen trendin mukaisesti laskenut selvästi, joskin se on vielä EU:n keskitason yläpuolella. Paikallisen komission edustuston virkamies totesi minulle häntä huolestuttavan se, että ihmisten suussa on vanha sanonta ”Beograd määrää”, muuntunut muotoon ”Bryssel määrää”.

Rajakiista Kroatian kanssa murensi hieman hyväntahtoisuutta Sloveniaa kohtaan Brysselissä ja samalla maan ja kansalaisten positiivisuutta EU:ta kohtaan. Slovenialle jäi tunne siitä, että se pienenä maana jäi vaille tukea ja ymmärtämystä samalla, kun ymmärtämystä kyllä riittää suurempien jäsenmaiden ajaessa härskisti omia kahdenvälisiä etujaan. Brysselissä taas EU-jäsenmaiden piirissä lienee syntynyt tiettyä turhautumista sen suhteen, että Slovenia sekoitti kahdenvälisen asian jäsenyysneuvotteluihin. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Rajakiistassa päästiin yhteisymmärrykseen ratkaisumallista, ja Kroatian jäsenyysneuvottelutkin päättyivät onnellisesti.

Mistä Balkan alkaa

Slovenialla on hieman kärjistäen kolme keskeistä prioriteettia EU:ssa: Länsi-Balkan, Länsi-Balkan ja Länsi-Balkan. Tässä yhteydessä on tärkeätä huomioida, ettei Slovenia missään nimessä katso itse olevansa balkanilainen maa, vaan on ehdottomasti sitä mieltä, että maa on keskieurooppalainen ja Balkan alkaa omalta Kroatian vastaiselta rajaltaan. Suomalainen, joka tällaiseen väittelyyn erehtyy, saa myös nopeasti kuulla kehotuksen tarkistaa kartasta kumpi maista oikein sijaitsee idempänä. Jos saman kysymyksen esittää Wienissä tai Zagrebissa, huomaa nopeasti, että Balkan on liikkuvaa käsite.

On luonnollista, että pienen maan pitää keskittää rajalliset resurssinsa ja tarmonsa erityisesti sille tärkeisiin kysymyksiin. Tätä kautta pystytään toki myös luomaan kuva rakentavasta kumppanista, kun kansallisten intressien ulkopuolisissa kysymyksissä voidaan edetä komission ja EU:n jäsenmaiden enemmistön mukana. Toisaalta on todettava, että Slovenia on kokoonsa nähden erittäin aktiivinen ulkopoliittinen toimija. Tällä hetkellä sekä presidentti, pääministeri että ulkoministeri ovat ulkopolitiikasta kiinnostuneita ja osaavia. Slovenian suosituin poliitikko, presidentti Danilo Türk, tuntee entisenä YK:n apulaispääsihteerinä YK:n hyvin ja nauttii kansainvälistä arvostusta.

Slovenia on Suomelle helppo kumppani

Tarkasteltaessa Suomen ja Slovenian linjauksia ja näkemyksiä EU-kysymyksiä huomaa nopeasti niiden hämmästyttävän samankaltaisuuden. Linjamme ovat jopa lähes identtiset useassa kysymyksessä. Olemme molemmat laajentumisen kannattajia ajatuksella, että liittyminen voi tapahtua, kun jäsenyyskriteerit täyttyvät. Maataloudessa meillä on maantieteellistä ja rakenteellisista syistä hyvin samankaltaiset näkemykset ja intressit. Asiansa hyvin hoitaneina euromaina meillä on myös yhteneväinen näkemys rahoitusasioissa, kuten myös pitkälti esimerkiksi oikeus- ja sisäasioissa, sekä institutionaalisissa kysymyksissä.

Slovenia toimi EU:n puheenjohtajana ensimmäisenä uusista jäsenmaista kevätkauden 2008. Puheenjohtajuus oli pienelle maalle resurssimielessä valtava haaste, josta se selvisi teknisesti hyvin. Puheenjohtajuutta leimaisivat Länsi-Balkan-painotteisuus ja substanssivarovaisuus.

Suomen ja Slovenian samankaltaiset yhteiskunnalliset, sosiaaliset ja taloudelliset rakenteet, arvot ja tavoitteet ovat luontevana syynä sille, että Suomen ja Slovenian EU-kannat ovat usein yhteneväiset ja kumppanuuden löytäminen helppoa.  Johtuen osin ehkä maantieteellisestä etäisyydestä, mutta mahdollisesti myös Slovenian varsin matalasta profiloitumisesta, tuppaa tämä ehkä välillä meiltä unohtumaan. Slovenia on kuitenkin hyvä pitää mielessä hakiessamme tukea ja kumppaneita ajamillemme asioille EU:ssa. Hyviä kumppaneita kun ei koskaan voi olla liikaa.

Ville Cantell toimii va. asiainhoitajana Suomen Ljubljanan-suurlähetystössä.Ville Cantell
Kirjoittaja toimii va. asiainhoitajana Suomen Ljubljanan-suurlähetystössä

Kolumni on osa sarjaa, jossa Suomen EU-maissa työskentelevät suurlähettiläät tarkastelevat asemamaansa suhdetta EU:hun suomalaisesta näkökulmasta.

 

 

 

 

Päivitetty 15.9.2011

Takaisin ylös