Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 17.12.2010

”Emme halua olla uhreja, haluamme olla selviytyjiä”

Kansainvälisten rikosten uhreille on tärkeää, että heitä vastaan tehdyt rikokset tunnustetaan ja rikoksentekijät joutuvat vastuuseen. Rankkojen kokemusten jälkeen on kuitenkin mahdollista rakentaa elämä uudelleen. Monet uhrit ovatkin sanoneet, etteivät he halua tulla kutsutuksi uhreiksi, vaan selviytyjiksi, todettiin ulkoministeriön seminaarissa torstaina.

Seminaarissa esiintyivät ulkoministeri Alexander Stubb, alivaltiosihteeri Jaakko Laajava, kansainvälisen rikostuomioistuimen uhrirahaston johtaja Pieter de Baan sekä rahaston johtokunnan puheenjohtaja Elisabeth Rehn. Kuva: Eero Kuosmanen.

Ulkoministeriö järjesti 16. joulukuuta seminaarin ”Justice for Victims of International Crime and their Communities”. Seminaarissa esiintyivät ulkoministeri Alexander Stubb, alivaltiosihteeri Jaakko Laajava, kansainvälisen rikostuomioistuimen (International Criminal Court, ICC) uhrirahaston (Trust Fund for Victims, TFV) uusi johtaja Pieter de Baan sekä rahaston johtokunnan puheenjohtaja Elisabeth Rehn.

Kansainvälisten rikosten uhrien kannalta keskeistä on, että heitä vastaan tehdyt rikokset tunnustetaan ja rikoksentekijät saatetaan rikosoikeudelliseen vastuuseen, uhrien ääntä kuullaan prosessissa, he saavat mahdollisuuden korvaukseen kokemistaan rikoksista ja heitä suojellaan joutumasta rikosten uhreiksi tulevaisuudessa. Myös fyysinen ja henkinen kuntoutus sekä materiaalinen tuki – esimerkiksi koulunkäynnin tai työskentelyn mahdollistamiseksi – on tarpeen.

Ulkoministeri Alexander Stubb vahvisti Suomen toimivan sen puolesta, että vakavimpien kansainvälisten rikosten uhrien asemaan kiinnitetään huomiota. Toiminta uhrien hyväksi onkin linjassa Suomen edistämien perusarvojen kanssa: meille on tärkeää heikommassa asemassa olevien puolustaminen sekä naisten ja lasten oikeuksien edistäminen. Stubbin mukaan on myös tärkeää, että turvataan oikeuden toteutuminen rankaisemalla rikosten tekijöitä johdonmukaisesti.

Toiseksi,Kansainvälinen rikostuomioistuin on avaintoimija syytteiden nostamisessa ja oikeudenkäyntien toteuttamisessa mandaattiinsa kuuluvien kansainvälisten rikosten osalta. Syyllisten tuomitseminen oikeudenkäynneissä yhdessä psykologisen ja psykiatrisen tuen sekä fyysisen tuen kanssa auttavat uhreja saamaan itsekunnioituksensa takaisin.

Kolmanneksi Stubb nosti esiin Suomen vahvan roolin ICC:n uhrirahaston tukijana: olemme Saksan jälkeen sen toiseksi suurin rahoittajamaa. Stubb kiitti myös Elisabeth Rehnin väsymätöntä työtä uhrien hyväksi. Rehn on vieraillut ahkerasti rahaston tukemien hankkeiden kohdealueilla selvittämässä, millaista apua uhrit tarvitsevat, kuinka hankkeet käytännössä toteutuvat ja kuinka TFV:n tukemaa toimintaa voitaisiin kehittää entistä vaikuttavammaksi.

Uhrien tietoisuutta omista oikeuksistaan lisättävä

Suomi kiinnittää erityisesti huomiota uhrien asemaan, kertoi Laajava. Kuva: Eero Kuosmanen.Suomi kiinnittää erityisesti huomiota uhrien asemaan, kertoi Laajava. Kuva: Eero Kuosmanen.

Alivaltiosihteeri Jaakko Laajavan mukaan johdonmukainen ja jatkuva työ kaikkein vakavimpien rikosten rankaisemattomuutta vastaan on etusijalla Suomen ulkopolitiikassa. Tässä työssä Suomi kiinnittää erityisesti huomiota uhrien asemaan.

Laajava nosti esiin myös Kansainvälisen rikostuomioistuimen outreach-toiminnan merkityksen: kansainvälisten rikosten uhrien on oltava tietoisia tuomioistuimen olemassaolosta ja sen toiminnasta, jotta heitä voidaan kuulla. Erityisesti seksuaalirikosten uhrien osalta tämä voi olla vaikeaa. Nämä uhrit jäävät tyypillisesti pimentoon, sillä he eivät itse aktiivisesti hae oikeutta itselleen.

Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa uhrit voivat ensimmäistä kertaa osallistua heitä koskeviin oikeudenkäynteihin. Viime kevääseen mennessä 2 035 uhria oli hakenut osallistumisoikeutta ja 760 heistä osallistui tuomioistuimen oikeudenkäynteihin.

