Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 18.7.2011

EU-maat suomalaisin silmin: Tshekki - ei halua EU:n häiriköksi

Tshekki halusi todistaa läntisyyttää 1990-luvulla liittymällä Euroopan unioniin. Kansan suhde EU:hun on ollut sittemmin ristiriitainen. Viime aikoina Tshekki on petrannut EU-poliittiikkaansa. Euroon maalla ei kuitenkaan ole tällä hetkellä intoa lähteä mukaan.

NATO- ja EU-jäsenyyksien toteuduttua Tshekissä alkoi yhä meneillään oleva maan ulkopolitiikan tavoitteiden uudelleen määrittely. Ulkopolitiikan perussuunnasta aiemmin vallinneen yhteisymmärryksen sijaan keskeisimmät poliittiset toimijat, presidentti ja hallitus yhtäältä sekä oikeisto ja vasemmisto toisaalta, ovat viime vuosina olleet hyvin eri linjoilla niin transatlanttisten suhteiden ja Venäjän kuin myös maan EU-politiikan suhteen. EU on jäänyt tshekeille jossain määrin etäiseksi ja lähtökohtaisesti skeptiset tshekit ovat suhtautuneet varautuneesti myös EU:hun.

Aivan viime aikoina on Tshekin EU-politiikassa kuitenkin ollut havaittavissa muutosta. Tshekki on alkanut suhtautua EU:hun rakentavammin. EU on vähitellen tulossa sille yhä tärkeämmäksi vaikuttamisvälineeksi ja se etsii myös aiempaa aktiivisemmin partnereita ja koalitioita. Tshekki mukailee usein EU-politiikassaan Saksan kantoja. Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että maan tulee harjoittaa itsetietoista, aktiivista ja selkeää EU-politiikkaa ja hallitus pyrkiikin kehittämään ja selkeyttämään ristiriitaista EU-politiikkaa. Ulkoministeri Schwarzenbergin mukaan Tshekin ei pidä olla häirikkö unionissa.

90-luvulla tavoitteena läntisyyden todistaminen

Tshekissä vallitsi 1990-luvun alkuvuosista lähtien yhteisymmärrys ulkopolitiikan keskeisimmistä tavoitteista. Kommunisteja lukuun ottamatta kaikki puolueet kannattivat ”paluuta Eurooppaan”. Ulkopolitiikan keskeisimmäksi strategiaksi asetettiin liittyminen Euroopan unioniin, NATOon ja kaikkiin keskeisiin läntisiin instituutioihin. Nämä tavoitteet saavutettiin, mutta arvostelijoiden mukaan etusijalle asetettu Tshekin ”läntisyyden” todistaminen johti maan ulkosuhteiden muiden osa-alueiden kuten alueellisen yhteistyön ja idänpolitiikan laiminlyöntiin.

Tshekin nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu itsetietoisen, aktiivisen ja selkeän EU-politiikan harjoittaminen. Kuva:EUTshekin nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu itsetietoisen, aktiivisen ja selkeän EU-politiikan harjoittaminen. Kuva: EU

Tshekin NATO- ja EU-jäsenyyden toteuduttua alkoi yhä meneillään oleva maan ulkopolitiikan tavoitteiden uudelleen määrittely. Ulkopolitiikan perussuunnasta aiemmin vallinneen yhteisymmärryksen sijaan keskeisimmät poliittiset toimijat ovat viime vuosina olleet hyvin eri linjoilla niin transatlanttisten suhteiden ja Venäjän kuin myös maan EU-politiikan suhteen.

Puoluepoliittisista kiistoista huolimatta myös jatkuvuutta takaavia yhteisiä ulkopoliittisia teemoja on löytynyt. Puoluerajat ylittävinä tavoitteina ovat muun muassa Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyyden tukeminen, EU:n naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden hanke sekä demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen.

