Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 19.1.2011 | Ulkoministeriön kehitysviestintä

Suurlähettiläs sukkuloi 15 maassa

Suurlähettiläs Mikko Pyhälän asemapaikka on Caracas, mutta hänen toiminta-alueensa on lähettiläiden piirissä ennätyksellinen.Hänet on Venezuelan, Kolumbian ja kuuden Karibian saarivaltion ohella akkreditoitu CARICOMiin ja Itä-Karibian valtioiden järjestöön, joissa on yhteensä 15 jäsenmaata. Pyhälä on käynyt lähes kaikissa.

YK:n turvallisuuneuvostoon, jonne Suomi nyt pyrkii, ei tiettävästi koskaan ole päästy ilman valtiorikkaan Karibian alueen ääniä.

”Suomi oli jättänyt Karibian alueen maat vähäiselle huomiolle pitkäksi aikaa, ja olisi aika opportunistista, jos me unohtaisimme ne kokonaan tämän turvallisuusneuvostoäänestyksen jälkeen. Meillä pitää olla valmiutta ylläpitää nyt luotuja suhteita,” sanoo Karibian alueella ahkerasti sukkuloiva suurlähettiläs.

Mikko Pyhälä on toiminut vuodesta 2006 suurlähettiläänä Venezuelassa, josta käsin hän hoitaa suhteita Kolumbiaan, Barbadokselle, Dominikaaniseen tasavaltaan, Guyanaan, Jamaikaan ja Trinidad & Tobagoon. Hänet on sittemmin nimitetty Suomen edustajaksi myös Caricomiin ja Itä-Karibian valtioiden järjestöön.

Mikko Pyhälä Kolumbiassa, kuva: Rauli VirtanenMikko Pyhälä toimii suurlähettiläänä myös Kolumbiassa. Tässä hän neuvottelee turvallisesta ajoreitistä. Kuva: Rauli Virtanen

”Suomi on viime vuosina saanut osakseen paljon hyvää tahtoa. Täällä on noteerattu presidentti Martti Ahtisaaren Nobel-palkinto, Suomen aktiivinen toiminta kansainvälisissä järjestöissä, rauhanturvatoimintamme maailmalla, tukemme YK-järjestöille kuten Unicefille, suomalaisten kansalaisjärjestöjen toiminta”, Pyhälä luettelee.

Suomi on myös tukenut Karibian meren hallinnointijärjestelyjä Itämerikomission kautta. Koulutuspolitiikkaakaan ei ole unohdettu, sillä vuonna 2011 järjestetään sitä koskeva seminaari kaikille Karibian talousyhteisön maille. Suomen saavutukset PISA-vertailuissa tunnetaan myös Karibialla.

Suomalainen energiaosaaminen näkyy Karibialla

”Suunnittelemme myös uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hankkeita. Wärtsilähän on rakentanut voimalaitoksia jokaiseen Karibian saarivaltioon, ja joillakin saarilla, kuten St. Luciassa, Wärtsilän voimalaitos tuottaa lähes kaiken siellä kulutettavan sähkön”, Pyhälä kertoo.

”Meillä on Karibian valtioiden liiton kanssa yhteinen merensuojeluhanke, ja sen jatkeena iso sääpalveluhanke, jolla näitä maita autetaan varautumaan paremmin hurrikaaneihin. Hirmumyrskyjen määrä alueella lisääntyy dramaattisesti. Kun vielä viisi tai kymmenen vuotta sitten oli yksi tai kaksi hurrikaania vuodessa, niin nyt niitä voi tulla 10 tai 12 vuodessa.”

Hirmumyrskyt ovat tuhoisampia kuin ennen, joten alueen maiden pitää pystyä varautumaan niihin entistä paremmin.

Dominicalla Suomi tukee merikilpikonnien suojelua. Karibian maista se on Pyhälän mukaan voimakkaimmin asettunut vastustamaan Japanin, Norjan ja Islannin kaupallista valaanpyyntiä.

