Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 2.5.2011

Pohjois-Korean näkymätön nälkä

Pohjois-Koreassa toimiminen vaatii kansalaisjärjestöiltä paljon.

Aina 1990-luvun alusta lähtien Pohjois-Korea on kärsinyt ajoittaisista ja myös pitkäaikaisista nälänhädän jaksoista. Katastrofi, jolle ei näy loppua, sai alkunsa luonnonoloista ja diktatuurisen hallinnon virheistä.

Jatkuva puutteessa eläminen on suoranaista kansan kidutusta, eikä siihen voi millään tavalla kansa itse vaikuttaa. Viralliset tilastot eivät kerro nälänhädästä – vain aktiivinen toiminta voi herättää kansainvälisen yhteisön huomion.

Kansalaisjärjestöt ovat ottaneet vastuun kantaakseen. Maassa toimii laskujen mukaan satoja kansalaisjärjestöjä, joilla kaikilla on tavoitteena tehdä suljetusta valtiosta vähän parempi paikka elää.

Viljelijä taluttaa lehmäänsä Pjongjangin lähellä Pohjois-Koreassa. Kuva: United Nations Photo / Flickr.comViljelijä taluttaa lehmäänsä Pjongjangin lähellä Pohjois-Koreassa. Kuva: United Nations / Flickr.com, cc 2.0

Suomesta ruokaa ja lääkäriapua

Suomen helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida International on pioneeri Suomen kehitysyhteistyössä Pohjois-Koreassa. Alun perin Fida lähti Pohjois-Koreaan 1990-luvulla auttamaan nälänhätään joutunutta kansaa. Nykyään sillä on kolme hanketta ja pitkän tähtäimen suunnitelmat.  Yksi projekteista keskittyy lasten hammashoidon parantamiseen, toinen sairaalahenkilökunnan kouluttamiseen ja kolmas siemenperunoiden kehittämiseen.

Fidan tiedottajan Päivi Simi-Kimin mukaan Fida on Pohjois-Koreassa erittäin arvostettu juuri pitkäjänteisen työnsä vuoksi.

Toinen suomalainen toimija Pohjois-Koreassa on Punainen risti. Suomen Punaisen ristin kansainvälisen avun suunnittelija Toni Jokinen kertoo Punaisen ristin keskittyvän maassa koko valtion laajuisiin terveyskysymyksiin.  Suomen Punainen risti toimii Pohjois-Koreassa osana kansainvälistä Punaisen ristin liittoa. Lisäksi SPR:llä on ulkoministeriön rahoittamia terveys- ja lääkepalveluhankkeita.

Sulkeutuneisuus vaikeuttaa apua

Pohjois-Koreassa toimiminen vaatii kansalaisjärjestöiltä paljon. Suomen Punainen risti on työskennellyt maassa vuodesta 2003. Punaisen ristin yhteistyökumppanina maassa on Pohjois-Korean Punainen risti. Paikallinen organisaatio on hieman erikoisemmassa asemassa kuin muiden avustuskohteiden paikallisorganisaatiot.

Maan sulkeutuneisuus muun muassa pakottaa SPR:n työntekijät hakemaan kulkulupia omiin kohteisiinsa. Myös keskustelu avun saajien kanssa on joissakin tapauksissa ollut hankalaa.

Tällä hetkellä SPR:llä on oma maassa toimiva henkilönsä, joka rohkeudellaan on osoittanut, että Pohjois-Koreassa voi kysyä myös hankalia kysymyksiä. Työntekijä pääsee myös keskustelemaan usein avun saajien kanssa, sillä hän on melkein jatkuvasti kentällä.

Ruokaturva taas vaarassa

Fidan siemenperunahanke on toinen hyvä esimerkki suomalaisesta kehitysavusta Pohjois-Koreassa. Sillä tähdätään konkreettisiin tuloksiin konkreettisilla toimilla.

Muilla EU-mailla on ollut vastaavanlaisia projekteja käynnissä: Tšekeillä omenaversojen lahjoitusprojekti ja Hollannilla YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön (FAO) avustama kahteen satoon vuodessa tähtäävä ohjelma. Lisäksi Puola on lahjoittanut riisin viljelyn ja prosessoinnin laitteistoa, ja britit tähtäävät ruokaturvaan monellakin saralla. Euroopan komission tavoitteet ovat samoja kuin briteillä.

Valtion ideologia, juche-aate, on murroksessa, sillä valtio ei enää jaa ruokaa kansalaisilleen. Näin oli aina 1990-luvun puolenväliin asti. Ruokaturva on avunantajajärjestöjen agendoilla, mutta valtio on siitä pikkuhiljaa joutunut luopumaan. Valtio huolehtii vain Pjongjangin erikoishallintoalueen asukkaista.

Nälänhätä on keväisin edellisvuoden satojen huvetessa traaginen tosiasia, jota vastaan taistellaan joka vuosi. Maailman ruokaohjelman WFP:n juuri julkaistun raportin mukaan tänä keväänä Pohjois-Korea kohtaa taas todella vakavan ruokavajeen. Suomalainen Fida on lähettänyt maahan 50 tonnia ruoka-apua ja sitä tarvitaan todennäköisesti vielä jatkossakin.

Fidan YK- ja maatalousneuvonantajan Esko Ikävalkon mukaan maan vuotuinen ruokavaje on lähes miljoona tonnia, josta YK:n apu kattaa normaalivuosina vain viisi prosenttia.

Matti Tervo

Kirjoittaja on työelämävalmennettava ulkoministeriön Aasian ja Oseanian yksikössä. 

Takaisin ylös