Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Uutiset, 1.7.2011

EU-maat suomalaisin silmin: Unkari – entistä unkarilaisempi

Unkarin ensimmäinen EU-puheenjohtajakausi on juuri loppunut, ja on aika yrittää vetää ensimmäiset johtopäätökset siitä, mitä puheenjohtajuuden aikana oikein tapahtui. Ensimmäinen EU-puheenjohtajuus on varmasti jokaiselle valtiolle se erityisen merkittävä. Se on kerta, jolloin kiinnostus niin kotimaassa kuin muissa jäsenvaltioissa on korkeimmillaan, ja se on hetki, jossa maan EU-osaaminen mitataan ja neuvottelutaidot punnitaan.

Unkari lähti ensimmäiselle EU:n puheenjohtajuuskaudelleen haastavassa tilanteessa, jossa hallitus oli juuri vaihtunut. Kuva: EUUnkari lähti ensimmäiselle EU:n puheenjohtajuuskaudelleen haastavassa tilanteessa, jossa hallitus oli juuri vaihtunut. Kuva: EU

Unkarin EU-puheenjohtajuuden alkulähtökohta oli haastava. Vain kuusi kuukautta ennen puheenjohtajuuden alkua vaalien seurauksena Unkarin hallitus vaihtui, ja ideologiansa mukaisesti hallitus teki merkittävät henkilöstövaihdokset jo olemassa olevaan valmistelukoneistoon. Kokeneet, vuosia mukana olleet henkilöt vaihdettiin uusiin, nuoriin ja innokkaisiin toimijoihin.

Hallituksen ministerijoukko päätettiin sisäpoliittisista syistä johtuen pitää poikkeuksellisen pienenä. Hallituksessa on yhteensä vain kahdeksan substanssiministeriä, mikä luonnollisesti teki neuvostojen johtamisen haastavaksi ja johti valtiosihteereiden määräaikaiseen puheenjohtajuuskauden kestävään nimittämiseen nuoremmiksi ministereiksi. Lisäksi Fideszin Eurooppa-politiikan sisältö oli jäänyt läheisellekin tarkkailijalle epäselväksi Fideszin vuoden 2009 europarlamenttivaalivoitosta huolimatta. EP-vaalivoitto saavutettiin puhtaasti sisäpoliittisilla kysymyksillä puuttumatta oikeastaan lainkaan Eurooppa-politiikkaan. Tätä kuvaavat ehkä viime vaalien vaalikampanjoiden tunnukset: eurovaaleissa 2009 Fidesz innosti äänestäjiä sloganilla ”Nyt riittää!”, ja vuoden 2010 parlamenttivaaleissa teemana oli ”Nyt on aika!”.

Puheenjohtajuuden haasteiden lisäksi Unkarissa lähdettiin ajamaan myös kunnianhimoisia sisäpoliittisia uudistuksia. Kuva: EUPuheenjohtajuuden haasteiden lisäksi Unkarissa lähdettiin ajamaan myös kunnianhimoisia sisäpoliittisia uudistuksia. Kuva: EU

Unkarin EU-puheenjohtajuus ei oikeastaan olisi voinut saada huonompaa alkua kuin mitä se sai Unkarin juuri ennen vuoden vaihdetta hyväksymän medialain valloittaessa kansainvälisen median sekä myös useiden maiden hallitusten huomion ja asettaessa varjon koko Unkarin uudelle poliittiselle kulttuurille sekä pääministeri Orbánin johtaman Fidesz-hallituksen politiikan sisällölle. Sekä kansainvälisen median että eräiden jäsenvaltioiden, kuten Saksan, Ranskan, Iso-Britannian ja Luxemburgin, hallitusten edustajien vahvat reaktiot medialakiin olivat Unkarin hallitukselle shokki, ja vei aikansa ennen kuin hallitus kykeni vastatoimiin.

