Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 5.4.2011 | Ulkoministeriön kehitysviestintä

Minne menet, arabimaailma?

Kukoistava demokratia vai vanha harvainvalta uusin johtajin? Kukaan ei voi tietää, mikä tulee olemaan arabimaiden kansannousujen lopputulos. Tästä oltiin yhtä mieltä ulkoministeriön järjestämässä avoimessa keskustelutilaisuudessa Helsingin Säätytalolla maanantaina. Tilaisuudessa kuultiin ulkoministeri Alexander Stubbin ja Suomen suurlähettiläiden ajatuksia arabimaailman tapahtumista.

Ulkoministeri Alexander Stubb Säätytalolla, kuva: Eero KuosmanenUlkoministeri Alexander Stubbin mukaan ulkomaailma ei ole juuri vaikuttanut arabimaiden muutoksen käynnistymiseen, mutta länsimaiden ja Turkin esimerkillä on ollut vaikutusta. Kuva: Eero Kuosmanen

Parikymmentä arabimaata on paraikaa rajun yhteiskunnallisen myllerryksen keskellä. Ulkoministeri Alexander Stubbin mielestä tilanne on historiallinen: käynnissä on taistelu harvainvaltaa vastaan kansalaisoikeuksien puolesta. Kukaan ei voinut ennakoida nopeasti edenneitä tapahtumia, vaikka kaikki tiesivät, että kansalaisia sortavat hallintojärjestelmät eivät ole vakaalla pohjalla.

Samoin kukaan ei voi tietää, mitä on odotettavissa. Stubbin mukaan arabimaailman edessä on kaksi tulevaisuuden näkymää: Parhaassa tapauksessa Euroopan eteläisestä naapurialueesta kehittyy uusi kasvualue, jossa demokratia kukoistaa ja väkivaltaiset ääriliikkeet on padottu. Huonossa tapauksessa aluetta leimaavat jatkossakin harvainvalta, köyhyys ja epävakaus, minkä vaikutukset näkyvät Euroopassa asti.

Maiden sisäinen hajaannus uhkaa kansannousuja

Suomen Lähi-idän instituutin johtajan Ari Kerkkäsen mukaan molemmat Stubbin esittämät skenaariot tulevat toteutumaan. Vaikka länsimaissa arabimaita usein käsitellään yhtenä kokonaisuutena, kaikki parikymmentä maata ovat erilaisia, ja siten myös kuohunnan lopputulokset tulevat eroamaan toisistaan.

Silti eri maiden kansannousujen taustalla on myös samoja tekijöitä.

”Palestiinalainen intellektuelli, Itä-Jerusalemissa sijaitsevan Al-Quds yliopiston rehtori Sari Nusseibeh totesi äskettäin osuvasti, että kaksi tärkeintä asiaa missä tahansa yhteiskunnassa ovat tasa-arvo ja vapaus. Juuri näiden puute käynnisti muutoksen Tunisiassa ja Egyptissä”, Kerkkänen totesi.

Arabimaailma kuohuu -tilaisuus Säätytalolla, kuva: Eero KuosmanenUlkoministeriön järjestämä Arabimaailma kuohuu -tilaisuus keräsi paljon yleisöä Säätytalolle. Kuva: Eero Kuosmanen

Kerkkäsen mukaan arabimaiden kansalaiset ovat jo pitkään kärsineet toisaalta turhautumisesta oman maansa yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja toisaalta voimattomuudesta ulkopuolisen maailman vaikutuksen edessä. Vapauden puute sekä kansalais- ja ihmisoikeuksien loukkaaminen selittävät myös uskonnollisen radikalismin nousua alueella.

Kerkkänen muistutti siitä, että monien arabimaiden sisällä kulkee uskonnollisia ja etnisiä jakolinjoja, jotka voivat kääntää kansannousun tuhoisaan suuntaan. Tästä on jo nähty merkkejä Bahrainissa, jossa kansannousu on muuttanut muotoaan shiia–sunni-vastakkainasetteluksi.

