Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 22.6.2011

EU-maat suomalaisin silmin: Slovakia - kulttuurin kehdosta integroituneen Euroopan ytimeen

Slovakialla on ollut rikas mutta 1900-luvulla myös vaikea historia: Itävalta-Unkarin kulttuuriperinnöstä Tshekkoslovakian takamaaksi. Euroopan uuden arkkitehtuurin muotoutuminen samettivallankumouksen seurauksena loi myös edellytykset sille, että monien yllätykseksi Slovakia itsenäistyi ilman kansanäänestystä vuoden 1993 alusta. Se pyrki aggressiivisesti integroitumaan Eurooppaan ja länteen säilyttäen hyvät suhteet samalla naapurustoon ja muun muassa Venäjään. EU:iin ja Natoon liityttiin 2004, Schengeniin 2008 ja euroon 2009 alusta. Slovakialaisille EU ja Nato merkitsevät turvallisuutta. Heitä eivät aina kiinnosta kaikki EU-agendan yksityiskohdat; äänestysinnostus eurovaaleissa on Euroopan alhaisimpia - viimeksi 19 prosenttia. Slovakia kannattaa EU:n laajenemista – laajentumisväsymyksestä ei saa edes puhua. Erityisen kiinnostuksen kohde on Länsi-Balkan ja lähialueet.

Slovakiassa Eu-jäsenyyden koetaan tuovan turvaa, mutta sitä ei nähdä jokapäiväiseen elämään liittyvänä asiana. Kuva: EUSlovakiassa Eu-jäsenyyden koetaan tuovan turvaa, mutta sitä ei nähdä jokapäiväiseen elämään liittyvänä asiana. Kuva: EU

Wolfgang Amadeus Mozart (1756–1791) piti ensikonserttinsa kuusivuotiaana Bratislavassa 1762. Myös monet muut ajan kuuluisat taiteilijat Beethovenista lähtien esiintyivät täällä. Bratislavassa ammennettiin sitä kulttuurimiljöön rikkautta, jonka keskuksia Wien ja Budapest olivat.

1900-luku oli Slovakialle suurten muutosten vuosisata. Vuosisadan alkupuolisko ei kohdellut Slovakiaa hyvin. Historian kuluessa Slovakia oli usein alisteisessa asemassa suuremmalle vallalle – Wienin Habsburgeille ja Budapestille ”Ylä-Unkarina”.

Tshekkoslovakian synnyttyä Slovakia oli liittovaltion köyhempi itäinen maatalouden ja teollisuuden ”takamaa”. Vasta samettivallankumousta edeltäneestä Bratislavassa tapahtuneesta kynttilävallankumouksesta liikkeelle lähtenyt Euroopan kokonaisarkkitehtuurin muutos loi Slovakialle uusia mahdollisuuksia, joita se aktiivisesti ja taitavasti käytti.

Slovakia itsenäistyi Slovakian ja Tshekkien pääministereiden päätöksellä, jota ei koskaan alistettu kansanäänestykseen ja joka ei arvioiden mukaan olisi jakoa vahvistanut.

Historiassa kääntynyt uusi lehti

Muuttuneessa Euroopassa takamaa-ajattelu voidaan kuopata – Slovakia on nyt mantereen keskipisteessä.

Itsenäistyminen 1993 sekä Nato- ja EU-jäsenyydet 2004 ovat kansallisia merkkipaaluja. Ylpeyttä ja integraatiota täydentävät liittyminen Schengen-alueeseen vuodenvaihteessa 2008 ja euron käyttöönotto vuoden 2009 alussa – ensimmäisenä Varsovanliittoon kuuluneena maana.

Slovakkien itsetuntoa on myös kasvattanut talouden erinomainen menestys 2000-luvulla. Maahan on edullisella verotuksella (tasavero nykyisin 20 %) ja muilla insentiiveillä houkuteltu paljon ulkomaisia investointeja. Erityisesti aasialaisilla ja eurooppalaisilla investoinneilla rakennetut auto- ja elektroniikkateollisuus vauhdittavat taloutta. Voidaan karrikoidusti sanoa, että Slovakian talous elää ulkomaisten toimijoiden varassa.

Vaikka bkt-kasvun ennätysvuodet ovat takanapäin, kuuluu Slovakia edelleen alueen nopeimmin kasvaviin talouksiin. Paljon riippuu kuitenkin keskeisistä vientimarkkinoista, erityisesti Saksasta.

Suomi tunnusti Slovakian heti sen itsenäisyyden alusta.