Hallituksen reaktio oli Orbánin politikointitavalle tyypillisen konfrontatiivinen. Kaikki esitetty kritiikki tyrmättiin aiheettomana, ja Unkarissa vastaavia kriittisiä kantoja esittäneitä henkilöitä syyllistettiin kansallisen edun vaarantamisesta. Komission puuttuminen asiaan johti kuitenkin lain eräisiin teknisiin muutoksiin, jotka Unkarin parlamentti viipymättä hyväksyi ja pyrki sekä onnistuikin saamaan asian pois päiväjärjestyksestä.

Puheenjohtajuuden lisäksi sisäpoliittisia uudistuksia

Medialain aiheuttaman kriisin seurauksena Unkari päätti tehostaa voimakkaasti omaa kommunikaatiotaan uhraamatta kuitenkaan päättämiään poliittisia tavoitteita. Pääministeri Orbánin julkituomana tavoitteena on ollut ja on edelleen Unkarin peruuttamaton muuttaminen hänen vaaleissa saamansa kahden kolmasosan parlamenttienemmistön turvin. Orbán haluaa rakentaa unkarilaisempaa Unkaria, jota voi myös kuvata vaikkapa sanoilla heteronormatiivinen ja konservatiivis-populistis-nationalistinen. Toisin kuin yleensä puheenjohtajuuksien aikana Orbán asetti Unkarille kunnianhimoisen EU-puheenjohtajuuden lisäksi myös kunnianhimoisen sisäpoliittisen agendan.

Puheenjohtajuuden aikana Unkariin säädettiin uusi perustuslaki, alettiin säätää perustuslakia tukevia määräenemmistölakeja, jotka koskettavat mm. Unkarin parlamentin budjettivaltaa sekä oikeuslaitoksen riippumattomuutta, hyväksyttiin talouden kriisiverot, joiden seurauksena Unkarissa on Euroopan korkein pankkivero sekä erilliset verot teleyhtiölle, energiayhtiöille ja kauppaketjuille, ja lisäksi hallitus päätti kansallistaa yksityiset eläkevarat budjettivajeensa korjaamiseksi. Normaalin puheenjohtajuustyön haasteiden lisäksi Unkarin karismaattinen ulkoministeri János Martonyi joutui säännöllisin väliajoin korjaamaan tai täsmentämään pääministeri Orbánin kotimaassaan antamia ja kotimaan äänestäjille tarkoitettuja värikkäitä lausuntoja esimerkiksi siitä, että Unkari ei enää koskaan ota määräyksiä vastaan Moskovasta eikä tule ottamaan niitä Brysselistäkään.

Rutiinien hoitoa ja yllättäviä käänteitä maailmalla

Lissabonin sopimuksen voimaantulon ja sitä seuranneen kiertävän puheenjohtajan roolin muuttumisen seurauksena pääministeri Orbán veti hyvin nopeasti johtopäätöksen siitä, että hänelle puheenjohtajuudessa ei ole erityistä roolia eikä myöskään erityistä saavutettavaa. Koko puheenjohtajuuden ajan onkin näkynyt, että pääministerin sydän on ollut jossain muualla kuin puheenjohtajuusvankkureiden vetämisessä. Orbán on kuitenkin kiistatta hoitanut kaikki velvoitteensa hyvin, ja Unkari on tehnyt määrätietoista ja kiitosta ansaitsevaa työtä muun muassa EU:n lainsäädäntötyön koordinaatiossa.

Unkari voi luovuttaa puheenjohtajuuden eteenpäin tyytyväisenä suoritukseensa. Kuva: EUUnkari voi luovuttaa puheenjohtajuuden eteenpäin tyytyväisenä suoritukseensa. Kuva: EU

Unkarin voikin sanoa hoitaneen puheenjohtajuutensa teknisesti hyvin. Puheenjohtajuus oli yhdistelmä nuorta innokkuutta ja jäljelle jääneiden vanhempien virkamiesten kokemuksen tuomaa varmuutta. Unkari sisäisti puheenjohtajuuden merkityksen niin tarkkaan, että koko puheenjohtajuuden ajan Unkarin kansallisten kantojen esille saaminen oli lähes mahdotonta. Puheenjohtaja palveli aidosti ja antaumuksella sovittelijan roolissa EU:n yhteistä etua.