Syyriassa juopa kulkee kristittyjen ja sunnimuslimien sekä arabien ja kurdien välillä.

”Syyriassa riittävät ja nopeat uudistukset – etenkin poikkeustilalain kumoaminen ja puolueiden rekisteröintimahdollisuuksien parantaminen – voivat vielä ehkäistä Irakin tapaisen kaaoksen. Tunisian ja Egyptin tie on silti epätodennäköinen”, Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa sijaitsevan instituutin johtaja sanoo.

”Muutos on peruuttamaton”

Suomen Tunisian-suurlähettilään Tiina Jortikka-Laitisen mukaan poliittisen hajaantuneisuuden uhka on nähtävissä myös Tunisiassa, jossa kesällä järjestettäviin vaaleihin on rekisteröitynyt jo yli 50 puoluetta. Maassa on vielä vanhan vallan vaikutusta, mikä aiheuttaa epävarmuutta tulevaisuudesta.

”Tunisiassa muutos on peruuttamaton, mutta sen juurtuminen vie paljon aikaa. Myös se, mitä ympärillä tapahtuu, vaikuttaa kehitykseen”, Jortikka-Laitinen sanoi puheenvuorossaan.

Suomen Tunisian-suurlähettiläs Tiina Jortikka-Laitinen, kuva: Eero KuosmanenSuomen Tunisian-suurlähettilään Tiina Jortikka-Laitisen mukaan viimeaikaset tapahtumat pakottavat länsimaat muuttamaan suhtautumistaan arabimaihin. "Arabimaailmalla on nyt myös aktiivisen naisen kasvot." Kuva: Eero Kuosmanen

Suurlähettilään mukaan Euroopan unioni on tukenut arabimaita muutoksessa kohti demokratiaa kohtalaisen hyvin, mutta enemmänkin voisi tehdä.

”EU:lta puuttuu strateginen visio Pohjois-Afrikan alueesta. Unioni on ollut hyvin mukana tapahtumissa ja antanut lupauksia taloudellisesta ja poliittisesta tuesta, mutta aluetta tarkastellaan silti usein vain osana EU:n naapuruuspolitiikan tasapainopeliä, jossa itäiset ja eteläiset naapurit kilpailevat huomiosta.”

Suomen Egyptin-suurlähettilään Roberto Tanzi-Albin mukaan Facebook-sukupolvi on menettänyt hieman otettaan maan vallankumouksesta, mutta lasi on silti vielä puoliksi täynnä. Egyptin perinteinen asema johtavana arabimaana tekee maan tilanteesta erityisen mielenkiintoisen.

”Jos demokratia toteutuu Egyptissä, sillä on paremmat mahdollisuudet toteutua myös muissa arabimaissa”, Tanzi-Albi totesi.

Arabimaiden tapahtumat kiinnostavat suomalaisia

Arabimaailman kuohunta kiinnostaa suomalaisyleisöä, sillä ulkoministeriön keskustelutilaisuus veti Säätytalon kaksi isoa salia täyteen.

Runsaisiin yleisökysymyksiin olivat vastaamassa yllä mainittujen lisäksi myös ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston päällikkö Kirsti Kauppi, Suomen suurlähettiläs EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa Anne Sipiläinen, Israelin suurlähettiläs Per-Mikael Engberg, Turkin suurlähettiläs Kirsti Eskelinen, Arabiemiraattien liiton suurlähettiläs Matti Lassila, Marokon suurlähettiläs Antti Rytövuori, edustuston päällikkö miehitetyllä palestiinalaisalueella Pia Rantala-Engberg, Iranin suurlähettiläs Harri Salmi, Saudi-Arabian suurlähettiläs Jarno Syrjälä sekä Algerian kiertävä suurlähettiläs Risto Veltheim.        

Tämä dokumentti

Päivitetty 5.4.2011

Takaisin ylös