Slovakialla on hyvät suhteet naapurimaihinsa ja se tukee niiden pyrkimyksiä tulla EU-jäseniksi. Kuva: EUSlovakialla on hyvät suhteet naapurimaihinsa ja se tukee niiden pyrkimyksiä tulla EU-jäseniksi. Kuva: EU

EU nähdään kaukaisena

Slovakialaisille EU ja Nato merkitsevät ennen muuta turvallisuutta. EU:n kannatus on Slovakiassa vahvaa ja valtaosa kansalaisista suhtautuu EU-jäsenyyteen positiivisesti.
Toisaalta valtaosa kansalaisista näkee EU-kysymykset usein varsin kaukaisina ja kiinnostamattomina - omia ongelmia ja ratkaisuja niihin ei osata linkittää Unionin toimintaan. Äänestysprosentti Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2004 oli unionin alhaisin, 17 prosenttia, ja sama tahti jatkui vuoden 2009 vaaleissa, joissa äänestysprosentti nousi vain hieman yli 19 prosenttiin. Keskustelu EU:stakin jää usein värikkään sisäpolitiikan jalkoihin.

EU-toimijana Slovakia hakee pragmaattisesti jatkuvasti kysymyskohtaisesti muuttuvia koalitioita. Muiden uusien jäsenmaiden mukaisesti myös Slovakian on ajoittain katsottu pyrkivän ajamaan kansallisia etujaan ajattelulla, jossa solidaarisuutta jäsenmaiden kesken osoitetaan vastapalvelun toivossa – ei niinkään aina laajemman yhteisen edun edistämiseksi.

Slovakian EU-asialistalla kärjessä

Slovakia kannattaa voimakkaasti EU:n laajentumista. Laajentumisväsymystä ei ole sen mukaan lupa edes mainita. Kroatian jäsenyyden pikaista toteutumista odotetaan ja muiden kandidaattien heti, kun ehdot täyttyvät – tämä on virallinen linja Turkinkin suhteen, vaikka sen lähentymiseen liittyy runsaasti epäilyjä. Slovakia haluaa toimia mallimaana jäsenyyttä hakeville ja muille lähialueen kehittyville maille.

Slovakialle tärkeistä kysymyksistä voidaan esimerkkeinä nostaa esiin koheesiopolitiikka ja energia. Ensimmäistä selittää se, että Slovakia on kehityksessään edelleen monin osin jäljessä rikkaampia EU-valtioita ja omaa myös rajojensa sisällä suuret alueelliset erot. Energian osalta kaasukriisi tammikuussa 2009 muistutti entistä selkeämmin sekä Slovakian riippuvuuden Ukrainan kautta kulkevasta Venäjän energiasta että energiaturvallisuuden merkityksen.

Niin koheesio-, energia- kuin monen muunkin tavoitteensa ajamisessa Slovakia hyödyntää entistä enemmän Visegrad-yhteistyötä. Aktivoidun V4-yhteistyön nähdään muiden positiivisten asioiden ohella tuottavan lisäarvoa erityisesti EU-vaikuttamisessa kaikille ryhmän maille. Slovakia toimii ryhmän puheenjohtajana kesäkuun 2010 loppuun, minkä jälkeen Tshekin toivotaan osaltaan puheenjohtajana takaavan jatkuvuutta positiiviseksi mielletyssä alueellisessa yhteistyössä.

Negatiivista EU-julkisuutta Slovakia on saanut osakseen liittyen EU-tukien epäselvään ja tehottomaan hallintoon. Osin ongelmat ovat liittyneet Slovakiassa esiintyvään korruptioon ja klientilismiin. Myös maan kieltäytyminen Kreikan lainoittamisesta sai osakseen kritiikkiä EU:n taholta – tämä tapahtui ennen kesäkuun 2010 parlamenttivaaleja, jotka sitten johtivat hallituksen vaihtumiseen.

Sittemmin Slovakia on osallistunut EU:n talouden ja euron vakautusmekanismien luomiseen mutta yhden hallituspuolueen taholta on nyt esitetty kielteinen kanta pysyvän vakausmekanismin hyväksymisen suhteen.

Slovakia harjoittaa aktiivista ja omien sanojensa mukaan vastuullista ulkopolitiikkaa. Vastuullisuus heijastuu muun muassa toimintana omassa lähiympäristössä, EU:n laajemmassa naapurustossa sekä kauempana kansainvälisellä kentällä.

Suhteet naapureihin pääosin hyvät

Slovakian pyrkimys vahvistaa hyviä ja toimivia naapurisuhteitaan näyttää kantavan hedelmää. Suhde Tshekkiin on hyvä. Puolan kanssa ei ole suuria erimielisyyksiä. Itävallan avattua työmarkkinansa lähinnä kysymys ydinvoimasta rasittaa muuten hyviä suhteita. Ukraina on Slovakialle keskeinen itäinen kumppani.

Ongelmallisin on suhde Unkariin. Tämänhetkinen hallitustilanne on lieventänyt poliittista jännitettä - käytännön yhteistyö on suhteellisen hyvää mutta keskeiset ongelmakysymykset ovat ratkaisematta. Slovakian suhde Unkariin ja omaan unkarilaisvähemmistöönsä säilyttää jatkossakin potentiaalin negatiiviseen kehitykseen.