Tshekki EU:n jäsenenä

Tshekki liittyi Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004. Kansanäänestyksessä 77,3 % kansalaisista äänesti EU-jäsenyyden puolesta. Tehtyjen tutkimusten mukaan suhtautuminen Euroopan unioniin on sittemmin ollut Tshekissä ristiriitaista. Toisaalta suuri osa tshekeistä katsoo, että EU:lla on päätäntävaltaa liian monella osa-alueilla, eikä Tshekin etuja oteta tarpeeksi huomioon unionissa. Toisaalta taas huomattava osa tshekeistä luottaa unioniin ja sen instituutioihin ja katsoo maan hyötyneen EU-jäsenyydestä. Kouriintuntuvin esimerkki EU:n tuomasta hyödystä on epäilemättä Schengen. Myös useat unionin yhteisistä politiikka-aloista kuten yhteinen maahanmuutto - sekä puolustuspolitiikka saavat Tshekissä huomattavaa kannatusta.

Tshekki toimi EU:n puheenjohtajamaana alkuvuoden 2009. Puheenjohtajuuden teemana oli ”Esteetön Eurooppa” ja puheenjohtajuusohjelman keskeisimpinä aiheina kolme E:tä (Economy, Energy and Europe in the World). Julkisuudessa usein toistettu arvio Tshekin puheenjohtajuuskaudesta oli, että järjestelyt ja virkamiehet onnistuivat, mutta poliitikot tekivät virheitä. Topolanekin johtaman hallituksen kaatuminen kesken puheenjohtajuuskauden herätti huolta ja häpeää maan ulkoisesta maineesta. Virkamieshallitus kuitenkin hoiti puheenjohtajuuden kunnialla loppuun. Tshekin puheenjohtajuuskauden tärkeimmiksi saavutuksiksi voidaan lukea energia-asiat, itäisen kumppanuuden hanke ja yksimielisyys taloudellisen protektionismin torjumisesta.

EU-jäsenyydellä on ollut myönteinen vaikutus Tshekin talouteen. Kuva: EUEU-jäsenyydellä on ollut myönteinen vaikutus Tshekin talouteen. Kuva: EU

Tshekki sai mainetta, joskin kyseenalaista, myös Lissabonin sopimuksen ratifioinnin yhteydessä. Tshekin parlamentin molemmat kamarit hyväksyivät Lissabonin sopimuksen keväällä 2009. Sopimuksen vastustajana tunnettu presidentti Klaus suostui kuitenkin vahvistamaan sopimuksen ratifioinnin allekirjoituksellaan - viimeisenä EU:ssa - vasta 3. marraskuuta 2009 saatuaan sopimuksen alaviitteeseen Tshekille poikkeuksen EU:n perusoikeuskirjasta ja maan perustuslakituomioistuimelta parikin lausuntoa, joiden mukaan sopimus ei ole ristiriidassa Tshekin perustuslain kanssa. Seuraavan EU:n laajentumista koskevan sopimuksen ratifioinnin yhteydessä hallitus pyrkii pitämään kiinni saamastaan poikkeuksesta.

Tshekin entinen pääministeri ja EU-komissaari Spidla sanoo Tshekin toimivan tehottomasti EU:ssa. Spidlan mukaan Tshekiltä puuttuu kansallinen EU-suunnitelma. Se näkee EU-työn pakollisena pahana eikä mahdollisuutena. Spidlan mukaan Tshekin asemaa EU:ssa heikentää myös monella äänellä puhuminen.

Suhde EU:hun parantunut

EU onkin jäänyt tshekeille jossain määrin etäiseksi ja EU-politiikalle on ollut leimallista skeptinen suhtautuminen unioniin. EU:n toiminnan pelätään rajoittavan Tshekin kansallista päätäntävaltaa. Presidentti Klaus on tähdentänyt parlamentille, että EU-lainsäädäntöön tulee suhtautua kriittisesti kansallista etua ajatellen. Schengeniin liittyminen vuonna 2007 osoitti tshekeille kuitenkin EU:n konkreettisen merkityksen matkustusvapauden toteutuessa. Työvoiman liikkuvuutta koskeneet, nyt päättyneet rajoitukset etenkin Saksan ja Itävallan osalta ovat myös vaikuttaneet Tshekkien suhtautumiseen unionia kohtaan.

