Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Uutiset, 29.6.2011 | Suomen suurlähetystö, Bukarest

Romania euroon 2015?

Euroon liittyminen on Romanialle valtava haaste mutta silti näkyvissä oleva tavoite. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on nostaa kilpailukyky muiden euromaiden tasolle.

Romania on epäilijöistä huolimatta pitäytynyt tavoitteessaan liittyä euroon vuoteen 2015 mennessä. Ensimmäiset valmistelut on aloitettu jo vuonna 2007. Maaliskuussa 2010 euroon liittymistä varten perustettu komitea on analysoinut Romanian kykyjä täyttää vaadittavia ehtoja, opiskellut muiden euromaiden esimerkkejä sekä perehtynyt EU-talouden hallintotavan kehitykseen.

Romanialla on silti paljon tehtävää vaadittavien kriteereiden täyttämisessä. Toki kehitystäkin on tapahtunut. IMF:n kanssa laadittu valtionvelan leikkausohjelma, julkisten instituutioiden palkkojen leikkaus 25%:lla, julkishallinnon työntekijöiden irtisanomiset 15%:lla sekä ALV:n korottaminen 19 prosentista 24:ään ovat kaikki yhdessä tuoneet ryhtiä Romanian talouteen. Toisaalta nimenomaan ALV:n korotus nosti inflaation EU:n korkeimmalle tasolle (vuosittainen inflaatio toukokuussa 8,5%). Sen odotetaan laskevan kuitenkin heinäkuusta 2011 eteenpäin.

Kilpailukyky ja ulkomaiset sijoitukset maassa

Yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada Romanian kilpailukyky muiden euromaiden tasolle. Sitä ei helpota se, että maan vientivetoinen teollisuusrakenne on kokenut viime vuosina muutoksia. Koneteollisuus on edelleen ylivoimainen ykkönen. Sen sijaan aiemmin kukoistanut tekstiiliteollisuus on kutistunut ja siirtynyt viimeisen viiden vuoden aikana halvempiin maihin kuten Kiinaan.

Romania on menettänyt jatkuvasti ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta. Vuonna 2010 ulkomaiset suorat sijoitukset laskivat peräti 25,6 %. Samaan aikaan BKT laski toiseksi eniten euromaissa (BKT:n rakenne on silti kestävällä pohjalla) ja työntekijöiden määrä kutistui 250 tuhannella, ollen yhteensä 4,1 miljoonaa. Huonoista tunnusluvuista huolimatta vienti kasvoi 28.2 % ja teollisuuden tuotanto 17 %.

Ulkomailla työskentelevät takaisin Romaniaan

Taatakseen kilpailukyvyn parantumisen, Romania toivoo uuden työlainsäädännön kitkevän rehottavan harmaan talouden. Toinen tärkeä ratkaistava asia koske ulkomailla työskenteleviä romanialaisia (yhteensä 2.2 miljoonaa), jotka asuvat pääasiassa Italiassa tai Espanjassa.

Soros Foundationin teettämän tutkimuksen mukaan suurin osa ulkomailla työskentelevistä ovat halukkaita palaamaan takaisin kotimaahansa. He ansaitsevat keskimäärin vuodessa 20 000 euroa, joista lähettävät osan rahoista sukulaisille Romaniaan (yhteensä 2.8 miljardia euroa vuodessa). Keskimäärin he säästävät 9000 euroa vuodessa, jotta voisivat tulevaisuudessa ostaa asunnon Romaniasta.

Ongelma on se, ettei Romanialla ole tarjota paluumuuttajille koulutuksen mukaista työtä (pääasiassa rakennus- ja hoitosektoreilta). Edes kotimaahansa takaisin haikailevat työntekijät eivät tiedä tätä ongelmaa. Siksi on alettava miettiä, miten ulkomailta kotiin palaavat voidaan uudelleenkouluttaa.

Häämöttävä tavoite kirkkammaaksi

Kuinka realistista Romanian euroon liittyminen vuoteen 2015 mennessä sitten on?  Liittyminen ei  pelkästään vaadi järjestelmän muutosta vaan myös asenteiden ja kulttuurin muuttamista. Nyt tarvitaan myös pitkäjänteisyyttä, sillä poliitikkojen keskittymiskyky kestää vain neljä vuotta kerrallaan.

Esimerkkimaaksi voisi asettaa Saksan, jossa kuri ja järjestys ovat olleet yhteiskunnan kulmakiviä vuosisatoja. On havainnollistettu, että siinä missä saksalainen lähtee sunnuntaina klo 21 sänkyynsä keräämään voimia työviikkoa varten, romanialainen ottaa kitaransa ja aloittaa juhlimisen.
 

Päivitetty 29.6.2011

Takaisin ylös