Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 19.11.2010

Burma/Myanmar ja Sudan esillä EU:n ulkoministerikokouksessa

EU:n ulkoministerit kokoontuvat Brysselissä 22. marraskuuta. Asialistalla ovat muun muassa Sudanin ja Burma/Myanmarin ajankohtaiset vaalit. Etelä-Sudanissa äänestetään maan tulevasta asemasta ja Myanmarissa järjestettiin marraskuun 7. päivänä ensimmäiset vaalit 20 vuoteen. Maanantain kokouksessa ulkoministerit keskustelevat EU:n toimista alueilla.

Ulkoministerit keskustelevat Sudanin tilanteesta ennen kansanäänestystä sekä siitä, kuinka EU voi tukea kansanäänestyksen rauhanomaista toimeenpanoa ja sen jälkeistä siirtymävaihetta. Myanmarin osalta ministerit keskustelevat maan tilanteesta vaalien ja Aung San Suu Kyin vapauttamisen myötä.

Etelä-Sudanissa äänestetään itsemääräämisoikeudesta tammikuussa 2011

Etelä-Sudanissa on tarkoitus järjestää kansanäänestys 9. tammikuuta 2011. Kansanäänestyksessä päätetään alueen asemasta vuonna 2005 Etelä- ja Pohjois-Sudanin välille solmitun rauhansopimuksen mukaisesti.

Lähde: Wikimedia Commons/CIA (Public Domain)Lähde: Wikimedia Commons/CIA (Public Domain)

Koko itsenäisyytensä ajan, vuodesta 1956 lähtien, Sudania on repinyt islamilaisen pohjoisen ja luonnonuskontojen ja kristinuskon hallitseman etelän välinen sisällissota. Konfliktissa on ollut kyse etnisistä ristiriidoista ja luonnonvarojen hallinnasta ja vallasta. Yksi kiistakapula ovat Sudanin öljyvarat, joista suurin osa sijaitsee pohjoisen ja etelän välisellä rajavyöhykkeellä. Pohjois- ja Etelä-Sudanin välisiä neuvotteluita ovat tukeneet ennen kaikkea YK ja Afrikan unioni.

EU:lla on Sudanissa erityisedustaja: Rosalind Marsdenin tehtävänä on tukea Etelä-Sudanin kehitystä ja turvallisuutta riippumatta kansanäänestyksen tuloksesta sekä tukea ihmisoikeuksien toteutumista koko Sudanissa. Nyt käytävään kansanäänestykseen EU lähettää vaalitarkkailumission ja on ensimmäistä kertaa mukana valvomassa myös äänestäjien rekisteröintiprosessia. Suomi seuraa alueen tilannetta aktiivisesti. Pekka Haavisto, entinen EU:n erityisedustaja Sudanissa, toimii ulkoministeri Stubbin erityisedustajana Afrikan alueen kriiseissä, myös Sudanissa.

Sudan tarvitsee tukea kansanäänestyksen jälkeiseen aikaan valmistautumisessa

Etelä-Sudanin kansanäänestyksen järjestelyt ovat vielä pahasti kesken. Kaikkien osapuolien onkin työskenneltävä äänestyksen järjestämiseksi ajallaan. Ulkoministerit keskustelevat kokouksessaan EU:n tuesta kansanäänestyksen järjestämiselle sekä äänestyksen jälkeiseen aikaan valmistautumiselle.

Suomi on tukenut kehitysyhteistyövaroista Afrikan unionin ja Etelä-Afrikan entisen presidentin Thabo Mbekin johtamia välitystoimia rauhan edistämiseksi. Presidentti Mbekin johdolla osapuolet ovatkin sopineet 13.11.2010 puitesopimuksesta rauhansopimuksen avoinna olevien kysymysten ratkaisemiseksi, joita on vielä useita. Suomi katsoo, että turvallisuussektori ja oikeusvaltiokehitys voisivat olla niitä alueita, joissa EU voisi tarjota lisäarvoa.

Pohjoisen ja etelän välisessä konfliktissa ja sen välillisesti aiheuttamissa kuivuuksissa on kuollut arviolta kaksi miljoonaa ihmistä, ja neljä miljoona on joutunut jättämään kotinsa. Etelä-Sudanin tilanne kansanäänestyksen jälkeen näyttää haavoittuvalta ja se tarvitseekin tukea hallinnon kapasiteetin kehittämisessä. Kansainvälisen yhteisön on varmistettava myös avun tehokas koordinointi. Suomi on tukenut Etelä-Sudanin jälleenrakentamista avunantajien yhteisen Maailmanpankin hallinnoiman rahaston kautta vuodesta 2005 lähtien.