Uhrirahasto toimii Ugandassa ja Kongossa

Pieter de Baan  on uhrirahaston uusi johtaja. Kuva: Eero Kuosmanen.Pieter de Baan on uhrirahaston uusi johtaja. Kuva: Eero Kuosmanen.

Uhrirahaston johtaja de Baan kertoi uhrirahaston mandaatin perustuvan Rooman perussääntöön. Rahasto voi Kansainvälisen rikostuomioistuimen antaman korvauspäätöksen jälkeen täydentää rikoksesta tuomitulta mahdollisesti saatavia varoja ja myöntää rahallista korvausta tuomioistuimessa käsiteltävien rikosten uhreille ja näiden perheille. Tuomioistuimen odotetaan antavan päätöksensä ensimmäisessä oikeudenkäynnissä tulevana vuonna.

Lisäksi rahasto voi antaa yleistukea uhrien aseman ennallistamiseen liittyvään hanketoimintaan. Yleistuki voidaan kohdistaa paitsi yksittäisille uhreille, myös laajemmin yhteisöille, joiden väestöön tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvien rikosten vaikutukset ovat ulottuneet.

Uhrirahastolla on toistaiseksi hankkeita Ugandassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Tarkoituksena on laajentaa toimintaa seuraavaksi Keski-Afrikan tasavaltaan. Hankkeiden vaikutuspiirissä arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 350 000 uhria ja heidän perheen¬jäsentään. Rahasto ei itse osallistu avustusprojektien toteuttamiseen, vaan tukee ensisijaisesti paikallisia toimijoita, yleensä kansalaisjärjestöjä.

Erityisiä kohderyhmiä ovat seksuaalisen väkivallan uhrit, entiset lapsisotilaat ja kaapatut lapset, raako¬jen tekojen uhrien perheet sekä vainottujen kylien asukkaat. Uhrirahasto auttaa erityisesti fyysisen ja psyykkisen lääketieteellisen avun tarpeessa olevia uhreja. Esimerkiksi Pohjois-Ugandassa plastiikkakirurgisia palveluita on saatavissa vain uhrirahaston rahoittaman hankkeen kautta. Silvotun nenän, korvien ja huulien korjaaminen antaa uhrille uuden elämän.

Uhrien sulkeminen yhteisönsä ulkopuolelle kasvattaa uusia väkivallan sukupolvia

On tärkeää tavata kansainvälisten rikosten uhreiksi joutuneita, korosti Rehn.On tärkeää tavata kansainvälisten rikosten uhreiksi joutuneita, korosti Rehn. Kuva: Eero Kuosmanen.

Elisabeth Rehn korosti omassa puheenvuorossaan, kuinka tärkeää on tavata kansainvälisten rikosten uhreiksi joutuneita, jotta heitä osataan auttaa.

Raiskauksen uhriksi joutunut nainen saattaa joutua miehensä hylkäämäksi ”oltuaan uskoton”, ja raiskauksen seurauksena syntyneet lapset joutuvat usein syrjityiksi. Muita lapsia kielletään leikkimästä heidän kanssaan – he ovat aina hyökkääjien lapsia ja useimmiten täysin yhteisönsä ulkopuolella. Näistä lapsista kasvaa mahdollisia uusia väkivallan tekijöitä.

Uhrirahaston tuella on muun muassa rahoitettu päivähoitopaikkoja raiskausten uhreina syntyneille lapsille, jotta heidän äitinsä – usein lapsia itsekin – voisivat käydä koulua. Rehn korosti myös puheessaan, kuinka tärkeää on saada rikosten uhreille psykologista apua ja vertaistukea. Heille on tärkeää kuulla, etteivät he ole kokemusta kanssa yksin. Näidenkin kokemusten jälkeen on mahdollista rakentaa elämänsä uudelleen. Rehn kertoikin tapaamiensa ihmisten todenneen, etteivät he halua tulla kutsutuksi uhreiksi, vaan selviytyjiksi.

Ei rauhaa ilman oikeutta

Kestävää rauhaa ei saavuteta ilman oikeutta. Monin paikoin rikosten uhrit ja tekijät saattavat elää samassa kylässä rinta rinnan ilman että rikosten tekijät joutuvat vastuuseen teoistaan. Rikosten tutkiminen, syytteiden nostaminen ja oikeudenkäyntien järjestäminen onkin ensiarvoisen tärkeää konfliktien jälkeen.

Ensisijaisesti prosessi tulisi järjestää kansallisissa tuomioistuimissa, sillä tämä vahvistaa osaltaan myös kansallisen hallinnon legitimiteettiä ja oikeusvaltiota, kuten Laajava puheenvuorossaan huomautti.

Mikäli kansalliset oikeudenkäynnit eivät kuitenkaan ole mahdollisia, prosessi voidaan käydä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat joukkotuhonta, rikokset ihmisyyttä vastaan ja sotarikokset sekä hyökkäysrikos, jonka osalta sen toimivaltaa ei kuitenkaan ole vielä aktivoitu.

Konfliktien jälkeisessä jälleenrakennustyössä on tärkeää, että koko yhteisö otetaan mukaan – tällöin voidaan saavuttaa kestäviä tuloksia.

Päivitetty 17.12.2010

Takaisin ylös