Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 5.1.2011 | Suomen suurlähetystö, Managua

Koulutus ja korruptio Nicaraguan pahimmat ongelmat

Nicaraguan inhimillisen kehityksen indeksi (Human Development Index, HDI) pysyy aina vain keskitason alapuolella. Maalla olisi hyvät mahdollisuudet parempaan kehitykseen; sen valttikortteja ovat hedelmällinen maaperä, runsaat vesivarat ja suurehko työvoimareservi. Koulutuksen, terveyden ja elintason tunnusluvut kertovat kuitenkin Nicaraguan todellisuudesta.

Nicaraguan koululaisia, kuva: Outi Einola-HeadNicaraguan koululaisia, kuva: Outi Einola-Head

Maan inhimillinen kehitys on edelleen verkkaista ja yhtenä syynä siihen on epäilemättä maan vahva kahtiajakautuminen. Kahtiajakautuminen näkyy myös siinä, että Nicaraguan epätasa-arvoon suhteutettu indeksi antaa vielä huonomman arvion maan tilanteesta.

Tulo- ja varallisuuserot ovat Keski-Amerikassa maailman huippuluokkaa eivätkä pienenemään päin.

Vaaleja järjestetään Nicaraguassa säännöllisesti, mutta niiden rehellisyys on hyvin kyseenalainen. Vuoden 2008 kuntavaalien vaalivilppiä ei ole käsitelty vieläkään.

Köyhyys on maan keskeisin ongelma, ja se tiedetään, mutta vaaliteemaksi köyhyyden vähentäminen ei yllä.

Vaaleissa on kysymys vallasta. Enemmän ja vähemmän salaisin sopimuksin paikat jaetaan puolueiden kesken, eikä ääntenlaskenta ole kovin keskeinen asia. Poliitikot eivät näin ollen ole vastuussa äänestäjilleen, vaan sopimuskumppaneilleen. Jokainen hallitus poliittiseen suuntautumiseen katsomatta ”puhdistaa pöydän” aluksi: vaihtaa kokeneet virkamiehet uusiin ja aloittaa alusta.

Mikään uudistusohjelma, jos sellaisia ylipäätään saadaan aikaan, ei kestä hallituksen vaihtoa.               

Nicaragua kaipaa verouudistusta

Poliittiselle eliitille köyhyyden vähentäminen tarkoittaa ”almuja” köyhille. Vaalien alla jaetaan lehmiä, kanoja, liesiä ja ruokaa, jotka hetken lämmittävät äänestäjää ja tuottavat ehkä joitakin aitoja ääniä vaaliuurnaan. Sitten köyhät unohtuvat, kunnes tulee uuden juhlapuheen aika.

Nicaragua, kuten moni muukin Latinalaisen Amerikan maa, tarvitsisi todellisen verouudistuksen. Nykyinen verotus on erittäin regressiivinen. Pääpaino on arvonlisäverossa, jota köyhimmät maksavat suhteessa eniten. Tuloveroa maksavat keskituloiset. Yritykset ja varakkaimmat kansalaiset selviävät hyvin kevyellä verotuksella avokätisen ja väärinkäytöksille alttiin vähennyspolitiikan ansiosta.

Poliittisen ja taloudellisen eliitin edut ovat identtiset. Rehellisellä yrittämisellä maassa on vaikea rikastua.

Oikeuslaitos on räikeän korruptoitunut, ja sieltä voi ostaa haluamansa tuomion. Myös lähes kaikki muut valtion instituutiot ovat tunnettuja puolueellisesta ja jopa lainvastaisesta toiminnastaan.

Koulutus ei kiinnosta

Koulutus on yksi Nicaraguan pahimmista kehitysongelmista. 1980-luvun sandinistihallinto sai lukutaidottomuuden laskemaan dramaattisesti. Sittemmin liberaalihallituksille edes peruskoulutus ei ollut minkäänlainen prioriteetti, ja niiden aikana tilanne taas huononi.

Boacon terveyskeskuksessa tarvikepula on valtava. Koko laitoksesta löytyy esimerkiksi vain yksi mikroskooppi. Kuva: Outi Einola-HeadBoacon terveyskeskuksessa tarvikepula on valtava. Koko laitoksesta löytyy esimerkiksi vain yksi mikroskooppi. Kuva: Outi Einola-Head

Vuonna 2007 uudelleen valtaan palanneet sandinistit ottivat lukutaitokampanjan taas ohjelmaansa. Hyvinkin nopeasti lukutaidottomuus saatiin laskemaan noin viiteen prosenttiin. Mutta kovin paljon korkeammalle hallitus ei kurkota.

Hallituksen tavoitteena on, että koko ikäluokka jo vuonna 2012 kävisi koulua ensimmäiset kuusi vuotta, mutta opetuksen laadusta ei juuri keskustella.

Opettajat kuuluvat maan matalapalkkaisimpiin ryhmiin, luokkahuoneet ovat ala-arvoisessa kunnossa, opetusmateriaalia on olemattoman vähän ja se on huonoa. Opetusmenojen osuus valtion budjetista on laskemaan päin.

Monet analyytikot toteavat, ettei koulutus voikaan olla prioriteetti nicaragualaispoliitikoille, jotka tarvitsevat mahdollisimman nöyrää ja tietämätöntä vaalikarjaa. Koulutettu ja kriittinen kansalainen on heille kauhistus.

Machokulttuuri haitallista terveydelle

Terveys on toinen sandinistihallituksen painopiste. Lääkärissäkäynnit, perussairaanhoito ja lääkkeet ovat nykyhallituksen aikana olleet ilmaisia, mutta hoidon laadun parantamista haittaa varojen puute. Verovaroja on vähän ja niitä poliitikot tarvitsevat muuhun kuin koulutukseen tai terveydenhoitoon.

Terveyden edistämistä vaikeuttaa myös maan vahva machokulttuuri, jossa teini- ja jopa lapsiraskaudet ovat hyvin yleisiä, lasten raiskaukset ja insesti arkipäivää ja jopa niin sanottu terapeuttinen abortti lailla kielletty. Laki tuli voimaan 2007.

Lisääntymisterveys on keskustelunaiheena tabu, mikä johtuu muun muassa katolisen kirkon äärikonservatiivisesta suhtautumisesta.

Päivitetty 5.1.2011

Takaisin ylös