Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 22.3.2011

Tutkimaton Turkmenistan

Turkmenistan1KSL Yrjölä Turkmenbashyn mausoleumilla

Turkmenistanilla on maailman neljänneksi suurimmat tunnetut maakaasuvarannot, mutta potentiaalia voi olla huomattavasti enemmänkin uusien teknologioiden ja tiedon myötä. Turkmenistan, joka myi aiemmin kaasua vain Venäjälle, ohjaa siitä enenevän osan nykyään Iraniin ja Kiinaan ja on aiempaa avoimempi kansainväliselle yhteistyölle. Suomalaisosaamista hyödynnetään kaasu- ja öljysektorilla. Turkmenistanin tilastojen mukaan maahan on rekisteröity neljä suomalaista yritystä. 
 

Turkmenistanilla on maailman neljänneksi suurimmat tunnetut maakaasuvarannot, mutta potentiaalia voi olla huomattavasti enemmänkin uusien teknologioiden ja tiedon myötä. Turkmenistan, joka myi aiemmin kaasua vain Venäjälle, ohjaa siitä enenevän osan nykyään Iraniin ja Kiinaan ja on aiempaa avoimempi kansainväliselle yhteistyölle. Nabucco tuntuu herättävän vähemmän innostusta, mutta Euroopankin kanssa halutaan yhteistyötä. Turkmenistanin lähtökohtana on edelleen se, että kaasu vaihtaa omistajaa maan rajalla, ja että Turkmenistan noudattaa tässä, niin kuin kaikessa muussa, ”puolueettomuuden” politiikkaa.

Turkmenistan on kiinnostunut kauppavaihdon kehittämisestä. Suomen vienti Turkmenistaniin oli vuonna 2009 noin 4,3 milj. euroa, laskua edellisvuodesta oli 35 %. Turkmenistan haluaisi lisätä varsin alhaisella tasolla olevaa omaa vientiään Suomeen. Tekstiilituotanto on maakaasun ja öljyn lisäksi pääasiallinen vientiartikkeli. Suomen vientimahdollisuudet eri sektoreilla voivat olla lähivuosina hyvät. Suomalaisosaamista hyödynnetään jo ainakin kaasu- ja öljysektorilla. Turkmenistanin tilastojen mukaan maahan on rekisteröity neljä suomalaista yritystä.

 

Turkmenistan2Katunäkymä pääkaupungista

Toimintaympäristö luo haasteita


Turkmenistanin kehitys ei vielä liene sillä tasolla, että heille voitaisiin markkinoida Suomen innovaatiopolitiikkaa, ympäristöystävällistä teknologiaa ja muita ”hienouksia” samalla tavoin, kuin esimerkiksi Kazakstanille. Tämä kaikki kuitenkin kiinnostaa. Suomalainen sähköisen asiainhallinnan järjestelmien osaaminen kiinnostaa. Satamarakentamisessa voi olla mahdollisuuksia; Korea ja Saksa ovat osoittaneet jo kiinnostustaan. Rautatieyhteyksiä kehitetään ja tarvetta on uusille vetureille ja vaunuille. Kiina on syrjäyttänyt Venäjän rautatiekaluston toimittajana.

Maassa, jossa presidentti päättää kaikesta, ja jossa viranomaiset ja virkamiehet ovat delegoineet vastuun ja ajattelun aina seuraavalle asteelle ylöspäin, voi olla haasteellista löytää oikeita yhteistyökumppaneita. Kaupan esteisiin voi laskea viisumien saannin hankaluuden ja tavaratuonnissa rajamuodollisuudet jotka varmaankin riippuvat myös naapurien toimista, mutta yleisemmin koko alueen viranomaiskorruptiosta. Esimerkiksi Turkmenistanin ja Uzbekistanin rajalla rautatiekuljetukset voivat jäädä jumiin ilmeisen pitkiksikin aikaa. Ongelmaa ei olla valmiita myöntämään ministeritasolla. PK-yrityssektoria pyritään kasvattamaan.

Turkmenistan on valmis vastaanottamaan suomalaisia yritysdelegaatioita ja kertomaan maan investointimahdollisuuksista. Bisnesdelegaatioita on käynyt viimeksi Argentiinasta ja Brasiliasta. Myös Suomen ja Turkmenistanin välistä sopimuspohjaa toivotaan ajantasaistettavaksi. Turkmenistan toivoisi myös maiden välistä talouskomissiota ja kauppakamarien välisten suhteiden luomista.

Kaspian alueen matkailusta uusi vetonaula?

Yksi presidentti Berdymuhamedovin prestige-projekteista on Avaza-nimisen turismikeskuksen rakentaminen Kaspian meren rannalle, Turkmenbashin sataman läheisyyteen. Avazaa on mainostettu luksushotellien ja golfkenttien paratiisina, ja suomalaisyrityksetkin toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi osallistumaan alueen kehittämiseen liittyviin tendereihin.

Lienee syytä suhtautua varovaisen harkitsen sekä Avazan todelliseen tasoon, että tarjouskilpailuihin.

Läntiset asioihin perehtyneet tahot eivät pidä tarjouskilpailuja transparentteina, vaan usein päätös rakentajasta on jo tehty ennen kuin kilpailu avataan. Samat asiantuntijat uskovat kuitenkin, että nyt kun Turkmenistanin viranomaiset ovat ryhtyneet hyödyntämään jonkin verran kansainvälisten asiantuntijoiden neuvoja ja tukea, prosessit ovat kehittymässä parempaan suuntaan. Esimerkiksi EBRD-hankkeissa pankki ohjaa paikallisviranomaisia oikeisiin toimintatapoihin.

Tuula Yrjölä

Kiertävä suurlähettiläs


 

Päivitetty 22.3.2011

Takaisin ylös