Tshekin nykyiseen keskusta-oikeistolaisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että maan tulee harjoittaa itsetietoista, aktiivista ja selkeää EU-politiikkaa. Uuteen hallitukseen ei kuitenkaan ole nimitetty Eurooppa-ministeriä eikä EU-valtiosihteeriä EU-politiikan koordinaatiosta käytävän kiistan takia. Kiistaa EU-koordinaation sijainnista ja vastuusta ei ole ratkaistu, eikä ratkaistane Necasin hallituskaudella. Ulkoministeri Schwarzenbergin mukaan Tshekin ei pidä olla häirikkö unionissa.

Viime aikoina onkin ollut havaittavissa jonkinlaista muutosta Tshekin EU-politiikassa ja se on alkanut suhtautua rakentavammin EU:hun. EU on tullut Tshekille yhä tärkeämmäksi vaikuttamisvälineeksi ja se etsii myös aiempaa aktiivisemmin partnereita ja koalitioita. Hallitus on pyrkinyt aktivoimaan ja selkeyttämään maan ristiriitaista EU-politiikkaa; EU:n yhdentymistä eivät hallitus eikä presidentti kuitenkaan halua syventää, kansallinen päätäntävalta on Tshekille edelleen tärkeä arvo.

Euro ei kiinnosta Tshekkiä nyt

Tshekin seitsemän vuoden EU-jäsenyydellä on ollut maalle myönteistä vaikutusta varsinkin talouskehityksessä. Viime vuosina Tshekki on ollut EU-alueen nopeimmin kasvavia talouksia. Ennen globaalin talouskriisin alkamista Tshekin BKT:n kasvu vuosina 2004 - 2007 oli korkea, 5-7,6 %. Talouskasvun vetureina ovat pitkään toimineet ulkomaisten yritysten omistamat tuotantolaitokset, erityisesti autotehtaat.

Suomi kiinnostaa Tshekkiä mallimaana esimerkiksi koulutuksen, tutkimuksen ja energia- ja teknologiayhteistyön saralla. Kuva:EUSuomi kiinnostaa Tshekkiä mallimaana esimerkiksi koulutuksen, tutkimuksen ja energia- ja teknologiayhteistyön saralla. Kuva: EU

Valtio on onnistunut houkuttelemaan runsaasti ulkomaisia sijoituksia ja suorien ulkomaisten investointien määrä on ollut Keski-Euroopan kärkiluokkaa. Vuonna 2010 Tshekki ohitti Viron eniten ulkomaisia investointeja per capita vuosina 1990 - 2010 saaneena uutena EU-maana. Erityisesti saksalaiset, itävaltalaiset ja hollantilaiset ovat olleet aktiivisia sijoittajia. Ulkomaisista investoinneista yli puolet suuntautuu nykyisin palvelualoille sekä rahoitussektorille ja kauppaan. Tshekki sai EU:lta vuonna 2010 n. 3,3 mrd € ja maksoi sille lähes 1,5 mrd €, joten maa on yhä nettosaaja. Enemmistö tshekeistä katsoo maansa hyötyneen EU-jäsenyydestään taloudellisesti, joskin pitää unionia lähinnä eliitin hankkeena.

Euron käyttöönotto on Tshekissä viivästynyt huolimatta teollisuuden toiveista ja talouskriisi lykkäsi prosessia edelleen. Kiinnostus euron käyttöönottoon on mielipidetutkimusten mukaan selvästi laskenut euroalueen kriisin seurauksena. Tshekeistä lähes 80 % vastustaa nykyisin euron käyttöönottamista. Tshekki täyttää jo kaikki euroalueeseen liittymisen edellytykset paitsi budjettivajetta koskevan. Se tulee vuonna 2013 täyttämään myös budjettivajetta koskevan konvergenssikriteerin (3 % BKT:sta) edellyttäen, että nykyisen hallituksen talouspoliittiset tavoitteet toteutuvat. Tshekin asenne euroon nykytilanteessa on ”wait and see”. Euron käyttöönotolle ei siis ole asetettu aikataulua ja euroon siirtymisen arvioidaan tapahtuvan aikaisintaan vuonna 2016 tai 2017.

