Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 20.7.2011

Töissä UM:ssä: Irma, ylikielenkääntäjä

Irma Talonen on työskennellyt ulkoministeriön palveluksessa yli 20 vuotta. Ylikielenkääntäjän työ on itsenäistä, mutta edellyttää yhteistyötä useiden tahojen kanssa. Hän keskittyy asiakirjojen kääntämiseen suomesta englannin kielelle ja englanniksi kirjoitettujen tekstien tarkastamiseen. Vieraskieliset tekstit toimivat maan ja ministeriön käyntikorttina, Irma Talonen uskoo.

Kuka olet ja mitä teet työksesi?

Olen Irma Talonen ja työskentelen ylikielenkääntäjän virassa ulkoministeriön hallintopalvelujen tietohallintoyksikössä. Olen niin sanottu koko talon kääntäjä, mikä merkitsee, että käännöstehtäviä tulee UM:n oikeuspalvelua lukuun ottamatta kaikilta osastoilta, johto mukaan lukien, ja jossain määrin myös edustustoista.

Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Pääasiallisia työtehtäväni ovat asiakirjojen kääntäminen suomesta englannin kielelle ja suoraan englanniksi kirjoitettujen tekstien kielentarkastus. Erittäin harvoin käännöksiä tulee suomennettavaksi, mutta luonnollisesti myös suomentaminen kuuluu tehtäviin tarpeen mukaan. Minuun otetaan yhteyttä myös muissa englannin tai suomen kieleen liittyvissä kysymyksissä.

Ulkoasiainministeriössä ei ole erikseen kieliin keskittyvää yksikköä, vaan kääntäjät toimivat eri osastoilla. Virkamiehet ottavat minuun yhteyttä suoraan, kun tarvitsevat käännöstä tai kielentarkastusta tai haluavat konsultoida kielen ammattilaista jossakin ilmaisuun liittyvässä asiassa. Sovimme työn aikataulusta, mahdollisesta tausta-aineistosta ja yhteyshenkilöistä. On erittäin tärkeä tietää työn mahdollisesta määräajasta, koska töitä on yleensä jonossa ja ne täytyy hoitaa tärkeys- ja kiireellisyysjärjestyksessä.

Minun kauttani kulkee vain murto-osa talon englanninkielisistä teksteistä, mutta työmäärä lisääntyy jatkuvasti. Tärkeimpiä yhteistyötahojani ovat talon muut virkamiehet ja muiden ministeriöiden kääntäjät. Osallistun aktiivisesti ministeriöiden kieliasiantuntijoiden yhteistyöverkoston toimintaan ja olen mukana myös Euroopan valtioiden käännöspalvelujen järjestön Human Resources -työryhmässä.

Miten työsi vaikuttaa suomalaisten elämään?

Kieli on yhteistyön ja vuorovaikutuksen väline. Tekstit leviävät ympäri maailmaa ja käännöksiä tai niiden osia saatetaan lainata uusiin teksteihin. Valtionhallinnon tason teksteissä ja asiakirjoissa on välttämätöntä huolehtia mahdollisimman hyvin siitä, että terminologia on kohdallaan ja ettei synny väärinkäsityksiä tai väärän tulkinnan vaaraa.

Irma Talonen pitää itsekuria ja tarkkuutta vaativasta työstään. Kuva: Eero Irma Talonen pitää itsekuria ja tarkkuutta vaativasta työstään. Kuva: Eero Kuosmanen 

Pyrin omalta osaltani vaikuttamaan siihen, että ilmaisu olisi mahdollisimman selkeää. Vieraskieliset tekstit toimivat ikään kuin maan ja ministeriön käyntikorttina; tyylikäs ja huoliteltu teksti herättää luottamusta ja parantaa yhteistyön edellytyksiä. Yksikin väärä sana, prepositio, artikkeli tai väärin tulkittu lause voi vaikuttaa moneen asiaan. Kääntäjän osuus huomataan usein vasta sitten, jos hän on tehnyt virheen.

Mikä on juuri nyt ajankohtaista työssäsi?

Viime viikkoina työn alla on ollut muun muassa erään edustuston puolivuotisraportin kielentarkastus, maahantulolupia koskevien tekstien päivityksiä, eri vähemmistöryhmiin ja syrjäytymiseen liittyviä tekstejä, ja tulossa olevan strategiatekstien työstämistä yhdessä virkamiesten kanssa.

Miksi teet tätä työtä?

Kielenkääntäjän työ on sisällöllisesti vaihtelevaa ja haasteellista. Työ on yksinäistä ja itsenäistä, mutta samalla edellyttää toimivaa yhteistyötä hyvin moniin eri tahoihin.

Opiskelin yliopistossa englantilaista ja romaanista filologiaa, kasvatustiedettä ja tiedotusoppia enkä siis ole alun perin tähdännyt kielenkääntäjäksi. Ennen ministeriöön tuloani toimin koulutuspäällikön sijaisena yksityisessä kieliopistossa.

Olen siis koulutukseltani filosofian maisteri, mutta aineyhdistelmäni tukee hyvin kielenkääntäjän työtä ulkoasiainhallinnossa. Kääntäjän on hyvä olla utelias ja kiinnostunut mitä erilaisimmista asioista. Luonteelleni sopii tarkkuutta ja itsekuria vaativa työ.

Miten työsi ulkoministeriössä on sopinut perheellesi?

Kielenkääntäjä on erityisvirkamies eikä siten yleensä siirry Suomen ulkomaan edustustoihin, joten työ ministeriössä ei ole erityisesti vaikuttanut perhe-elämääni. Tulin UM:n palvelukseen syksyllä 1987 ja vuodesta 1992 lähtien olen tehnyt etätyötä. Meillä on kaksospojat ja tytär ja etätyö tuli ajankohtaiseksi, kun pojat menivät 90-luvulla kouluun. Järjestely on osoittautunut niin toimivaksi, että olen tehnyt etätyötä kohta 20 vuotta.


Kuinka työskentely ministeriössä on urasi aikana muuttunut?

Tietotekniikka on muuttanut kääntäjän työtä todella paljon. Kun tulin ministeriöön 80-luvun lopulla, käytössä oli vielä tavallinen kirjoituskone korjausnauhoineen. Vaikka nykyään on monenlaisia teknisiä apuvälineitä, työtä on silti entistä enemmän.

Suhtautuminen kieleen on myös muuttunut: ihmiset tiedostavat paremmin kielen ja ilmaisun merkityksen ja esimerkiksi selkeästä virkakielestä puhutaan paljon. Vaatimus selkeästä ilmaisusta on maailmanlaajuinen ilmiö eli vaikeaselkoisista teksteistä puhutaan kaikkialla kielestä riippumatta.

Mitä vielä haluaisit sanoa suomalaisille?

Kiinnittäkää huomiota siihen, miten asiat ilmaistaan. Vaatikaa sellaisia tekstejä, joiden sisältö on ymmärrettävää, koska se on kaikkien etu.

 

Töissä UM:ssä -sarjassa kerrotaan ministeriössä Katajanokalla ja ulkomaanedustustoissa maailmalla työskentelevien ihmisten arjesta.

 

Päivitetty 21.7.2011

Takaisin ylös