Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Uutiset, 7.7.2011

EU-maat suomalaisin silmin: Puola - EU-puheenjohtajamaa

Miksi näin tylsä otsikko? Minulla oli mielessä muitakin määreitä: entinen kaalimaa, erilaisempi kuin erilaiset maat, historian riepottama, suuri merinaapurimme, kulttuurin suurvalta ja niin edespäin. Puolasta on vaikeampaa kirjoittaa neutraalein otsikoin kuin värikkäin ilmaisuin. Siksi on mukavaa vaihtelua käyttää rutiinititteliä. Tässä artikkelissa painottuvat juuri alkaneeseen EU-puheenjohtajuuteen liittyvät asiat. Jos minun olisi pitänyt kirjoittaa viime viikonlopusta, otsikko olisi kuulunut: ” Puolan maanteillä sai pitkänä viikonloppuna surmansa 70 ihmistä, loukkaantui 650, poliisi sai kiinni 2794 rattijuoppoa - mistä tämä meno johtuu?”. Syitä olisi löytynyt monelta suunnalta. Puola ei ole tylsä mistään perspektiivistä.

Puola_1_465Puola aloitti puolivuotisen EU-puheenjohtajuuskautensa ilotulituksella. Kuva:Lehtikuva/AFP/Wojtek RadwanskiPuola aloitti puolivuotisen EU-puheenjohtajuuskautensa ilotulituksella. Kuva:Lehtikuva/AFP/Wojtek Radwanski

Puolan värikkyys tulee näkymään myös puheenjohtajuuskauden otsikoissa – ainakin sen omalla maaperällä. Puheenjohtajuuteen on ladattu monenlaisia paineita niin maan sisältä kuin ulkoakin päin. Prioriteetteja on hiottu kauan ja valmisteluihin on satsattu paljon. Myös epävirallisia EU-kokouksia järjestetään maassa poikkeuksellisen monta kauden aikana. Ei voi välttyä siltä vaikutelmalta, että suuri osa tästä spektaakkelista palvelee myös kotimaisia tarpeita, koska parlamenttivaalit pidetään lokakuussa.

Innokas ja sitoutunut EU-jäsen

Euroopan unionin jäsenyys on hyvin tärkeä asia Puolalle ja puolalaisille. Jäsenyyttä tukee. noin 80 prosenttia väestöstä eikä maassa ole jäsenyyskriittisiä puolueita. Esimerkiksi mittavat rakenne- ja maataloustuet ovat olleet Puolalle olennaisen tärkeitä. Maa on tälläkin hetkellä suuri rakennustyömaa, ja laman aikainen talouden hyvä tilanne perustuu pitkälti kotimarkkinoiden vilkkauteen ja EU-tukiin. Puolalaiset ovat myös hyvin tehokkaasti hyödyntäneet vapaan liikkumisen mahdollisuudet unionissa. Heitä on runsaasti muissa EU-maissa. Jostakin syystä puolalaiset eivät ole juuri innostuneet Suomesta. Mutta kiinnostuksen puute on molemminpuolista: ehkä Maltallakin asuu enemmän suomalaisia kuin täällä.

Puola on siis innokas ja sitoutunut EU-jäsen. Silti sen maineessa on parantamisen varaa. Se on koettu hankalana ja liian kansallismielisenä EU-kumppanina. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että erityisesti vielä Kaczynskin veljesten valtakaudella Puola suhtautui erittäin epäluuloisesti niin Venäjään kuin Saksaan ja oli varauksellinen unionin kehittämiseen. Unioni oli pääasiallisesti taloudellinen turva, NATO tärkeä turvallisuustae ja USA ensisijainen poliittinen liittolainen.

Puola_3_465Euroopan unionin jäsenyys on Puolalle tärkeä asia, mutta sillä on maineessaan EU-kumppanina parantamisen varaa. Kuva: EUEuroopan unionin jäsenyys on Puolalle tärkeä asia, mutta sillä on maineessaan EU-kumppanina parantamisen varaa. Kuva: EU

Tilanne on muutamassa vuodessa muuttunut paljon. Politiikan painopistettä on siirretty Eurooppaan, suhteet Venäjään ovat normalisoituneet ja Saksa tunnustetaan olennaisena kauppakumppanina ja keskeisenä EU-partnerina. Mutta koviin historiakokemuksiin perustuvat, syvällä olevat epäluulot eivät tietenkään ole kokonaan hälvenneet. Se näkyy esimerkiksi herkkyytenä Saksan ja Venäjän yhteistyöhankkeisiin, kuten Nord Stream -kaasuputkeen. Hanketta on täällä verrattu Molotov-Ribbentrop -sopimukseen.

