Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 3.6.2011 | Suomen suurlähetystö, Berliini

Kyllä Saksan nyt kelpaa

Saksan talous kasvaa kaikilla rintamilla. Erityisesti nousevien talouksien voimakas kysyntä investointitavaroita, koneita ja ajoneuvoja kohtaan vetää vientiä.  Myös kotimainen kysyntä ja investoinnit kasvussa. Valtiontalouden alijäämä jäänee 2011 jo alle 3% rajan. Kokonais- velkaantuminen kuitenkin ylittää 80%.   Inflaation ohella riskinä euroalueen velkaongelmat. Eurooppa Saksan tärkein markkina, 60% viennistä, josta euroalueen osuus yli 40%.

Luvut

Saksan talous jatkaa vahvalla kasvu-uralla vuonna 2011 ja trendinä ennusteissa on edelleen korjaukset positiivisempaan suuntaan. Kuluvan vuoden ensimmäisen kvartaalin jälkeen Saksan talous on jo ylittänyt kriisiä edeltäneen, alkuvuoden 2008 tason.

Liittohallituksen ja tutkimuslaitosten kasvuennusteet ovat 2,6 – 2,8 prosentin haarukassa, mutta poissuljettua ei liene myöskään kolmen prosentin ylittyminen.
Ensi vuodelle ennusteet ovat maltillisempia ja kasvun odotetaan liikkuvan noin kahdessa prosentissa tai vähän alle.

Keskeinen tekijä Saksan taloudessa on luonnollisesti ulkomaankauppa. Maaliskuun valmistuneet tilastot osoittavat Saksan ulkomaankaupan yltäneen kaikkien aikojen ennätykseen. Vientitulot olivat 98 miljardia euroa, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tuonnin arvo oli lähes 80 miljardia euroa. Kyseessä ovat kaikkien aikojen yhden kuukauden ennätykset 61 vuotta kestäneen tilastoinnin aikana.

Veturit

Erityisesti nousevien talouksien voimakas kysyntä investointitavaroita, koneita ja ajoneuvoja kohtaan on korkeiden vientilukujen taustalla. Varsinkin Aasian merkitys on kasvanut Saksan ulkomaankaupassa viime vuosina. Kymmenessä vuodessa maanosan osuus Saksan viennistä on noussut 15 prosentista 22 prosenttiin ja yksinomaan Kiinan osuus puolestatoista prosentista noin viiteen prosenttiin.

Myös kotimainen kysyntä ja investoinnit ovat vahvistuneet ja tämä näkyy myös tuonnin kasvuna. Liittohallitus uskoo yksityisen kulutuksen vahvistumiseen, mutta esimerkiksi taloustutkimuslaitos IFO näkee kotimaisilla investoinneilla olevan suuremman merkityksen. Myös berliiniläinen DIW uskoo kuluttajien ostoinnon pysyvän lähinnä maltillisena, seurauksena suunnilleen samassa tahdissa etenevistä palkkakehityksestä ja inflaatiosta. Inflaatio-odotukset kuluvalle vuodelle ovat runsaassa kahdessa
prosentissa.

Hyvin vetävä vienti, matala korkotaso ja sen seurauksena lisääntyvät investoinnit ja rakentaminen antavat aihetta johtopäätökseen, että vientiä ei voida kutsua enää Saksan talouden veturiksi. Vahvasti kasvava tuonti tulee myös alentamaan Saksan talouden ylijäämää. Talousministeriössä odotetaan ylijäämän liikkuvan kuluvana vuonna noin viidessä prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Työmarkkinat

Talouskasvu näkyy myös työmarkkinoiden kehityksessä. Työttömyysprosentin odotetaan painuvan alle seitsemän prosentin lähikuukausina ja ensi vuonna lähestytään jo kuutta prosenttia. Paineista huolimatta palkkakustannusten odotetaan kehittyvän maltillisesti. Hallitus arvioi palkkojen nousevan kuluvana vuonna hieman yli kaksi prosenttia ja ensi vuonna vajaat kolme prosenttia.

Inflaatio huomioiden mistään merkittävästä tulojen lisääntymisestä ei siis ole kyse. Lyhyellä tähtäimellä nousupaineita vähentää myös se, että merkittävä osa työehtosopimuksista on voimassa vuoden 2011 loppuun. DIW on havainnut talouskriisin seurauksena tapahtuneen työpaikkojen siirtymistä teollisuudesta palvelusektorille.

Toisin kuin monissa muissa valtioissa, Saksassa on palvelusektorilla keskimäärin alhaisemmat palkat kuin teollisuudessa. Myös tällä seikalla nähdään olevan vaikutusta palkkakehitykseen, tosin ei merkittävää. Mitään dramaattista palkkojen nousua ja heikennystä Saksan kilpailukykyyn ei ole odotettavissa lähivuosina.

Säästöohjelmat

Suotuisa talouskehitys auttaa liittovaltiota noudattamaan perustuslakiin kirjattua velkajarrua ja johtanee siihen, että Saksa alittaa jo kuluvana vuonna kolmen prosentin alijäämärajan. Julkisen talouden kokonaisvelkaantuminen ylittää kuitenkin 80 prosenttia.

Finanssi- ja talouskriisin tukitoimet näkyvät voimakkaana velkatason kasvuna myös Saksassa. Liittohallitus päätti viime vuonna kokonaisvolyymiltaan noin 80 miljardin euron säästöohjelmasta vuoteen 2014 mennessä. Hyvä taloudellinen kehitys on johtamassa tilanteeseen jossa budjettialijäämä vähenee nopeammin kuin säästöpaketista päätettäessä ennustettiin.

Ohjelman tulopuolella on kuitenkin edelleen miljardiluokan aukkoja. Energiayhtiöiltä piti kerätä 2,3 miljardia euroa rahastoon, mutta Saksan energiapolitiikan täysremontti Fukushiman jälkeen on laittanut kysymysmerkin tämän tulolähteen päälle. Toinen epävarma tulolähde on vuodesta 2012 suunnitelmiin kirjattu rahoitussektorin
transaktiovero, jolla tavoiteltiin 2 miljardin euron vuosituloja.

Edellä mainituista epävarmuustekijöistä huolimatta Saksalla ei todennäköisesti ole suuria vaikeuksia yltää velkajarrusta johdettuja alijäämätavoitteita parempaan tulokseen valtiontaloudessa lähivuosina. Velkajarru edellyttää liittovaltion budjetin tasapainoa viimeistään vuonna 2016. Osavaltioita tämä koskee vuodesta 2020 alkaen.

Euroalueen ongelmat

Inflaation ohella Saksan talousnäkymiä uhkaa ennen kaikkea euroalueen velkakriisi. Lievempänä skenaariona nähdään kuluttajien luottamuksen heikentymisen ja lainarahan ehtojen kiristymisen pankkien tekemien alaskirjausten myötä.

Saksalaisilla pankeilla on noin 18 miljardin euron saatavat Kreikasta. Maan lainojen uudelleen järjestelyt eivät yksin horjuttaisi Saksan pankkijärjestelmää ja suurempi
huoli liittyykin Kreikan tilanteen leviämiseen muihin maihin. Lisäksi on muistettava, että noin 60 prosenttia Saksan viennistä suuntautuu Eurooppaan ja yli 40 prosenttia euroalueelle.

Päivitetty 3.6.2011

Takaisin ylös