”Dominicaan tulee suuret määrät merikilpikonnia, joita paikallinen väestö tappaa. Meidän hankkeessamme on palkattu satoja kyläläisiä osallistumaan kilpikonnien vartiointiin ja suojeluun tieteellisen toiminnan lisäksi”, suurlähettiläs iloitsee.

Pitkäjänteinen työ luo suhteita

Pyhälä sanoo olevansa otettu ja iloinen siitä, että ulkoministeri Alexander Stubb otti hänet syksyllä 2009 ja 2010 mukaansa YK:n yleiskokoukseen tapaamaan johtavia poliitikkoja, ei ainoastaan Karibian alueelta, vaan myös Afrikasta ja Aasiasta.

YK:n käytävillä ja tapaamisissa Stubb ja Pyhälä ottivat keskustelukumppaniensa kanssa esille Suomen tavoitteen päästä YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2013–2014. Suomen kilpailijoita ovat Australia ja Luxemburg.

”Kaikki diplomatiassa pitkään toimineet ihmiset ovat nuorena tutustuneet ihmisiin, jotka ovat syystä tai toisesta päätyneet hallitustensa huipulle. Itä-Timorin presidentti on vanha kaverini 80-luvulta lähtien, tuttuja ovat myös Pakistanin johtajat ja Intian pääministeri, joka oli meillä kotona illallisvieraana,” sanoo Pyhälä, joka on toiminut diplomaattina neljä vuotta Intiassa ja kolme Pakistanissa sekä hoitanut Etelä-Aasian asioita ulkoministeriöstä käsin.

Intohimoinen lintubongari

Pyhälän sosiaalisuus ulottuu myös lintumaailmaan, ja hänet tunnetaan maailmalla intohimoisena bongarina. Hän on nähnyt maapallon noin 10 000 lintulajista elämänsä aikana yli 4 200 lajia.

”Pystyn tunnistamaan varmasti enemmänkin lajeja, jos vain tulevat vastaan. Olen valokuvannut noin 400 lintulajia, ja maailmassa on pari henkilöä, jolla on enemmän lintulajien kuvia kuin minulla,” Pyhälä sanoo viitaten Barcelonassa asuvaan herrasmieheen, joka on omistanut koko työuransa lintujen bongaamiselle.

Pyhälän ottamia lintukuvia voi katsella ”The Internet Bird Collectionista”, joka on maailman laajin kokoelma kuvia, videoita ja äänitteitä linnuista

”Linnut ovat minulle täysin yksityinen harrastus, johon en koskaan käytä valtion aikaa tai varoja. Olen viime vuosina valokuvannut lintuja melkein kaikilla Karibian saarilla ja lähettänyt kuvia kyseisten maiden luonnonsuojelujärjestöille, ja niitä on sitten käytetty tieteellisissä julkaisuissa ja näiden maiden ekoturismin edistämisessä.”

Luonnonsuojeluhankkeet ovat lähellä Pyhälän sydäntä. Perussa, missä Pyhälä toimi suurlähettiläänä, hänellä on nimikko-orkidea, Maxillaria pyhalae.

”Se on ainoa orkidea, jonka terälehdissä on Perun lipun värit, punainen ja valkoinen.

Luonnontutkijat löysivät sen vuonna 1999 erään vuoren huipulta. He kokivat, että me olimme Suomen suurlähetystössä kiinnostuneita heidän työstään, jota me pienimuotoisesti rahoitimme.”

”Suomi oli Perussa mukana myös Machu Picchun historiallisen suojelualueen ympäristönhoitoprojektissa,” sanoo kahden perulaisen yliopiston kunniatohtoriksi valittu Pyhälä.

Pyhälän asemapaikka Suomen Venezuelan-suurlähetystö Caracasissa suljetaan heinäkuussa 2011 osana ulkoasiainhallinnon edustustoverkossa tehtäviä supistuksia. Karibian maihin on tämän jälkeen tarkoitus akkreditoida suurlähettiläs Helsingistä käsin.

Teksti ja kuva: Rauli Virtanen

Takaisin ylös