Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 2.12.2010 | Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina

Tanskassa varoitellaan alhaisesta talouskasvusta

Tanskan talous on viime vuoden jälkipuoliskolla kääntynyt kasvuun.Vaarana on kuitenkin juuttuminen pidempään matalan kasvun jaksoon, jollei säästötoimien ohella puututa talouden rakenteisiin. Talouden suurimpina haasteina ovat alhainen tuottavuuskehitys ja julkisen talouden tasapaino.

Kilpailukyky ja työttömyysaste kipupisteitä

Tanskan talous on kääntynyt viime vuoden jälkipuoliskolla kasvuun. Viime vuoden lopun ja alkuvuoden suuremmat kasvuluvut johtuivat osin elvytystoimenpiteistä ja taantuman aikana tyhjentyneiden varastojen täyttämisestä ilman vastaavaa kysynnän kasvua. BKT:n kasvun ennakoidaan tasaantuvan tänä vuonna 1,75 %:iin. Vaarana on kuitenkin juuttuminen pidempään matalan kasvun jaksoon, jollei säästötoimien ohella puututa talouden rakenteisiin.

Syynä alhaiseen talouskasvuun pidetään mm. kilpailukyvyn heikkenemistä, joka taas johtuu alhaisesta tuottavuuskehityksestä yhdistettynä korkeaan palkkatasoon. Vienti on kääntynyt nousuun (arvio vuodelle 2010 +3,7 %), erityisesti Saksan ja Ruotsin kasvaneen kysynnän johdosta. Vienti on kuitenkin edelleen alhaisempi kuin ennen talouskriisin alkua vuonna 2008. Bruttotyöttömyys on 6, 3 % (ml. työllistämistoimen-piteiden kohteena olevat) ja sen arvioidaan kääntyvän laskuun vasta vuonna 2012.

Yhtenä syynä työttömyyden suhteellisen nopeaan kasvuun on pidetty työmarkkinoiden joustavuutta (näin mm. Danske Bankin pääekonomisti Steen Bocian). Yksityinen kulutus, joka laski voimakkaasti edellisvuosina, on kääntynyt nousuun. Kuluttajien ostovoima on parantanut alhaisen korkotason ja veronalennusten ansiosta. Kotitalouksien
velkaantumisaste on kuitenkin suuri, joten korkotason mahdollinen nousu tulee vaikuttamaan yksityiseen kulutukseen.

Miten hallitus vastaa talouden haasteisiin?

Pääministeri Løkke Rasmussenin helmikuussa 2009 muodostama uusi hallitus on toimikautensa alusta lähtien keskittynyt tuleviin kansankäräjävaaleihin. Merkittävämmät uudistukset ja ne, joista hallitusrintaman sisällä on eriäviä näkemyksiä, on lykätty vaalien jälkeiseen aikaan. Näin mm. eläkeuudistus (efterløn), koulu-uudistus ja opintotukiuudistus.

Budjettiesitys vahvistettaneen kansankäräjillä joulukuun alkupuolella ja hallituksen uusi 2020- suunnitelma julkistetaan loppuvuonna. Ja hallitus on ilmoittanut julkistavansa maaliskuussa 2011 kasvustrategian, joka perustuu kasvufoorumissa esille nousseisiin ajatuksiin. Julkisuudessa onkin esitetty arveluja siitä, että vaalit järjestettäisiin melko pian tämän jälkeen, mahdollisesti huhtikuun alkupuolella.

Hallituksen vuoden 2011 budjettiesitys perustuu säästöpaketin lailla menojen nollakasvuun. Budjettipakettiin sisältyy kymmenkunta erillistä sopimusta, jotka koskevat mm. ghettoalueiden kohentamista, opintotukiuudistusta, koulutusta ja terveyden-huoltosektoria. Budjettiesitys päätyy vajaan 52 mrd DKK:n alijäämään. Budjettiesitykseen sisältyvässä kasvupaketissa kohteena ovat innovaatio ja tutkimus sekä matkailu (hotellien alv-vähennykset) ja siihen sisältyy joitakin pienempiä
veronalennuksia mm. multimediaveronalennus

Talouden suurimpina haasteina ovat alhainen tuottavuuskehitys ja julkisen talouden tasapaino. Vielä vuonna 2008 oli ylijäämäinen( +3,5 %) julkinen talous on kääntynyt alijäämäiseksi; alijäämäksi arvioidaan tänä vuonna 5 %. Talouden taantuman ja hallituksen aktiivisen elvytyspolitiikan lisäksi julkisten palvelujen kasvavat kustannukset ovat vaikuttaneet alijäämän syntyyn. Julkinen sektori on kasvanut ennätyksellisen suureksi julkisen kulutuksen osuuden ollessa 29,5 %. BKT:sta.

Tavoitteena on julkisen sektorin osuuden pienentäminen 26,5 %:iin BKT:sta.
Säästöpaketin keskeisiin elementteihin kuuluukin sitoutuminen julkisen sektorin nollakasvuun vuosina 2011- 2013. Julkista sektoria pyritään tehostamaan ja julkisia palveluja kehittämään säästöjen ja uudelleenkohdentamisten avulla. Julkisen sektorin kulutuksen kasvuksi ennakoidaan kuitenkin 2,4 % kuluvana vuonna ja ensi vuonna, joka on vaalivuosi, säästöjen aikaansaaminen tulee myös olemaan vaikeaa. Pohjanmeren öljystä ja kaasusta saatavien tulojen vähenemisen ja väestön ikääntymisen on
ennakoitu kasvattavan budjettivajetta vuodesta 2015 alkaen.