Suhde Venäjään on hyvä – sellaista tunteenomaista suhtautumista kuin Baltian maissa ei täällä ole merkittävissä määrin. Venäläiset ajoivat saksalaiset pois Bratislavasta keväällä 1945 – ja tämä muistetaan. Ja tänään Slovakia on suuresti riippuvainen Venäjän energiasta - erityisesti kaasutoimituksista.

EU-naapurustossa Länsi-Balkan on Slovakian keskeinen prioriteetti. Suhteita alueen maihin kehitetään jatkuvasti. Kroatian jäsenyyden toivotaan toteutuvan mahdollisimman pian ja jäsenyysneuvottelujen toivotaan käynnistyvän myös Makedonian ja Montenegron kanssa. Serbialle tulisi myöntää kandidaattistatus syksyllä 2011.

Bosnia-Hertsegovinan EU-lähentymisessä tarvitaan niin keppiä kuin porkkanaa. Kosovon osalta Slovakia pyrkii edesauttamaan kestävän ratkaisun syntyä muun muassa Belgrad-Pristina –dialogia tukemalla. Kielteinen kanta Kosovon itsenäisyysjulistukseen ei kuitenkaan ole muuttumassa ennen kuin Serbia mahdollisesti muuttaa omaa kantaansa. Hankaluuksista huolimatta Slovakia luottaa alueen osalta ”kaikki EU:ssa” –visioon. Slovakia tukee myös alueen Nato-lähentymistä.

EU-naapurustossa toisen Slovakian ulkopolitiikan prioriteeteista muodostavat EU:n itäiset kumppanimaat. Dialogi ja yhteistyö alueen maiden kanssa on aktiivista. Ukraina on keskeisessä asemassa Slovakian ajattelussa – keskeisiin teemoihin lukeutuvat muun muassa energiakysymykset, talousyhteistyö, vähemmistökysymykset sekä rajat ylittävä yhteistyö. Moldovaa pidetään Slovakiassa itäisen kumppanuuden menestystarinana – maan nähdään viiteryhmässään omaavan sekä kyvyn että halun EU-integraation tiellä.

Valko-Venäjän kehitys on kääntynyt huonompaan suuntaan, ja tämä on huomioitu selkeästi myös Slovakiassa. Slovakia ei ole hiljaa, mikäli kritiikkiin on syytä. Etelä-Kaukasian osalta Slovakian pitkän tähtäimen intressissä on luoda alueen maihin vakaat ja toimivat suhteet erityisesti taloudellisen yhteistyön alalla.

Slovakia kansainvälisenä toimijana

Vastuutaan kansainvälisellä kentällä Slovakia kantaa muun muassa osallistumalla kansainvälisiin kriisinhallinta-operaatioihin - keskeisin operaatio Slovakialle on ISAF Afganistanissa.

Puolustushallinnon jatkuvasti heikentynyt määrärahatilanne yhdistettynä armeijan vanhentuvaan kalustoon ja muihin kulupaineisiin muodostaa yhtälön, jossa kansainvälinen osallistuminen kohtaa haasteita. Viimeaikaisessa keskustelussa esillä on ollut erityisesti osallistumistason lasku Kyproksella toimivassa UNICYP-operaatiossa.

Varsinkin ISAF-osallistuminen ja osallistumisen kasvattaminen heijastavat osin Slovakian nykyhallituksen julkilausuttua pyrkimystä kehittää transatlanttisia suhteita kaikilla tasoilla ja sektoreilla. Tätä pyrkimystä vasten määrärahakehitys ja siihen kohdistunut kritiikki myös Naton taholta on Slovakialle kiusallista.

Slovakia pyrkii luomaan imagoa modernina uudenlaisena eurooppalaisena valtiona, jolla on vankka kulttuuriperintö. Se haluaa erottua Wienin ja Budapestin monumentaalisuudesta. Se haluaa olla uudenlainen väriläiskä Euroopassa.

Maa etsii tapoja tunnettavuuden lisäämiseksi – kaikesta huolimatta sitä eivät vielä kaikki tunne. Yksi tällainen profiilinnosto olivat toukokuiset jääkiekon maailmanmestaruuskisat. Ainakin Slovakia ja Bratislava tulivat hetkeksi seuratuksi ja tunnetuksi Suomessa. 6 – 1.

Jukka_Leino_115pxJukka Leino
Kirjoittaja toimii suurlähettiläänä Suomen Bratislavan-suurlähetystössä.

Kolumni on osa sarjaa, jossa Suomen EU-maissa työskentelevät suurlähettiläät tarkastelevat asemamaansa suhdetta EU:hun suomalaisesta näkökulmasta.

 

Päivitetty 22.6.2011

Takaisin ylös