Puheenjohtajuuden haasteet

Puolan päättäjät ovat hyvin tietoisia siitä, että maata ei vielä kaikilta osin mielletä luotettavaksi EU-kumppanina. Sen vuoksi hallituksen keskeisenä puheenjohtajuustavoitteena on vahvistaa maan imagoa ja painoarvoa. Puola haluaa hoitaa puheenjohtajuuden niin, että sen asema on nykyistä arvostetumpi kauden jälkeen. Pääministeri Tusk totesi äskettäisessä haastattelussaan, ettei puheenjohtajuus ole oikea aika omien intressien ajamiseen. Monet keskeiset asiat – kuten vaikkapa tulevien budjettiraamien valmistelu – tulevat puheenjohtajamaalle annettuina. Puolalla on kuitenkin omiakin prioriteetteja, joista keskeisenä mainitaan Itäisen kumppanuuden ohjelman toimeenpano. Suuri kysymysmerkki on se, millaisen varjon Euroopan rahoitusongelmat lopulta luovat kaiken toiminnan ylle, vai voidaanko lähikuukausina palata normaalimpaan päiväjärjestykseen.

Puheenjohtajuus-kausi on Puolalle näytön paikka. Kuva: Lehtikuva/AFP/ Piotr HawalejPuheenjohtajuus-kausi on Puolalle näytön paikka. Kuva: Lehtikuva/AFP/ Piotr Hawalej

Entä kipupisteet? Naapurimaa Tšekin esimerkki on saanut monet epäilemään, että parlamenttivaalit häiritsevät Puolan puheenjohtajuutta. Hallitus suhtautuu epäilyihin rauhallisesti. Sen asema on vakaa, eikä unionissa ole juuri tällä hetkellä esillä asioita, jotka muuttaisivat asetelmaa puheenjohtajuuden vuoksi. Kiistellyimmät vaaliteemat kuten eläkeuudistus ja epäonnistuminen teiden rakentamisessa liittyvät vain välillisesti unioniin. Taustalla luuraa tavallisille kansalaisille puheenjohtajuutta tärkeämpi tapahtuma: Euro-2012-jalkapalloturnaus.

EU:n tämän hetken suurin ongelma, talouskriisi ja sen edellyttämät tukipaketit ei ole ollut Puolassa vaikea sisäpoliittinen keskustelunaihe. On koettu, ettei se suoranaisesti kosketa euroalueen ulkopuolisia maita. Hyvä taloudellinen tilanne on myös ruokkinut tätä turvallisuuden tunnetta. Vaaleissa voi aina tulla yllätyksiä, mutta merkittävä voimasuhteiden muutos ei näytä tällä hetkellä todennäköiseltä.

Puolalla on myös vaikeuksia sopeutua unionin ympäristöpoliittisiin tavoitteisiin hiiliriippuvuudestaan johtuen. Tämä ilmeni konkreettisesti hiljattain, kun se ainoana EU-maana vastusti unionin päästötavoitteiden tiukentamista. Energiayhteistyö on Puolalle myös erittäin tärkeä aihe, mutta se ei halua, että ympäristötavoitteet sanelevat puitteet yhteisen energiapolitiikan kehittämiselle. Keskeisimpiä pidemmän aikavälin asioita ovat koheesio- ja maataloustuet. Ne ovat maalle ”elämän ja kuoleman” kysymyksiä, joita koskevissa neuvotteluissa Puola ei varmasti tule olemaan helppo kumppani.

Suomella ja Puolalla yhteistyöpotentiaalia

Suomen ja Puolan EU-yhteistyössä ei ole ongelmia kuten on tapana sanoa, kun ei ole mitään erityisen mairittelevaa kerrottavaa. Itsekritiikkiä voi esittää siitä, ettei Puolaa vielä meillä mielletä suurena EU-maana, jonka painoarvo unionissa kasvaa.

Puolalaisnäkökulmasta Suomi taas on luokan pieni hymypoikapatsaan saaja, jolta voi joskus pyytää apua kotitehtävien teossa. Historian ennakkoluulot painavat siis vielä hieman molempia, mutta ne ovat hälvenemässä. Puolan EU-puheenjohtajuus tiivistää väkisinkin yhteyksiä eri tasoilla ja luo pohjaa aikaisempaa paremmalle yhteistyölle ja tiiviimmälle kanssakäymiselle. Mailla on paljon yhteistyöpotentiaalia ja yhteistä kokemuspohjaa esimerkiksi idänsuhteiden alueella.


Vesa_HimanenVesa Himanen

Kirjoittaja on Suomen Puolan suurlähetystön suurlähettiläs
 

 

 

 

 

Kolumni on osa sarjaa, jossa Suomen EU-maissa työskentelevät suurlähettiläät tarkastelevat asemamaansa suhdetta EU:hun suomalaisesta näkökulmasta.

Päivitetty 7.7.2011

Takaisin ylös