Marraskuun kasvufoorumi: miten edistää kilpailukykyä?

Tanska on sijalla 30 (Suomi 19.) OECD:n talouskasvuvertailussa. Tanskassa on tosin kiinnitetty huomiota siihen, että vertailussa ei ole otettu huomioon päätöstä varhaiseläkkeen (efterløn) ja kansaneläkkeen ikärajan nostamisesta vuodesta 2019 lukien eikä hallituksen säästöpaketissa sovittua päivärahakauden lyhentämistä 4:stä 2 vuoteen. Nämä toimenpiteet nostaisivat Tanskan sijalle 21. (Martin Madsen, Arbejderbevægelsens Ehrvervsråd)
 

Tuottavuus Tanskassa on kasvanut 1990-luvun puolivälistä lukien hitaammin kuin vertailukelpoisissa maissa. Det Økonomiska Rådin ns. viisaiden miesten lokakuussa julkaisemassa puolivuotiskatsauksessa prof. Hans Jorgen Whitta-Jacobsen arvelee syiksi mm. liian vähäistä kilpailua ja korkeaa verotusta, erityisesti marginaaliveroastetta mutta myös yritysverotusta. Tuottavuuteen vaikuttavina tekijöinä hän nostaa esille myös yritystoiminnan optimaaliset reunaehdot, toimivan infrastruktuurin ja korkeasti koulutetun joustavan työvoiman.

Hallituksen syksyllä 2009 asettaman Kasvufoorumin kokouksessa 25.-26.11.2010 käsiteltiin kilpailukyvyn lisäämiseen tähtäävää pakettia, joka käsittää yli 30 konkreettista ehdotusta aloitteiksi, jotka tähtäävät tuottavuuden lisäämiseen liberalisoinnin ja lisääntyvän kilpailun avulla. Tavoitteena on erityisesti tehostaa julkista sektoria ja lisätä kilpailukykyä rakennus- ja palvelusektorilla, joilla tuottavuuskehitys on erityisen alhainen. Rakennustoiminta ja yksityinen palvelusektori käsittävät noin puolet työvoimasta. Tuottavuus palvelusektorilla noussut huomattavasti vähemmän kuin keskimäärin
EU-15 alueella ja rakennussektorilla ollut jopa negatiivinen.

Miten tästä eteenpäin ?

Hallituksen kasvufoorumia on arvosteltu hitaasta toiminnasta (18 kk:n aikana kuusi kokousta) ja siitä, että ehdotetut toimenpiteet ovat liian pieniä ja tulevat liian myöhään. Aloitteet perustuvat hallituksen ennalta laatimaan esitykseen, jonka taustalla puolestaan on McKinsey & Companyn tekemä analyysi ” Creating Economic Growth in Denmark through Competition”.

Kasvufoorumin asiantuntijajäsenet, jotka edustavat mm. yliopistojen, yritysmaailman, ammattiliittojen ja rahoitussektorin johtoa, samaten kuin ns. viisaat miehet ovat korostaneet perustavaa laatua olevien uudistusten ml. työmarkkinareformien tarpeellisuutta talouskasvun aikaansaamiseksi ja riittävän työvoiman
turvaamiseksi. Talouden haasteista ollaan pitkälti yhtä mieltä; näitä ovat mm. liian suureksi paisunut julkinen sektori, alhainen tuottavuuskehitys ja korkea palkkataso.

Nordean Peter Schutze yhdessä Danfossin Niels Christiansenin kanssa (molemmat hallituksen kasvufoorumin jäseniä) ovat esittäneet, että talouskasvun turvaamiseksi julkisen sektorin osuus pitäisi pudottaa 25 %:iin BKT:sta. Tämän esityksen finassiministeri Claus Hjort Fredriksen kuitenkin tyrmäsi välittömästi todeten nykytavoitteen olevan jo melko kovan ja muistuttaen siitä, että työelämän
ulkopuolella olevien ikääntyneiden osuus kasvaa aiheuttaen kustannuspaineita.

Entä yksityinen sektori?

Yksityissektorilla haasteet kohdistuvat erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joiden vähäisempi kansainvälistyminen on yksi haasteista. Suuret yritykset ovat pärjänneet hyvin; mm. Danfossin, A.P Møller-Mærskin ja lääketeollisuuden viestit ovat olleet myönteisiä. Sen sijaan energiateknologian viennin putoaminen (v. 2009 lähes 7 mrd DKK) on johtanut mm. Vestaksella hiljattain 2000 henkilön
irtisanomisiin.

Suomen strategisen huippuosaamisen keskukset it-, metsäteollisuus- ja elintarvikesektorilla sekä kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka on tuotu esiin esimerkkinä onnistuneesta innovaatiopolitiikasta.
 

Päivitetty 2.12.2010

Takaisin ylös