Kuten aina puheenjohtajuuksissa, ei ohjelma vaan tapahtumat oli se, joka tekee puheenjohtajuuden. Unkari sai omalle kuusikuukautiskaudelleen riittävästi yllättäviä tapahtumia. Arabialueen kansannousut, Libyan konflikti, Japanin tsunami ja ydinkatastrofi sekä yhä jatkuva Euroopan talouskriisi ovat kaikki tekijöitä, joilla oli syvällinen vaikutus puheenjohtajuuden sisältöön. Unkari vastasi näihin haasteisiin hyvin toimivaltansa ja EU:n yhteisen työjärjestyksen mukaisesti.

Erityisesti Libyan osalta Unkari sai kiitosta pitämällä oman suurlähetystönsä koko EU:n ja jopa Yhdysvaltain yhteyspisteenä keskellä avointa aseellista konfliktia. Unkari ansaitsee myös täyden tunnustuksen sinnikkyydestään saada EU:n talouspolitiikan koordinaation tehostamista koskevan lainsäädäntöpaketin hyväksytyksi sekä ylläpitää EU:n laajentumisperspektiiviä saattamalla Kroatian EU:n jäseneksi. Unkarin pysyvimmiksi saavutuksiksi voidaan myös laskea EU:n ensimmäinen yhteinen Tonava-strategia sekä romani-strategia.

Puheenjohtajuus päätökseen kunnialla

Nyt kun Unkari luovutti puheenjohtajuuden vastuun ja velvoitteet sen omasta mielestä kaikkein läheisimmälle ja tärkeimmälle EU-kumppanille sekä historialliselle liittolaiselle Puolalle, uskon, että se saattoi tehdä sen huojentuneella mielellä, mutta myös tyytyväisenä siitä, että selvisi koetuksesta kunnialla. Vaalien jälkeisen muutoksen ja murroksen läpikäynyt ja yhä edelleen jatkuvassa muutoksessa oleva hallintokoneisto hoiti tehtävänsä hyvin. Vastanimitetyt ministerit ja valtiosihteerit hoitivat velvollisuutensa kunnialla, antaumuksella ja ylitsevuotavalla vieraanvaraisuudella.

Unkari halusi laajentaa mielikuvaa itsestänsä, ja siinä se mielestäni myös onnistui. Tämä ei välttämättä tapahtunut vain hallituksen toivomalla tavalla, mutta kiinnostus Unkaria ja sen erikoista poliittista tilannetta kohtaan oli varmasti normaaleja puheenjohtajuuksia suurempi. Unohtaa ei pidä myöskään sitä, että puheenjohtajuuden rinnalla Unkarissa tehtiin sen lähihistorian suurimpia sisäpoliittisia päätöksiä kuten uuden perustuslain laatiminen, keskus- ja aluehallintojärjestelmän uusimisen käynnistäminen sekä kansalliseen talouskriisiin vastaaminen omintakeisella, mutta ainakin toistaiseksi menestyksekkäällä talouspolitiikalla.

Millaisen roolin Unkari ja ennen kaikkea pääministeri Orbán puheenjohtajuuden jälkeen ottavat, on ehkäpä se kiinnostavin kysymys. Jatkaako ja voimistaako Orbán EU-skeptistä, nationalistista retoriikkaansa, jolle Unkarin kansallinen etu ja hänen Fidesz-puolueensa menestys ovat keskeisiä tavoitteita ja jolle kaikki muu poliittinen toiminta on alisteista, vai johtiko puheenjohtajuus siihen, että EU-pääministerien joukkoon on kasvanut ja kypsynyt yksi uusi vahva eurooppalainen vastuunkantaja?

Jari VilenJari Vilén

Kirjoittaja toimii suurlähettiläänä Suomen Budapestin-suurlähetystössä.
 

 

Kolumni on osa sarjaa, jossa Suomen EU-maissa työskentelevät suurlähettiläät tarkastelevat asemamaansa suhdetta EU:hun suomalaisesta näkökulmasta.

Päivitetty 1.7.2011

Takaisin ylös