Suhteet ulkomaihin

Yhdysvallat ja NATO ovat perinteisesti keskeisellä sijalla Tshekin ulkopolitiikassa. Tshekki kuuluu niihin EU-maihin, jotka voimakkaimmin korostavat transatlanttisten suhteiden merkitystä. Tshekki luottaa turvallisuudessaan voimakkaasti NATOon, mutta toivoo siltä aluepuolustussuunnittelua ja lisää konkretiaa turvallisuustakuihin. Tshekin ammattiarmeijan keskeisimmäksi tavoitteeksi on määritelty alueellinen puolustus NATOn tuella ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttäminen osallistumalla pääasiassa rauhanturvatoimintaan sekä pelastus- ja humanitaariseen työhön. Sotilaallisessa kriisinhallinnassa selkeä painopiste on NATOn johtamissa operaatioissa. Tshekki on vetäytymässä KFORista ja Obaman Afganistan-strategian muutoksen seurauksena lähiaikoina myös ISAFista.

Tshekki harjoittaa alueellista yhteistyötä Visegard-ryhmän puitteissa yhdessä Slovakian, Unkarin ja Puolan kanssa. EU:n myötä yhteistyö on saanut uutta tuulta purjeisiin. Tshekki otti 1.heinäkuuta 2011 vetääkseen vuoden mittaisen V4-puheenjohtajuuden, jonka aikana myös vietetään Visegrad- yhteistyön 20. vuosijuhlaa. Vuoden 2011 EU-puheenjohtajuuksista puolestaan vastaavat Unkari ja Puola. Tshekki katsoo V4-puheenjohtajuusohjelmassaan ”Innovative Visegrad” eri puheenjohtajuuksien ajoittumisen V4-maille kuvastavan niiden jatkuvaa tukea yhtenäiselle Euroopalle, alueen merkityksen kasvua Euroopassa sekä Keski-Euroopan sisäisen koheesion vahvistumista.

Tshekin suhteet EU-naapureihin - erityisesti entiseen ”maakumppaniin” Slovakiaan - ovat erinomaiset ja suhteiden verkosto laaja ja monipuolinen. Yhteistyö suurimman investoijan ja kauppakumppanin Saksan kanssa on varsinkin talouselämän puolella tiivistä. Jonkin verran suhteiden kehittymiseen ovat heijastuneet menneisyyteen liittyvät korvauskysymykset. Suhteissa Itävaltaan Etelä-Tshekissä sijaitseva Temelinin ydinvoimala ja ns. Benesin asetukset ovat edelleen vaikeita kysymyksiä. Välit Puolan kanssa ovat nykyisin hyvät ja tiiviit.

EU muodostaa keskeisen viitekehyksen myös Suomen ja Tshekin suhteissa. EU:ssa mailla on useita yhteisiä kiinnostuksenkohteita kuten EU:n laajentuminen, itäinen kumppanuus, suhteet Länsi-Balkaniin, ulkosuhdehallinnon kehittäminen, kriisinhallintatyö sekä ympäristö- ja energiaturvallisuuskysymykset. EU2020-strategiassa Tshekin odotukset ovat samat kuin Suomella. Menopolitiikkojen priorisoinnissa Tshekin näkemykset ovat myös lähellä Suomea. Lisäarvo ja kustannustehokkuus varainkäytössä ovat keskeisiä tekijöitä. Kahdenvälisissä suhteissa Suomea pidetään monessa suhteessa mallimaana. Tshekkiä kiinnostavat erityisesti Suomen koulutus- ja tutkimuspolitiikka sekä energia- ja teknologiayhteistyö.

Hiltunen-ToivioPäivi Hiltunen-Toivio

Kirjoittaja toimii Suomen Tshekin suurlähetystön suurlähettiläänä

 

Kolumni on osa sarjaa, jossa Suomen EU-maissa työskentelevät suurlähettiläät tarkastelevat asemamaansa suhdetta EU:hun suomalaisesta näkökulmasta.

  •  

Päivitetty 21.7.2011

Takaisin ylös