Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Uutiset, 26.4.2011

EU-maat suomalaisin silmin: Alankomaat - aktiivinen EU:ssa, kansallisista lähtökohdista

Suomea ja Alankomaita yhdistää esimerkiksi kunnianhimoinen asenne globaaleihin ilmasto- ja ympäristökysymyksiin, kirjoittaa Suomen Haagissa työskentelevä suurlähettiläs Klaus Korhonen.

Alankomaiden EU-asioiden ministeri Ben Knapen varoitti Maastrichtissa helmikuussa pitämässään puheessa Eurooppaa asenteesta, jossa ulkopuolinen maailma aletaan nähdä uhkana sen sijaan, että sitä pidettäisiin mahdollisuutena. Vaarallisinta Euroopalle olisi jääminen merkityksettömäksi muiden valtojen joukossa. Euroopan on oltava aktiivinen toimija, eikä vain tyydyttävä reagoimaan kulloisiinkin tapahtumiin.

On katsojan silmässä, näkeekö tässä viestin myös Hollannin sisäiseen keskusteluun maan EU-politiikasta. Jos ”Eurooppa” korvataan sanalla ”Alankomaat”, tekstin voi lukea yhtenä niistä puheenvuoroista, joissa muistutetaan hollantilaisia sisäänpäin kääntymisen, passiivisuuden ja eristäytymisen vaaroista.

Suomea ja Hollantia yhdistää kunnianhimoinen asenne globaaleihin ilmasto- ja ympäristökysymyksiin. Kuva: EU.Suomea ja Hollantia yhdistää kunnianhimoinen asenne globaaleihin ilmasto- ja ympäristökysymyksiin. Kuva: EU.

Alankomaat oli yksi EEC:n kuudesta perustajajäsenestä vuonna 1957, ja se tunnetaan unionissa tehokkaana ja asiantuntevana toimijana. Viennistä 75 prosenttia suuntautuu EU-maihin, eikä sisämarkkinoiden hyödyllisyydestä kiistellä.

Hollantilaisten asenteessa Euroopan integraatioon on kuitenkin myös varauksellisuutta. Itsestäänselvyyksien aika Alankomaiden EU-suhteessa loppui viimeistään vuoden 2005 kansanäänestykseen, jossa Hollanti Ranskan ohella torjui EU:n perustuslakiehdotuksen. Toinen tuntemani poliitikko Haagissa vakuuttaa, että yhdeksän hollantilaista kymmenestä kyllä kannattaa EU-jäsenyyttä – ja yhtä moni on sitä mieltä, että EU oikeastaan ei saisi puuttua Alankomaiden asioihin.

Alankomaista tuli itsenäinen valtio, kun seitsemän kalvinistista provinssia 1500-luvun lopulla irtaantui Habsburgien Espanjan ja katolisen kirkon vallasta. Kamppailu vieraita vaikuttajia vastaan on yksi maan historian keskeinen juonne. Kansallismielisyys ja oman suvereniteetin puolustaminen ovat osa hollantilaista perinnettä siinä missä kansainvälisyys ja yleiseurooppalainen humanismi.

Rutten hallituksen Eurooppa-politiikka

Ministeri Knapenin edustaman oikeisto-keskustalaisen vähemmistöhallituksen EU-tavoitteet ovat parhaillaan täsmentymässä. Hänen oman puolueensa kristillisdemokraattien ja työväenpuolueen enemmistökoalitio hajosi viime vuoden helmikuussa sisäisiin kiistoihin. Uusien vaalien ja kahdeksan kuukauden poliittisen kriisin jälkeen saatiin hallitus, jonka muodostivat lokakuussa 2010 Mark Rutten markkinaliberaali VVD-puolue ja vaaleissa tappion kärsineet kristillisdemokraatit. Vähemmistöhallitus nojaa parlamentissa Geert Wildersin populistisen vapauspuolueen tukeen. Ulkopolitiikka ei kuulu Wildersin kanssa tehdyn tukisopimuksen piiriin.

Lokakuisessa hallitusohjelmassa korostettiin Hollannin eurooppalaisuutta ja maan EU-politiikan jatkuvuutta. Samalla todettiin tärkeäksi tavoitteeksi maan EU-maksuosuuden alentaminen. Alankomaat laskee olevansa unionin suurin nettomaksaja. Rutten hallituksen ote EU-asioihin on aktiivinen, ja konkreettisia kansallisia etuja ajetaan tarmokkaasti.

Hollannin äskettäin julkaisemissa ehdotuksissa unionin rahoituskehysneuvotteluihin korostetaan yhtäältä EU:n taloudellisen kilpailukyvyn ja innovaatioiden edistämistä, toisaalta sisäisen turvallisuuden ja kontrolloidun maahantulopolitiikan tarvetta unionissa. Linjaus heijastaa Rutten hallitusohjelman kahta päätavoitetta kotimaassa sekä tietysti poliittisia virtauksia laajemmin Euroopassa. Hallinnon keventäminen, markkinaehtoisuuden lisääminen ja julkisten menojen supistaminen kuuluvat hallituksen päämääriin niin omassa maassa kuin Euroopan unionissakin.

Hollanti ja Suomi EU-kumppaneina

Suomi ja Alankomaat ovat pitäneet julkisen taloutensa tasapainossa ja selviytyneet hyvin finanssikriisistä. Molemmat ovat nyt keskeisiä maita euroalueen vakauttamisessa. Euroopan talouden hallittavuuden ja kestävän kasvun edistäminen on aihepiiri, jossa maiden näkemykset ovat lähellä toisiaan. Alankomaat kuuluu Suomen ohella niihin EU-jäseniin, jotka pitävät digitaalisten sisämarkkinoiden luomista kiireellisenä tehtävänä.

Molemmat kannattavat EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan tiivistämistä ja osallistuvat vahvalla panoksella kansainväliseen kriisinhallintatyöhön. Kehityspolitiikassa maat haluavat hankkeiden tuloksellisuuden ja avunantajamaiden keskinäisen koordinaation parantamista. Suomea ja Hollantia yhdistää myös kunnianhimoinen asenne globaaleihin ilmasto- ja ympäristökysymyksiin.

Yhteistyömahdollisuuksia kannattaa kartoittaa, sekä hyödyntää silloin kun niitä ilmaantuu. Hollantilaisessa ja suomalaisessa mentaliteetissa on mutkattomuutta, mikä tekee kanssakäymisestämme helppoa.

Klaus Korhonen työskentelee Suomen Haagin-suurlähettiläänä. Kuva: UM.Klaus Korhonen
Kirjoittaja työskentelee Suomen suurlähettiläänä Haagissa

 

 

 

Kolumni on osa sarjaa, jossa Suomen EU-maissa työskentelevät suurlähettiläät tarkastelevat asemamaansa suhdetta EU:hun suomalaisesta näkökulmasta.

Päivitetty 26.4.2011

Takaisin ylös