Suomi korostaa, että vaikka tarvittava tuki painottuu Etelä-Sudaniin, ei dialogia Pohjois-Sudanin kanssa pidä unohtaa. Yhteistyö molempien osapuolien kanssa on tärkeää alueen vakauden edistämiseksi. Yhteistyötä suunnitellessa tulee kuitenkin huomioida kansainvälisen rikostuomioistuimen antama pidätysmääräys Sudanin presidentti Bashirista.

Burma/Myanmarin ensimmäiset vaalit 20 vuoteen

Myanmar on ollut sotilasjuntan hallitsema lähes viidenkymmenen vuoden ajan. Sunnuntaina 7.11.2010 maassa pidettiin ensimmäiset parlamenttivaalit yli 20 vuoteen. Vaalit käytiin raskaiden turvatoimien alaisuudessa ja äänestysaktiivisuus oli vaisua. Länsimaat tuomitsivat vaalit vilpillisinä. Kansainvälisesti kritisoitujen vaalilakien lisäksi suurimmat ongelmat itse vaaleissa liittyivät ennakkoäänestykseen. Sotilasjuntan tukeman USDP:n (Union Solidarity and Development Party) kerrotaan uhkaillen ja kiristäen pakottaneen ihmisiä äänestämään puoluetta. USDP on julistautunut vaalien voittajaksi, ja sen äänisaaliin arvioidaan yltävän jopa 80 prosenttiin. Valta on siten jäämässä tiukasti armeijan käsiin.

EU: Toivomisen varaa, mutta askel parempaan

EU:n korkea edustaja Catherine Ashton totesi lausunnossaan, että vaalit jättivät paljon toivomisen varaa, mutta ovat ehkä kuitenkin pieni askel parempaan. EU:n ulkoministerit keskustelevat istunnossaan Myanmarin vaaleista sekä EU:n jatkotoimista maassa. EU on asettanut pakotteita Myanmaria hallitsevaa junttaa vastaan. Pakotteet sisältävät niin tuonti- ja ostorajoituksia kuin vientirajoituksia. Myös yksittäisten juntan jäsenten, valtion virkamiesten ja heidän sukulaistensa matkustaminen EU-alueelle on estetty, ja heidän varojaan on jäädytetty.

Pakotteiden vaikutus on kuitenkin rajallinen, koska Myanmar ei ole taloudellisesti riippuvainen EU:sta tai Yhdysvalloista, joka on asettanut maalle samantyyppisiä pakotteita, vaan käy kauppaa lähinnä naapurimaidensa kanssa. EU:n uudesta Burma-politiikasta päätettiin syksyllä 2009, jolloin sovittiin että täydellisestä eristämisestä luovuttaisiin ja pyrittäisiin jatkossa dialogiin pakotteiden rinnalla.

Myös Suomi on johdonmukaisesti kannattanut EU-politiikkaa, jolla Myanmaria ei eristetä täysin. Vaikka käydyt vaalit eivät olleet kansainvälisten standardien mukaisesti vapaat eivätkä oikeudenmukaiset, ei eristämiseen ole syytä palata. Suomi korostaa, että EU:n on pyrittävä luomaan edellytyksiä keskusteluyhteyteen uuden hallinnon kanssa, jotta pystyttäisiin vaikuttamaan maan kehittymiseen tulevaisuudessa.

Vapautettu oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin korostaa sovinnon tarvetta

Oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi vapautettiin vuosia kestäneestä kotiarestistaan 13. marraskuuta, vain vajaa viikko vaalien jälkeen. Aung San Suu Kyin puolue National League for Democracy (NLD) voitti edelliset Myanmarissa vuonna 1990 käydyt vaalit, mutta vaalitulosta ei koskaan pantu täytäntöön ja Suu Kyin vankila- ja arestikierre alkoi. NLD päätti pian vaalilakien julkaisemisen jälkeen Aung San Suu Kyin kehotuksesta olla osallistumatta tällä kertaa vaaleihin.

Suu Kyin vapautus oli toivottu ja tervetullut uutinen, mutta sitä ei saa unohtaa, että maassa on edelleen noin 2 200 poliittista vankia. Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991 saanut Suu Kyi on vapautumisensa jälkeen puheissaan korostanut sovinnon tarvetta. Suomi katsoo, että EU:n tulisi nyt kaikin tavoin pyrkiä tukemaan opposition ja uuden hallinnon välistä dialogia. On tärkeää viestittää Myanmarin hallinnolle, että sillä on nyt tilaisuutensa kansalliseen sovintoon.

 

Tämä dokumentti

Päivitetty 22.11.2010

Takaisin ylös